Vähän tuntuu siltä, että teen Markkinointi&Mainonta-lehden hommat niiden puolesta (lue aiempi juttu). Mutta se ei haittaa, koska suhteeni Mömmöön on intohimoinen ja haluan oikeasti vain sen parasta. (Oikeastaan haluan parasta koko Suomen markkinointialalle ja sen tärkeimmän median hyvinvointi auttaa kaikkia meitä.)
Viimeaikoinakin on ihmetelty sitä, että miksi Mömmön keskustelupalstalla käytävä keskustelu on niin luokatonta? Koska onhan se. Mutta Markkinointi&Mainonta ei ole ainoa tämänkaltaisen käyttäytymisen uhri. Keskustelupalstat ympäri nettiä ovat täynnä olemattoman substanssin keskusteluita.
Sen sijaan, että valittaisin lisää asiasta, annan seuraavaksi oikeita ehdotuksia asian parantamiseksi.
Väitän, että ongelma ei johdu siitä, että verkkokeskustelijat ovat lähtökohtaisesti infantiileja paskiaisia vaan itse asiassa syy on keskustelupalstojen käyttöliittymissä.
Tilaisuus tekee nimimerkin suojissa huutelijan
Käyttäjät eivät keskustele verkossa lähtökohtaisesti omalla nimellään, jos sitä ei heiltä pyydetä. Jos keskustelijalta pyydetään nimimerkkiä, niin nimimerkin he sitten keksivät.
Nimimerkkien käyttö ammatillisissa foorumeissa, kuten M&M on mennyttä aikaa. Asiantuntijan pitää olla valmis seisomaan omalla nimellään mielipiteidensä takana. Jos sitä ei uskalla tehdä, niin se kertoo jo aika paljon siitä, miten viestiin kannattaa suhtautua.
Parannusehdotukseni Markkinointi&Mainonnan toimitukselle:
- Nimimerkki-termin käytöstä luovuttava. Tilalle yksinkertaisesti vain nimi.
- Sähköpostiosoitteen syöttäminen pakolliseksi. Vaikka osoitetta ei julkaista, niin on usein helpompaa syöttää siihen oma sähköpostiosoite, kuin lähteä keksimään jotain muuta.
- Keskustelun ehtojen hyväksymisestä luovuttava. Ei niitä kukaan muutenkaan ole lukenut, koska se linkki ei erotu millään tavalla tavallisesta tekstistä. Ja miksi ylipäätänsä käyttäjälle tarjotaan koko verkkopalvelun ehdot kun hän haluaa vain keskustella?
- Palaute ja keskustelu erotettava toisistaan. Kaikki keskustelunkommentit saa julkaista verkossa sekä lehdessä. Jos haluatte kerätä palautetta, se on tehtävä muualla kuin keskustelun yhteydessä.
- Kaikki kommentit suoraan julkisiksi. Lisäksi joka kommenttiin liitetään linkki, josta voi ilmoittaa asiattomasta kommentista. Viiden ilmoituksen jälkeen kommentti piiloon ja odottamaan ylläpidon toimenpiteitä.
Parannusehdotusteni jälkeen osio on yksinkertaisempi ja selkeämpi
Olet oman kuluttamisesi artisti. Toteutat omaa kuluttajataiteilijan uraasi joka päivä useaan otteeseen. Toisinaan inspiroidut ja joskus taasen kuluttajaluovuus ei ota syttyäkseen vaan tyydyt tavanomaiseen, tuttuun ja turvalliseen ratkaisuun.
Tiesitkö kuitenkin että olet juuri se artisti, joka maksaa monen markkinointi-ihmisen palkat ja yritysten markkinointipanostuksista sekä onnistuneet että epä-sellaiset. Näin juuri ellet ole mainostoimistokilpailua järjestävä markkinointimanageri. Hyvä managerihan ei tietenkään maksa itse vaan maksattaa muilla ja kerää provikat. Sweet deal…ryhtyäkö Flavioksi Briatoren paikalle?
Tietoinen kuluttaja on nyt pop. Haluamme tietää tuotteen alkuperän, tehdä eettisempiä valintoja ja ottaa valinnoillamme kantaa. Omaa etuamme tavoitellen tietenkin, mutta muiden hyödyn tiedostaen. Omilla ostopäätöksillämme täydennämme minuuttamme, kompensoimme puuttuvia asioita ja herätämme elämisen tunteen. Vastuullisuus on kasvussa, sekä omanapainen että yhteisöllisempikin. Riistoimperialismi näki parhaat päivänsä 1800-luvulla, paitsi tietenkin markkinointialalla.
Kilpailu kehittää osaamista, siksi kilpailu on olemassaolon edellytys. Kovin osaaminen on kuitenkin ammattilaisten kilpailuissa, eikä yhtään lajia jossa amatöörit päihittävät ammattilaiset tule mieleen aikakaudella Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Siksi ammattilaisille halutaan maksaa. Mainostajista 77% haluaa kuitenkin järjestää mainostoimistokilpailun amatöörikilpailuna, ikääkuin alkuperäisen ja sittemmin unohtuneen olympia-aatteen mukaisesti.
Montako ammattilaismainostoimistoa Suomesta löytyy? Vieläkö on tilaa yhdelle joka käyttää Rexonaa?
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
The way to get good ideas is to get lots of ideas and throw the bad ones away.
-Linus Pauling, Nobel Prize winner
Beatleseillä se oli valtava, David Bowiella suurtakin suurempi. Nokiankin se paisuu viikko viikolta.
Aion kasvattaa roskistani. Aion myös kierrättää koska se on tehokasta. Uskon että kovimmilla jäbillä ja jäbättärillä on isoimmat roskikset. Ideointi on volyymipeli, samoin kirjoittaminen. Tätäkin tekstiä edelsi siirrä roskakoriin toiminto.
Onko sinun roskiksesi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä?
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Asiat eivät ole niin kuin ne ovat, vaan niin miltä ne näyttävät.
Hinta on tärkein tekijä kaupan valinnassa. Väärin, hintamielikuva on tärkein tekijä kaupan valinnassa.
Brändi on tärkein valintakriteerini. Väärin, brändimielikuva on se ratkaisevin.
Brändin tehtävä ei ole kertoa kohteelleen tarinaa. Brändin tehtävä on saada ihminen kertomaan itselleen se tarina johon brändi kuuluu. Ihminen uskoo itseään.
Ystäväni kertoo hurjan tarinan. Minut on ohjelmoitu ihmisenä ensin uskomaan kaikki ja vasta sen jälkeen kyseenalaistamaan omien kokemuksieni kautta kuultu asia. Luulen miettiväni onko ystäväni tarina totta. Todellisuudessa mietin haluanko uskoa kaverilta kuullun hurjan tarinan, jota kerron itselleni olevan totta.
Kuinka usein olet uskonut ventovierasta ihmistä joka kuiskuttaa korvaasi kadulla? Kuinka luotettava on se tuttu jonka tapaat vain silloin kun hänelle sopii? Brändin pitäisi olla kuin hyvä, luotettu ystävä. Ystävä joka antaa minun rakentaa tarinan oma versioni. Ystävä joka on läsnä joka päivä, kehittäen suhdettamme.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
We begin our new series, User behavior explained, with a no-brainer to some, but nevertheless a useful explanation to many Twitter newbies. What goes on (or at least should go on) in the mind of a Twitter user when she receives a new follower email from Twitter.
Image by decoding
Tänään julkaistu Mainostajien liiton mainosbarometri lupailee parempia aikoja, varsinkin digitaaliseen tekemiseen panostaville toimistoille. On kuitenkin erittäin huolestuttavaa, että samaan aikaan digitekemiseen yhä enemmän panostavat mainostajat aikovat siirtää rahojaan suunnittelusta mediaa. Avauduin tästä jo M&M:n keskustelupalstalla ja toistan sanani tässä:
Mainostajilla on paljon opittavaa
On hienoa, että mainostajat siirtävät panostuksiaan yhä enemmän digipuolelle, mutta on erittäin huolestuttavaa, että he aikovat samalla leikata panostuksiaan suunnitteluun.
Perinteisen median suunnittelun, tuotannon ja median panostusten suhteet eivät päde digitaalisessa mediassa. Median osuus ei ole siellä läheskään yhtä suuri kuin esim. TV-mainonnassa.
Usein digikampanjoiden mediakustannus on olematon tai erittäin pieni. Esimerkkinä tästä ovat lukemattomat viraali- ja sosiaalisen median kampanjat.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että digitekeminen olisi halpaa, päinvastoin. Onnistuneiden internet-toimenpiteiden tekeminen vaatii erittäin paljon työtä nimenomaan suunnittelussa.
Kokemus on osoittanut, että kunnon suunnittelulla ja laadukkaalla tuotannolla pystytään verkossa tekemään erittäin tehokkaita kampanjoita pienillä mediapanostuksilla. Jos bannerit muuttuvat tapetiksi – niinkuin valitettavan usein käy – ei auta vaikka ostaisi kaikki maailman banneripaikat.
Suosittelen lämpimästi kaikille mainostajille – ja myös useimmille mainostoimistoissa työskenteleville – erinomaista American Association of Advertising Agencies’in julkaisua “Understanding the Economics of Digital Compared to Traditional Advertising and Media Services“: Lataa PFD tästä.
Timo Paloheimo on W.Steinmannin Digital Planner
Kuva: net_efekt
Sosiaalinen media muuttaa tavan jolla brändimerkitystä rakennetaan jatkossa.
Vähäkanavaisen TV-dominoivan pakkosyötön aikakaudella voitiin kuluttajille syöttää mainontaa joka sai aikaan toimintaa. Ilmiöiden rakentaminen pakkosyöttämällä on tänä päivänä harvojen huvi; ne joilla on resursseja paukuttaa Euroja Euron perään tukemaan etabloitunutta brändiä, toistamalla yksinkertaista viestihokemaa, rajaa ylhäältä-alas mallin useimpien markkinoijien toimenpidevalikon ulkopuolelle. Hyvä niin.
Toimenpiteet suunnitellaan alhaalta ylös
Jatkossa brändityö tehdään innovoiden. Tämä tarkoittaa merkittävää idea-kylvöä sosiaaliseen mediaan ja hyvin ideoiden erottamista akanoista. Kun sosiaalisessa mediassa idea lyö itsensä läpi, aloitetaan tämän hyvän idean kasvattaminen voimamediassa, eli perinteisessä yleistä mielipidettä korostavassa putkessa.
Sosiaalinen media, eli sossu, toimii parhaiten käynnistävänä mediana ja se tarvitsee tuekseen perinteisen median jotta idea voi kasvaa suureksi. Näinhän tapahtui Audille, joskin ei-halutulla tavalla. Ei Kiesi lähtenyt sosiaalisen median vaan voimamedian painostuksen takia. Sossun luukku toimi starttimoottorina, joka sytytti keltaisen lehdistön ja televisioiden väkevät koneistot. Näin juttu kasvoi isoksi ja johti johtopäätöksen tekemiseen.
Suosittelen siis valtaosalle markkinoijia napakampaa ideakylvöä sosiaalisessa mediassa. Tähän sopii mainiosti brandstreaming, osana progressiivisen markkinoinnin lähestymistä. Brandstreaming vie brändin sinne missä kohderyhmä jo on. Kahdensuuntainen brändiviestintä auttaa tunnistamaan merkitykselliset ideat jotka voidaan viedä voimamedian suurennuspöydälle. Tätä keskustelevaa markkinointia tulee tehdä joka päivä, brändimerkitystä vaalien.
Jätetään siis ideakokeilu voimamediassa niille joilla on varaa tuhlata resursseja. Keskitytään me muut tehokkaaseen brändinrakennukseen sosiaalista mediaa hyödyntäen.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Olin katsomassa Nightwishin kaksivuotisen Dark Passion Play -kiertueen päätöskonserttia Hartwall-Areenalla. Musiikkiseikat ovat aina makuasioita, mutta kukaan ei voi kiistää etteikö konsertti lumituiskuineen, vesisateineen, confetteineen, sisätilailotulituksineen, pommeineen ja lieskoineen ollut todellinen spektaakkeli. Eeppisiin mittoihin kasvanut palvontariitti, jossa uskovaiset saavat tilaisuuden vahvistaa uskoaan – ja ostaa siinä sivussa t-paitoja.
Talk about consumer engagement.
Rock-yhtyeet ovat hyödyntäneet vaistonvaraisesti progressiivisen markkinoinnin metodeja vuosien ajan ilman eri eri kehoitusta tai että kukaan olisi antanut heille brändikonsultaatiota. Fiksuimmat ja menestyneimmät yhtyeet ovat aina tiedostaneet, että yleisö tavoitetaan pitkässä juoksussa olemalla heidän kanssaan vuorovaikutuksessa, ei toistuvasti vaan jatkuvasti, ja käymällä dialogia heidän kanssaan. Lukuisat bändit pitävät yleisön ja bändin välistä dialogia yhtenä taiteellisesti kantavista voimista – ja varmasti taloudellisesti myös.
Spektaakkeli ilman näyttelijöitä ja yleisöä ei ole mahdollinen. Siksi brändien pitäisi ottaa oppia rock-yhtyeistä tehdessään itsestään spektaakkeleita (jopa situationistien tarkoittamassa merkityksessä). Markkinoijien täytyy oppia luomaan jatkuvaa ihmisten välistä kanssakäymistä, jossa brändit toimivat välittäjinä.
Etkö sinäkin haluaisi, että brändisi olisi oman kategoriansa seuraava rock-tähti? Entä miltä kuulostaisi uskollinen palvonta päivittäin? Mikset siis käynnistäisi pelkkää kausikampanjointia pidemmälle ulottuvaa, jatkuvasti kehittyvää dialogia?
Konsta Klemetti on W.Steinmannin Creative
I went to see the final concert of Nightwish’s globe-spanning, two-year Dark Passion Play tour. Musical qualities can always be debated but no one can deny that this concert with its snow effects, rain effects, confetti, indoor fireworks, bombs and flames was truly a spectacle. A worshiping event of epic proportions, where true believers had a chance to reinforce their faith – and buy some t-shirts as well.
Talk about consumer engagement.
Rock acts have intuitively used methods of progressive marketing for years without anybody telling them to do so, or giving brand consultation. The brightest and the most successful bands have always known that to reach the audiences long term, they need to be in touch with them not repeatedly but constantly and engage in a dialogue. Numerous bands state this dialogue being also a driving force of the band artistically – and surely financially as well.
To create spectacles you need both actors and an audience. This is why brands need to take heed from rock bands about staging the spectacles (even in the true situationist sense of the word). Marketers need learn how to form relationships between audience members mediated by brands.
Wouldn’t you want your brand to be the next rock star of its category? How about having loyal worshipping on a daily basis? Why not create an ever-evolving dialogue beyond mere seasonal campaigning?
Konsta Klemetti works as a Creative at W.Steinmann
Vaikken ole mikään über-digi-intoilija, on myönnettävä että television katselun muuttuminen saa juuri nyt aikaan erittäin positiivisen fiiliksen. Viitteitä mitä tuleman pitää ei tarvitse hakea nettiä kauempaa. Tästä esimerkkinä ammattilais-baseball’in maksullinen verkkopalvelu, joka tarjoaa käyttäjälleen kaiken kyseisestä aihepiiristä.
TV’n ohjelmasisältö uudella tavalla esitettynä…
MLB.tv tarjoaa kohtuullista kausimaksua vastaan mahdollisuuden katsoa Amerikan ammattilaispesäpalloa varsin houkuttelevalla tavalla. Se mahdollistaa henkilökohtaisen katsomiselämyksen mielenkiintoisilla eri tavoilla. Koska baseballin syvin olemus on johdettavissa kahdesta asiasta, yhteisöllisyydestä ja tilastoista, antaa netti-tv näiden korostamiseen ylivertaiset mahdollisuudet.
Suosittelen lämpimästi tutustumaan miten sosiaalinen media (Twitter) on mukana rakentamassa ohjelmasisältöä ohjelman sisällä, katsojien toimesta. Samoin suosittelen tutustumaan miten mainostaminen toteutuu sponsoroinnin ja sisältöyhteistyön kautta. Bonuksena kaikille urheilufaneille on löydettävissä tapa jolla yksittäisiä pelitapahtumia, pelaajia tai tilastoja voidaan laittaa seurantaan ja katsoa juuri silloin kun siltä tuntuu. Tästä on helppo lähteä fiilistelemään miltä tulevaisuuden olympialaisten katsominen tuntuu.
Perinteisen keskeyttämismainonnan rinnalle nousee nopeaa tahtia uusi tapa vahvistaa brändin merkitystä suuret joukot yksilöitä tavoittavassa mediassa. Tämä uusi digitaalisuuden avaava maailma ei kuitenkaan ole massamedia, sillä kokemuksellisuus on aina henkilökohtaista. Jätetään massamediat Kiinaan ja Korean niemimaan pohjoisosiin…
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
