Mainostoimisto W.Steinmann

Webtrends:in tutkimuksen mukaan puolet Twitterin käyttäjistä on kokenut interaktiot brändien kanssa menestyksekkäinä, kun Facebook käyttäjien osalta vastaava luku on 31%. On siis helppo johtaa ajatus, että menestyäkseen sosiaalisessa mediassa pelkkä läsnäolo ei riitä vaan toiminnalla on oltava ajatus ja ajoitus.

Siinä missä Facebook on paikka, on Twitter tilanne. Näin ollen Twitter tarjoaa paremmat mahdollisuuden oikea-aikaiseen brändi-kohtaamiseen, sillä käyttäjä on informaation vastaaottamis-moodissa. Facebook -alusta johon kootaan asioita toimii paikkana, jossa käyttäjän keskeyttämismahdollisuus on enemmän läsnä hänen keskittyessä ylläpitämään kaverisuhteitaan.

Jotta brändi voi aidosti väistää keskeyttävän mainonnan ja tavoittaa yleisönsä silloin kuin tälle parhaiten sopii, on tunnettava sosiaalisen median paikat ja tilanteet erittäin hyvin. Yhtälailla on tärkeää tietää miten ja millä sisällöllä nykysiä ja tulevia brändi-lähettiläitä tulisi lähestyä.

Webtrends:in tutkimuksen mukaan

•    85% alle 35-vuotiaista haastatelluista toivottavat brändit tervetulleiksi Facebookkiin, Twitteriin ja YouTubeen
•    50% sanoi jättävänsä saitin jos se tulee liian kaupalliseksi
•    39% sosiaalisten verkostojen käyttäjistä valittavat saiteilla olevan liiaksi mainontaa
•    brändien pitäisi löytää tasapaino brändiviestinnän ja brändipommituksen välille

Brändien odotetaan käyttävän sosiaalista mediaa ymmärtämään asiakkaitaan, tuomaan heille parempaa palvelua ja osallistamaan käyttäjät tulevien tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun.

Markkinoinnin käsikirjaa kirjoitetaan parhaillaan uudestaan. Se miten toimittiin viime vuonna sosialisessa mediassa vanhentuu kovaa vauhtia. Informaatio lisääntyy ja se halpenee. Koska sosiaalisen median jalanjälki on pysyvä, kannattaa käyttää resursseja oikeiden valintojen tekemiseen. Näissä valinnoissa auttaa SIME noteerattu W.Steinmann.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Terrorismi (ransk. terrorisme, latinankielisestä sanasta terrere, ‘aiheuttaa kauhua, pelotella’) on yksilön tai ryhmän harjoittamaa väkivaltaa, jonka tarkoitus on viranomaisten uhkaamisen ja yleisöön kohdistuvan pelon avulla vaikuttaa päätöksentekoon. (lähde: Wikipedia)

Terrorismin käsite on meille kaikille tuttu, sitä ovat pitäneet huolta Euroopassa Pohjois-Irlanti ja Espanja. Terrorismi on kuitenkin käsitteenä laajentunut myös puhekieleen ja samalla sen sisältömerkitys on laajentunut. Luontoa tuhoavia tahoja kutsutaan ekoterroristeiksi ja yliaktiivisia koulun opetushäirikköjä muuten vain pikkuterroristeiksi.

Ulla-Maaria Engeström puhui TEDxHelsinki tapahtumassa viime viikolla roskayhteiskunnasta, ihmisten ja esineiden tasa-arvosta ja siitä kuinka esineisiin on materialisoitunut ihmisten työpanos Marxin ajatusten mukaan. Esitys aktivoi allekirjoittaneen lähestymään ostopäätöksiään entistä tarkemmalla tavalla: roskaa ei kannata ostaa, ainoastaan sellaisia asioita jotka ovat itselle arvokkaita ja jotka siten säästää. Tai sitten tavarat on voitava laittaa kiertoon oman käytön jälkeen. Näin säästämme luontoa ja itseämme.

Mitä on markkinointiterrori?

Markkinointiterroria ovat ideat ja toteutukset jotka eivät kestä. Sitä ovat toimenpiteet ja väittämät jotka hajoavat käsiin vähäisen käytön jälkeen. Kyseenalaisilla tavoilla tuotettu idearihkama joka johtaa ’äkkiä uutta tilalle’ -kierteeseen on markkinointiterroria pahimmillaan.

Kuluttajien väkivaltainen keskeyttäminen ja pakottaminen vastaanottamaan propagandaa on markkinointiterroristien tapa toimia. Nämä pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon keinoja kaihtamatta vain omaa lyhyen aikavälin etujaan ajaen.

Markkinointiterrorismia vastaan on kuitenkin mahdollista suojautua. Riittää kun hyppää digiboxitallenteen mainokset yli, keskittyy katsomaan vain mainoskatkovapaata sisältöä, estää netissä bannerien esittämisen ja on kyyninen kaikkea perinteistä markkinointiväittämää kohtaan. Tämän lisäksi kun tekee ostopäätöksensä arvoperusteisesti ja luotettavien kokemusten johdattamina, ollaan jo pitkällä terrorismin vastaisessa taistelussa.

Mainostajalle tämä tarkoittaa muutosta tapaan toimia. Jokapäiväinen tekeminen väittämien sijaan ja progressiivinen markkinointisuunnittelu auttaa taistelemaan rihkamaideoita vastaan. Jos et ole osa ratkaisua, olet osa ongelmaa.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Eilen kokoontui Bristoliin 600 kuulijan joukko todistamaan Suomen ensimmäistä TEDx tapahtumaa ja tässä yhden osallistujan mitä-jäi-käteen-raportti.

Teemat jotka poimin mukaani iltapäivän sessiosta olivat: roskayhteiskunta, rohkeus elämyksien tuottamiseen ja mielikuvituksen merkitys. Parhaan elämyksen tuottivat Anssi Kela ja Anna Puu esittäessään Tipper Goren 90-luvulla tekemän filthy-fifteen listan nuorisoa turmelevia kappaleita, joista alla oleva W.A.S.P.in Animal (F**k like a beast) oli se helmi.

Olin rakentanut varsinaisten TED-tapahtumien nettikatsomisen kautta melkoisen jalustan kyseisellekin tapahtumalle, vaikka toki tiedostin tämän olevan paikallinen tapahtuma. Seth Godin, Malcolm Gladwell, Al Gore ja muut alojensa huiput olivat pönkittäneet TED brändin vahvaksi omassa päässäni. Suosittelenkin katsomaan näitä hienoja 16 minuutin esityksiä verkossa.

Saavuin täyteen Bristoliin toiveikaana kuulemaan ja kokemaan jotain uutta, yllättävää ja inspiroivaa aloilta joihin muuten ei välttämättä tule paneudettua. Se että esiintyjälista oli pidetty salassa auttoi nostamaan odotustasoa ja lähestymään tapahtumaa avoimin mielin vailla ennakkoluuloja. Maalaisjärjen, joka on ennakkoluulot jotka opitaan ennen 18 ikävuotta, jätin narikkaan ja TED –hengessä avasin mieleni kohtaamaan jotain sellaista, joka ei heti istu aivojeni tuhansille kelkkaradoille.

Hyviä esiintyjiä on aina ilo seurata

Hyvä esiintyjä kykenee innostamaan yleisönsä. Tämä tapahtuu usein olemalla oman asiansa ehdoton asiantuntija, joka kykenee välittämään yleisöön oman intohimonsa aiheeseen. Tällä kertaa videotallenteet Stefan Sagmeisterin ja etenkin Benjamin Zanderin aiemmista TED-esityksistä vetivät pidemmän korren paikallispuhujien nenän edestä, vaikka hyvän esityksen tarjosikin mm. Kivi Sotamaa.

Omien kokemusten kautta tapahtuva esitys vangitsee yleisön aina vahvemmin kuin muiden teorioiden pätevöitynytkin kerronta. Harvoinhan opettajat inspiroivat oppilaitaan varsinaisen asiasisällön kautta. Tällä kertaa suomipuhujien minuus oli vaihtelevasti läsnä, vaikka esiintyjien puhekyky olikin riittävää ensimmäisen Suomi TEDx:n tasoa.

Kaikkiaan tapahtuman yllä leijaili enemmän plussia kuin miinuksia, joten toivottavasti ensi keväänä jatkoa seuraa.

Anssi Kela ja Anna Puu esiintyvät TEDxHelsingissä 22.10.09

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Ostatko vai teetkö mieluummin itse? Vaihdoitko itse renkaasi vai teetitkö työn asiantuntijalla?

Ulkoistus on nyt pop. Kotona käy siivooja, jotta meille jää enemmän aikaa tehdä samaa mitä muutenkin. On niin kiire eikä viitsi. Sitten kerran kun viitsikin, niin olihan se nastaa kun sai tehtyä ja tuli hyvä mieli.

Shoppailen mainoksia kun se on kivaa. Shoppailen mediaa koska mun täytyy. Shoppailen kampanjoita koska niitä en viitsi itse suunnitella. Mitäs muuta mä oikein teenkään…siis muuta kuin shoppailen ja sparrailen?

Sanovat että ennen vanhaan tehtiin asiat itse eikä valitettu kiirettä. Perkele kun piti painaa menemään mutta saatiin kyllä aikaiseksi paljon ja vähällä rahalla. Pitäiskö siis alkaa tekeen ite? Kun ei noi muut oikein tajuu mitä pitäis tehä…aina saa olla neuvomassa ja ohjaamassa…ainakin seittämää eri firmaa…

Mitä jos oliskin itse mainostoimisto, media ja kaikki. Tekis ite kaiken. Mitä mä sitten shoppailisin?

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Haluan kaiken ja mieluummin nyt heti. Haluan sen muuten ilmaiseksi, koska se on saatavilla ilmaiseksi. Sillä miksi maksaisin jostain jonka voi saada for free. Se nyt vaan on tyhmää maksaa. Tämä todentuu myös W.Steinmannin verkkokyselyssä, jonka mukaan 65% ihmisistä haluaa sisältönsä ilmaiseksi.

Kauppalehti Option 16/2009 jutussa käsitellään musiikkibisneksen muuttumista fyysisestä tuotteesta digitaaliseen muotoon ja sitä kuinka tämä murros muuttaa koko musiikkiliiketoiminta-alueen. ”Koko logiikka muuttuu. Varsinaisia levy-yhtiöitä ei enää kymmenen vuoden päästä ole olemassa. Se ei ole mahdollista minkään laskuopin mukaan”, toteaa lehdessä muusikko Samu Haber.

Samassa jutussa ÄKT:n Arto Alaspää sanoo että mitään generation freetä ei voi olla. Ettei se ole kestävä pohja millekään liiketoiminnalle. Arto hoi, kyseinen ilmaissukupolvi on olemassa ja se kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia.

YouTube demokratisoi viihteen tuottamisen ja Google demokratisoi tiedon kaikkien saataville. Samalla lailla digitaalisuuden eri muodot demokratisoivat musiikin tuottamisen, jakelun ja myynnin riistäen levy-yhtiöiltä ja fyysiseltä jakelutieltä sen harvainvalta-aseman jonka ne ovat itselleen rakentaneet.

Kuluttaja on kingi ja ihmiset saavat sitä mitä he haluavat. Jos halutaan ilmaista, saadaan ilmaista, sillä tarvetyhjiöillä on tapana täyttyä. Mietitäänpä siis mistä generation free on valmis maksamaan ja tarjotaan heille sitä.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta netin käyttäjästä ei halua tulla seuratuksi mainostajien toimesta. Kun heille selitettiin mitä mainonnan kohdentaminen käyttäytymisen mukaan pitää sisällään nousi haluttomuusluku kohdennettua mainontaa kohtaan 86%:iin.

Tutkimus osoitti myös että vaikka markkinoijat esittävät nuorten välittävän vähän henkilökohtaisten tietojensa käyttämisestä mainostajien toimesta, niin itse asiassa yli puolet 18-24 vuotiaista suhtautuvat tähän voimakkaan vastenmielisesti.

Suurin osa ihmisistä voitaneen sijoittaa itsenäisten seuraajien rooliin. Vanha väittämä, jonka mukaan 10% ihmisistä päättää mitä loput 90% haluavat ja tekevät, ei liene väärässä. Silti jokainen 90% joukkoon kuuleva haluaa tehdä oman valinnan, kun kyse on omasta elämästä. Saatamme hakea turvaa yleisen mielipiteen kautta kun muodostammme omaa näkemystämme, mutta se näkemys on aina oma ja henkilökohtainen.

Ehkä siis liiallinen kohdistaminen ei olekaan se juttu jota markkinoinnissa pitäisi tehdä. Menestyvä brändi antaa tilaa yksilölle sovittaa sen tarjoama juttu hänen maailmaansa ja tarpeisiinsa. Näin ollen tarvelähtöinen kohdistaminen on perustellumpi lähtökohta markkinoinnille kuin demo- tai sosiografinen segmentointi.

Viime viikolla Kampin K-Supermarketin kassajonossa tein seuraavat havainnot: eläkeläinen osti vain Jättis tuutin, telaketjupunkkari osti pienen sinisen suklaalevyn ja noin 40v mies osti riistakäristyksen ja muiden einesruokien lisäksi tölkin Pure Rush energiajuomaa ainona juotavana. Noinkohan ostajat olivat brändimanuaalissa kuvattua kohderyhmää?

Rehellisyys on kasvussa. Ihmiset ovat rehellisimpiä tarpeilleen eivätkä halua tulla liikaa ohjatuksi eri kategorioihin. Koska rehellisyys on arvaamatonta, on vaikea sovittaa historian oppeja tulevaisuuden suunnitteluun. Kannattaa siis keskittyä nyt-hetkeen.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Ylirasitus on nykypäivän vitsaus. Brändiämme venytetään ja rasitetaan liiaksi suuntaan jos toiseenkin. Rajumpia brändin tehotreenejä ei pitäisi tehdä ilman huolellista valmistautumista ja varsinkin ikääntyneiden brändien pitäisi muistaa että ekoissa treeneissä ei kannata yritää tavoittaa nuoruusvuosien kuntotasoa.

Kun lähdetään suunnittelemaan veret seisauttavaa bränditempausta on hyvä pitää realiteetit mielessä ja kiinnittää huomiota huolelliseen tavoiteasetantaan. Liian nopeat liikkeet saavat aikaan brändivenähdyksen joka itse asiassa voi tuoda takapakkia ja jopa haluttomuutta jatkaa treeniohjelmaa.

Onneksi brändejä ei voi suoraan verrata ikämiesurheilijoihin, vaikka yhtäläisyyskohtia onkin useita. Brändinkin kannattaa pitää mielessä missä on hyvä, eikä luopua siitä vaikka haluaisikin harrastella jotain aivan muuta.

Brändien laajennukset uusiin tuoteryhmiin, line extensionit, ala-brändit ja uudet variantit ovat hyviä keinoja tuoda lisämyyntiä lyhyellä aikavälillä. On kuitenkin tärkeää muistaa se perimä, joka loi brändin ja kunnioittaa tätä laajennussuunnitelmaa tehtäessä. Näin voidaan välttää hallitsemattoman pyrkimisen riskit ja saavuttaa pysyvä kasvu luomalla lisää brändimerkitystä kuluttajille.

Loppuvinkkinä brändikuntolijalle: parempi kunto vaatii määrätietoisuutta ja elämäntapamuutosta. Tavoittele siis parempaa menestystä pitkäjänteisesti ja nauti pienistäkin onnistumisista, kaizen -hengessä. Muistetaan myös että sairaana ei kannata lähteä kikkailemaan.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Yksi avaruussukkulan, erään maailman kehittyneimmän kuljetusvälineen, päämitoista oli itse asiassa peräisin kahden vuosituhannen takaisten vetohevosten takamusten leveydestä. Näin ollen vastaus kysymykseen onko hevonperseellä merkitystä, täytyy olla kyllä.

Markkinoinnin johtaminen voidaan tehdä hevonperseen kautta tai sitten päinvastaisella tavalla. Koska markkinoinnissa pääpyrkimys on muuttaa vallalla olevaa tilannetta paremmaksi, on hyvä alleviivata sana muutos. Liiallinen riippuvuus vanhoista tavoista estää muutosta, joten on tärkeä hakea kasvua ja tehokkuutta tuovia muutoskohteita. Olivat ne kuinka perustavanlaatuisia tai kiveenhakattuja konventioita.

Mikäli brändi ei kykene mukautumaan ja muuttumaan toimintaympäristön muuttuessa voimme visioida lopputuloksen läheltä jo edellämainitun ruunan häntäjouhia.

Geosentrinen maailmankuva muuttui hitaasti, mutta muuttui kuitenkin määrätietoisen työn johdosta. Mainoskeskeinen markkinointi muuttuu hitaasti, mutta yhtä totta kuin maapallo ei ole universumin keskiö, ei mainos ole markkinoinnin ydin.

Ne lähtökohdat joidenka mukaan markkinointia suunnitellaan ovat kehittyneet oheisen hevonperse-esimerkin tavalla. Nyt on hyvä aika muuttaa oman suunnittelun raideleveyttä ja keskittyä siihen kahdensuuntaiseen kaistaan jota verkko meille tarjoaa. Tätä markkinointia tehdään joka päivä progressiivisella tavalla, jatkuvasti kehittyen.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Donald Rumsfeld lanseerasi jokunen vuosi sitten ajatuksen miten tulevaisuuden tapahtumia voidaan lähestyä. Hän jakoi näkymät kolmeen luokkaan: known known, known unknown ja unknown unknown.

Tiedämme asian ja sen toteutuvan on helpoin suunnittelun lähtökohta. Talvi tulee ja tiet jäätyvät. Vaihdan siis autoon talvirenkaat.

Tiedämme asian joka voisi tapahtua, mutta emme ole varmoja toteutuuko se, onkin jo vaikempi. Kilpailijallamme on kyky kopioida innovaatiomme? Miten toimin tämän tiedon valossa?

Entä sitten viimeisin: emme tiedä mitä tulee tapahtumaan emmekä siis voi tietää toteutuuko se. No…tästä en ole kuullutkaan. Odotellaanko siis yllätystä, sillä mitä tässä nyt tehdäkään voisi?

Vaikka Mr. Rumsfeld käytti tätä ajattelumallia Irakin sodan yhteydessä ja tiedämme että kyseinen operaatio ei mennyt ihan putkeen, ei silti hylätä ajatusta vielä. Tärkein oppi markkinoijalle on keskittyä faktoihin ja olennaisiin asioihin sekä tehdä olettamia. Yhtä tärkeää on suunnitella odottamatonta.

Se joka kykenee tuomaan markkinoille kilpailijoita ja kuluttajia yllättäviä asioita (unknown unknown) saa etulyöntiaseman, sikäli kun tuotava juttu on merkityksellinen. Uuden-uuden ja uuden-vanhan idean ero on merkittävä, sillä kyseiset asiat kalastellaan eri lammikoista, eikä ensimmäistä aluevettä ole jakamassa muut.

Puskista nousevatkin ne menestystarinat, mustat joutsenet tai vastaavat, jotka osoittavat että epätodennäköisen erottaa todennäköisestä vain kolme kirjainta. Vaikka ideaa ei ole voitu osoittaa hyväksi ei se tee siitä huonoa. Ehkä juuri yllätysmomentti onkin se tärkein tekijä nykymenestyjille. Itsekin tiedän harvoin mitä haluan ennen kuin näen sen….niin yksinkertaista on yllättävän hyvä.

Lisää Donald Rumsfeldin uskomattomia viisauksia ja ei-niin-viisauksia…

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Aloitan laihduttamisen ensi viikolla. Lopetan tupakoinnin joulun jälkeen. Alan eläkesäästäjäksi parin vuoden päästä kun…

Olemme parhaimmillamme menneisyydessä ja tulevaisuudessa. Kykymme elää tässä hetkessä ja tehdä muutospäätöksiä juuri nyt on erittäin vaikeaa. On niin paljon helpompaa ostaa hieman aikaa ja siirtää aloituspäätös hetken päähän. Mitä vaikeampi päätös, sitä helpompaa se on siirtää tulevaisuuteen.

Pakko pakottaa

Muistatko vielä sen tunteen kun joku ulkoinen tekijä pakotti ripeämpään toimintaan? Jotain joka sai tarttumaan härkää sarvista heti…Muistatko sen positiivisen fiiliksen kun kynnys oli ylitetty ja aloittamisen tuska oli vaimennut edessä siintävän päämäärän seireenien kutsuessa.

Tervetuloa pakko! Tule ja auta muuttamaan. Patista ja ruoski jos itse en siihen pysty, sillä en halua katua tekemättömiä asioita. Sisäinen pakko on Kaizenin paras kaveri, sillä se johtaa jatkuvaan kehitykseen. On parempi pakottaa itseään kuin tulla pakotetuksi, sillä siitä johtamisessa on kyse.

Helppoa rahaa on aina vähemmän kuin työllä ansaittua.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja