Mainostoimisto – Advertising Agency – W.Steinmann – Helsinki, Finland

Kun tarjonta ylittää kysynnän, vaikuttaa se hintoihin laskevasti. Chris Anderson väittää kirjassaan ”Free: The Future of a Radical Price” että kaikki asiat jotka ovat tehty ideoista, kohtaavat vääjäämättömän hintojen laskun paineen. Aivan kuten Stewart Brand on julistanut: informaatio haluaa olla ilmaista.

Sosiaalista mediaa on helppo lähestyä ilmaisena, sillä ainakaan vielä mediatoimistot eivät myy sosiaalisen median viraaliefekti- ja suositteluratkaisuja kohderyhmäkauppana. Sossu nähdään yksinkertaisimmillaan brändin Facebook sivun pystyttämisenä ja sehän ei maksa muuta kuin vähän aikaa tekijältään.

Media ilmainen, tuotanto maksullinen. Rynnättäisiinkö siis sosiaaliseen mediaan ja luukutettaisiin kaupallista hapatusta ihmisille siellä missä he ovat? Itse en ainakaan halua olla FB’ssä ideaköyhän mainospommituksen kohde, joten en voi tätä kenellekään muullekkaan suositella.

Konventioiden rikkominen

Halpa ei voi olla hyvää on esimerkki konventiosta, joka on saatu murrettua tuotantoteknisellä tehokkuudella. Uuden markkinointitavan merkittävin haaste on murtaa konventio siitä, että ilmainen on arvokkaampaa kuin maksullinen. Jos tieto haluaa olla ilmaista ja ihmiset haluavat asiat ilmaiseksi, tulevat nämä kaksi asiaa muuttamaan tavat joilla markkinointiorganisaatiot ja -ohjelmat tulevaisuudessa rakentuvat.

Vaikka joku aina maksaa sen ilmaisenkin lounaan, on ymmärrys itsestään levittyvästä viraalimarkkinoinnista ja peer-to-peer suosittelusta ottanut tuulta alleen, sillä kyllähän se ilmaisuus kiinnostaa myös ostajaa.

Markkinointiorganisaatiolla onkin edessään muutosjakso, jonka aikana valmistellaan markkinointipossen kyvykkyys siirtyä ostajan puolelta tuottajan jakkaralle. Jatkossa markkinointipäällikkö ei ole erikoistunut vain median ostamiseen vaan myös mediana olemiseen, sillä siksi vahvasti brändi on läsnä kaikessa mitä tehdään.

Raha ei tee onnelliseksi, mutta parantaa fiilistä. Brändi ei siis jatkossa voi ostaa itselleen suosiota vaan se täytyy ansaita tekemällä, mieluiten joka päivä.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Markkinoinnin digitalisoitumisen aikaansaama muutos jokapäiväiseksi tekemiseksi osallistuvan ja keskustelevan toiminnan kautta on voimakkaassa kasvussa. Sosiaalisen läsnäolon laiminlyönnin aikaansaamaan digi-influenssaan sairastuvat brändit, jotka eivät muuta toimintaansa vastaamaan nykypäivän haasteita.

Toistaiseksi yhtään yritystä ei ole kuopattu uuden markkinointitavan laiminlyönnin takia, mutta ennustamme muutosvastaisuudesta johtuvien brändihautajaisten räjähdysmäistä kasvua vuoteen 2015 mennessä, mikäli asiaan ei puututa heti.

Digi-influenssan riskiryhmä on keski-ikäiset ja iäkkäämmät henkilöt, mukaan lukien useimmat yritys- ja markkinointijohtajat. Näiden tulisi pikaisesti ottaa rokotuksensa tulevaa brändinkaatotautia vastaan. Sen sijaan nuoret, sekä kuluttajat että markkinointityypit, ovat pystyneet kehittämään jo hyvän alkuimmuniteetin digi-taudin varalle. Suosittelemme kuitenkin myös riskiryhmään kuulumattomillekin jatkuvaa osallistumista ja keskustelua mahdollisen tartunnan välttämiseksi.

Näin vältät digi-influenssan

Toimi uuden markkinointitavan kulmakivien mukaisesti
•    Mene sinne missä ihmiset ovat
•    Älä markkinoi, tee se vapaaehtoiseksi (osallista/engage)
•    Luota brändi-lähettiläisiisi
•    Esittele jotain uutta joka päivä
•    Kohtaa kuluttajat heidän omalla ajallaan
•    Tee toimenpiteistäsi puheenaiheita

Miten digi-influenssan tunnistaa?

Hakeudu hoitoon jos
•    Brändisi edellisestä keskustelusta kohderyhmän kanssa on yli päivä
•    Brändisi panostustaso sosiaalisten objektien luomiseen on alle 20%
•    Monikanavainen pakkosyöttö on ainoa ratkaisu kuluttajien tavoittamiseen
•    Markkinointiviestintää johdetaan väittämillä
•    Panostustasojen nostolla paikataan kevyttä ja merkityksetöntä brändisisältöä

Tapa markkinoida muuttuu. Kun mietimme tapaa jolla lähestymme nykyisiä tai tulevia asiakkaitamme, on hyvä palauttaa mieleen ajatus: ”Tee toisille niin kuin toivoisit heidän sinulle tekevän.” Eli ennen kuin lähetät markkinointiviestiäsi, mieti haluaisitko itse vastaanottaa sen ja mitä vaikutusta sillä sinuun olisi. Jos halussa tai vaikutuksessa on negatiivissävytteinen tai neutraali sävy, tarkista onko toimenpide saanut digi-influenssa tartunnan.

Hae oma rokotuksesi digi-influenssaa vastaan W.Steinmannilta ja varmista terve pohja brändisi kasvulle.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

At the W.Steinmann School of Optimization we learn how the contemporary internet marketing can be made more efficient using the methods of progressive marketing. The first part delves into what optimization is and why it should be a part of every marketers toolbox.

“The content production for our website was really expensive. We’re not gonna touch that.”

One of the most underexploited opportunities of internet marketing lies in optimization. Too often the content that ends up on the pages, stays there carved in stone and unaltered until the the entire website is demolished to give way to a brand spanking new website after two or three years.

Websites are being redesigned mainly because “they don’t work”. Even though they were planned to achieve certain goals, they won’t serve the current need. At this point, most marketers don’t stop to wonder “how should I improve my current website to match the changed situation.” Instead, they go ahead and place an order for a new website.

It goes without saying that the most cost-effective option would be to develop the current website. This is where optimization steps in.

“So what is this optimization then?”

By optimization, I mean a systematic process, where certain element on the website is being changed on the internet page and the effects on the user’s behavior is measured and analyzed. After that the necessary actions are taken to find the best alternative. This process is used for example in search engine advertising and it should be deployed in display advertising as well.*

A simple example: the advertiser wants more subscribers to their newsletter. They change the front page’s  link from “newsletter” to “subscribe a newsletter” and follows the web analytics if the users use the link more than before. If not, the advertiser tries some other wording, until the best combination  is found.

A more advanced advertiser uses tools which automate showing the options and choosing for this process. For example the Google’s free  Website Optimizer service enables finding the best solution for the combination of multiple pictures and text.

“But wait a minute, our website works well already. There’s no need to change it.”

That’s surely the case. But take a moment to think what it would entail if the website would work even better? If the conversion rates would incread by 10%, if the time spent on your website would be minute longer  or – heavens forbid – if you would sell three products instead of two to every customer through your website.

By the way, did I mention that I’m talking about your current website and actions, which actualize on the bottom line  already during this fiscal year?

In the second part of the School of Optimization we learn from the bank robbers.

Timo Paloheimo works as a Digital Planner at W.Steinmann

*) Optimization is about the same thing  the traditional direct marketers have done for years, it’s called  testing. Internet just makes it more faster, even real time.

W.Steinmannin optimointikoulussa opetetaan, miten nykyisestä internetmarkkinoinnista voi saada enemmän tehoa progressiivisen markkinoinnin oppien mukaisesti. Ensimmäisessä osassa aiheena oli optimoinnin perusteet ja tässä osassa syvennytään optimointiin huisin benchmarkin avulla.

Internet mahdollistaa erinomaisesti benchmarkkauksen eri toimialoilta. Havainnollistan viestin optimointia amerikkalaisten pankkiryöstäjien avustuksella.

Bank Notes: a collection of Bank Robbery notes on nimensä mukaisesti kokoelma pankkiryöstäjien lappuja, joita he antavat pankin henkilökunnalle. Mukaan on liitetty kuva ja tiedot ryöstäjästä sekä se, onko hän onnistunut ryöstössään vai ei.

Bank Notes -sivusto tarjoaa erinomaisen oppitunnin jokaiselle pankkiryöstäjäksi haluavalle ja myös meille optimoinnista kiinnostuneille. Kun sivustoa selaa, käy erinomaisen selväksi, että se, mitä viestissä lukee vaikuttaa todella paljon onnistumiseen.

Myös ryöstäjän ulkonäkö, eli kuinka hyvin hän on onnistunut naamioimaan itsensä, vaikuttaa kiinnijäämisen todennäköisyyteen, mutta ryöstön onnistumiseen sillä ei juuri tunnu olevan vaikutusta.

Minkälainen pankkiryöstölappu toimii

• lyhyt
• selväsanainen
• uskottava – liian pienet ja liian suuret vaatimukset eivät uppoa paatuneeseen pankkivirkailijaan.
• maininta aseesta. *
• selkeästi muotoiltu mitä haluaa

Mitä ei kannata kirjoittaa lappuun, jolla aikoo ryöstää pankin?

• epäselvä
• liian pitkä
• kirjoitusvirheitä
• nokkela
• ohjeiltaan epämääräinen.
• mainintaa pommista *
• liian kohtelias. Loppuun ei kannata kirjoittaa “Thanks”.

“No nyt minä sitten osaan ryöstää pankin, entäs sitten?”

Kuten pankkia ryöstettäessä, myös markkinoinnissa pyritään saamaan vastapuoli käyttäytymään halutulla tavalla. On kuitenkin vaikeaa tietää etukäteen, miten käyttäjä reagoi viestiimme.

Perusteltujen päätösten tekeminen on vaikeaa, ellemme ole keränneet dataa, johon perustaa päätökset. Eri variaatioiden kokeileminen ja niiden onnistumisen mittaaminen sekä analysointi on olennaista nykyaikaisessa – progressiivisessa – markkinoinnissa.

Optimointikoulun 3. osassa perehdytään hakukonemainonnan optimointiin ja siihen, miten Google optimoi voittoaan.

Timo Paloheimo on W.Steinmannin Digital Planner

*) Pommilla uhkailu ei todennäköisesti toimi koska se ei ole suoraan kohdistettu pankkivirkailijaan kuten ase. Pommin potentiaalinen teho ei ole virkailijan tiedossa ja uhka jää täten epämääräiseksi. Ja kaikkihan osaavat katkaista sen punaisen langan?

BTW, ylläolevassa kuvassa esiintyvä pankkiryöstäjä onnistui tavoitteessaan lyhyen ytimekkäällä viestillään: “I’m ready to die.“

Interesting news, Mozilla is planning to expand the web typography universe by introducing a new type format – cutely called WOFF.

Digital design has needed these kind of tools for a long time now, the browser compatible fonts work from legibility standpoint but limit the brand (or individual) expression palette. We can now design from ground up and make sure that the aesthetics are totally in line with the desired message.

sIFR has been useful and much used in the past, but rendering large masses of type is extremely arduous and needs lots of processing power.

Possible apologies for a nerdish topic, however I feel that tools like these expand the toolset that we as designers have and elevate the web typography standards to new levels.

More here.

Petri Lattu

W.Steinmannin optimointikoulussa opetetaan, miten nykyisestä internetmarkkinoinnista voi saada enemmän tehoa progressiivisen markkinoinnin oppien mukaisesti. Tässä ensimmäisessä osassa käyn läpi, mitä optimointi on ja miksi sen pitää kuulua jokaisen markkinoijan keinovailikoimaan.

“Meidän sivuston sisällöntuotanto oli tosi kallista. Siihen ei kosketa.”

Yksi internetmarkkinoinnin alihyödynnetyimmistä mahdollisuuksista piilee nykyisten sivustojen optimoinnissa. Liian usein sisältö, joka uusille internetsivuille päätyy, pysyy siellä alkuperäisessä muodossaan, kunnes sivusto jyrätään uuden tieltä parin-kolmen vuoden päästä.

Sivustoja uusitaan useimmiten siksi, että ne “eivät toimi”. Siis vaikka ne suunniteltiin tiettyjen tavoitteiden mukaisesti, eivät ne palvele nykyistä tarvetta. Tässä vaiheessa useimmat markkinoijat eivät mieti, että “mitenköhän voisin parantaa nykyisiä sivujaan vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen”, vaan ryhtyy tilaamaan uutta saittia.

Sanomattakin on selvää, että kustannustehokkain vaihtoehto olisi kehittää nykyistä sivustoa. Tässä vaiheessa optimointi astuu kuvaan.

“No mitä se optimointi nyt sitten on?”

Optimoinnilla tarkoitan systemaattista prosessia, jossa muutetaan tiettyä asiaa internetsivulla, mitataan ja analysoidaan muutoksen vaikutusta käyttäjien toimintaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet parhaimman vaihtoehdon löytämiseksi. Tätä prosessia käytetään myös mm. hakukonemainonnassa ja sitä tulisi soveltaa myös vaikka display-mainontaan.*

Yksinkertaisessa esimerkissä mainostaja haluaa enemmän uutiskirjeen tilaajia: mainostaja muuttaa sivuston etusivulla “uutiskirje” -linkin muotoon “tilaa uutiskirje” ja seuraa web analytiikka-ohjelmistostaan, klikkaavatko käyttäjät linkkiä enemmän kuin aiemmin. Jos ei, hän kokeilee jotain muuta sanamuotoa, kunnes löytää parhaiten toimivan vaihtoehto.

Edistyneempi mainostaja käyttää tämäntyyppiseen toimintaan työkaluja, jotka automatisoivat vaihtoehtojen näyttämisen ja valinnan. Esimerkiksi Googlen ilmainen Website Optimizer -palvelu mahdollistaa parhaimman yhdistelmän löytämisen vaikka usean eri kuvan ja tekstin yhdistelmälle.

“Mutta hetkinen, minun sivustonihan toimii jo hyvin, ei sitä tarvitse muuttaa”

Näin varmasti onkin. Mietipä siltikin hetki, mitä se tarkoittaisi, jos sivusto toimisi vielä paremmin – Jos konversiot paranisivat 10%, sivustolla vietetty aika kasvaisi minuutilla tai – luoja paratkoon – sivuston kautta myytäisiin jokaiselle asiakkaalle kolme tuotetta kahden sijasta.

Mainitsinko muuten, että kyse on nykyisestä sivustosta ja toimenpiteistä, jotka näkyvät viivan alla jo tällä tilikaudella?

Optimointikoulun toisessa osassa haetaan oppeja pankkiryöstäjiltä.

Timo Paloheimo on W.Steinmannin Digital Planner

*) Optimoinnissa on kyse ihan samasta asiasta kuin mitä perinteiset suoramarkkinoijat ovat vuosikausia harrastaneet, eli testaamisesta. Internet tekee siitä vain nopeampaa, jopa reaaliaikaista.

Sometimes it’s good to be ancient. You get to know a lot of people and sometimes have access to them.

I have been talking now to around 10 major decision makers in the marketing/communications field about their vision on the shape of the agency of the future. Thanks to everyone I’ve already met. More discussions to follow.

Here is small recap on what has been discussed, please note that these topics are nothing new – not re-inventing the wheel here:

Agencies cannot rely on the traditional copy/ad model of working too much longer.

Since the fragmentation means that we have millions of possible channels to choose from and if communications design changes from creating “small miracles” (Markku Rönkkö) to longer term narratives the core creative output has to allow that. Opinions vary from planners coming to the forefront that fun a network of specialist creatives to strategist/conceptualist hybrids forming the team of the future.

Lot has been said about our industry where the – basically handcraft based – know-how of our creatives is losing relevance. There is always a better illustrator/layout artist one connection away, and sometimes the words needed have to be stylistically very different from ad speak. Sometimes, dramaturgy is more important than scriptwriting.

This seems to be one of the issues that almost all people are thinking about, how to make the agency’s product more versatile and relevant in the myriad situations it might be needed in.

The next wave of talent isn’t interested in working at agencies anymore.

There are a large amount of young talented people that see alternatives to the traditional agency career path. They either possess specialist skills that they want to develop, or they just like to work at a more leisurely pace – reasons vary but the conclusion remains that agencies have been losing pull to attract the best talent.

If the agencies wish to remain relevant this conundrum needs to be solved in some fashion, either by creating workable virtual teams or by fixing something that is wrong within the agency structure. There also are a lot of people that still wish to work at the agencies, but the trend is clear that their appeal has diminished in recent years.

Change management should be an offering.

Everything changes all the time at a rapid pace, and so if the client’s wish to become reactive instead of pre-planned they need help in doing so. Ideas are the core offering but allowing idea delivery is as important if the client’s organization is built on buying traditional advertising. This is different from the traditional project management side of things, it usually needs deep insight on the client’s reality and even possible staffing/body leasing solutions.

Here is just a few topics covered, more to follow and I am looking to publish the results of the interviews in some narrative form when they are all concluded.

Petri Lattu

I am currently writing a proposal for an energy drink, and this brought out an idea I have been toying with in the past as well.

Brands attach, or used to attach themselves to certain lifestyle connotations – be it sports, culture or some other field of interest. Since some of these cultures appeal to a larger mass than the people actually doing these things – brands wish to add cache to themselves by lending “cool” from these tribes.

All good and well, except not.

Borrowing cool is just that, borrowing. Things like skateboarding or other “edgy” sports for instance are the most branded environments around, just compare the number of brands these people display to lets say – athletics.

Some of these brands come from the culture and are proudly worn as signs of association to a certain subtype or philosophy but not all by a mile.

I wonder, if a snowboard movie starts playing on the customers mind when he/she drinks a can of Red Bull.

I also wonder if these associations have the desired effect – cool/cachet by association always loses to being cool.

Brands aren’t communicative entities anymore, they are cultures. Maybe we should dig a bit deeper than we often do now, and find some real foundations on which to build on – and create communicative vehicles from these assets.

If a company creates door hinges, and do a good job at it – they could build communication based on openness, but what they could also do is to create activities based on ease of use, opening new horizons, access or some other conceptual framework.

Door hinge company 1:

Openness : Advocate gay rights

Door hinge company 2:

Openness : Good business governance and transparency/CSR programs

Door hinge company 3:

Openness : Allow the audience to get ahead by creating opportunities for minorities

Door hinge company 4:

Coolness : Use Parkourists to illustrate the ease on how the hinges work

One of these creates advertising, three create cultures.

The three also are brand companions instead of being communicators. They create ideologies instead of associative references.

More ramblings to follow, as i just started at W. Steinmann – my job is to plan an idea on how this industry of ours could create aforementioned culturally relevant brands. I also work here as a creative director for now.

Petri

According the study by Webtrends, half of the Twitter users say a brand has interacted with them successfully through social media, whereas 31% of Facebook users felt the same way. Hence we can state that to be successful in social media, plain presence is not enough as an idea and timing should also be incorporated to actitivies.

Wherein Facebook is a place, Twitter is situation or occasion. Therefore Twitter offers better potential for just on time brand encounter, because the user is in mood for receiving information. Facebook platform acts as a place, where the chance of interrupting the users is more present as they focus on maintaining and developing their personal friendships.

In order to avoid the interruptive advertising and to reach people when they are willing for it, brand has to recognize and be well acquainted with places and situations of social media. Evenly important is to know how and with what content the current and future brand ambassadors should be approeached.

According the Webtrends study

•    85% of people under age of 35 welcome brands to sites like Facebook, Twitter and YouTube
•    50% would leave a social networking site if it became too commercial
•    39% of social media users complain there’s too much advertising on such sites
•    brands should find the balance between brand communication and bombarding

Brands are exepected to use social media to better understand customers, deliver better service and to involve users in product or service development.

The marketing manual is being re-written. The ways which worked last year in social media are expiring at fast pace. The amount of information is growing and getting cheaper. As the foot prints in social media are permantent, brands should pay attention and have resources to make right choices when planning social media initiatives. SIME recognized W.Steinmann can help your brand in these choices.

Mikko Kaijansinkko is W.Steinmann’s Strategy Director