Eilen DNA:n henkilökunta järjesti mielenilmauksen Kampin Narinkkatorilla. Hyvän markkinointitavan mukaisesti brändin mielikuvalliset aseet oli otettu käyttöön, mutta tällä kertaan sitä itseään vastaan. Pätkätyöt ja muut henkilökunnan ja työnantajan välejä hiertävät epäkohdat kerrottiin myös mainos-sloganien kautta.
Hyvää markkinointia on pitäytyä siinä ideassa jonka varaan brändi on rakennettu ja kertoa tätä brändin omaa tarinaa kaikissa paikoissa ja tilanteissa. Koska kaikkeen mitä me ajattelemme nyt vaikuttavat aikaisemmat kokemukset, on pysyttävä tarkkana kun haluamme kommunikoida muutoksesta. Ihmiset nimittäin huomaavat vain muutoksen ja muutos on aina suhteellista, joten sitä pitää osata annostella oikein.
Elämä on, DNA ei. Melko reilua.
Kun näin eilen joukot kylttien kanssa ja kuulin jonkun huutavan megafoniin iskulauseita ja epäkohtia, oli ensimmäinen ajatukseni: ”Onko tämä mainos vai oikea mielenosoitus?” Mieleeni tuli jopa mennä kysymään lakkovahtinauhaa käsivarressaan pitävältä henkilöltä että mistäs nyt tuulee. Oletteko mainostamassa vai miksi mekastus? Siksikin oikeaoppisella tavalla muistikuvat aikaisemmista mainonnan uroteoista tulvivat mieleeni että itse tärkeä sisältö epäkohtien esiin nostamisesta vaimeni.
DNA ei ole vastuullinen, se on halpa. Näin ollen jollain perverssillä tavalla koin empaattista mielihyvää kaikkien DNA liittymän haltijoiden puolesta. Sillä jos pätkätyöt ja työntekijöiden selkänahan nylkeminen pitävät puhelujen hinnat kurissa, niin sehän vain vahvistaa halpa-brändiä, eikö vain? Eihän Nokiankaan hintapositio ole kiltteydellä ansaittua.
En ole DNA:n asiakas, enkä näe itseäni sellaisena varsinkaan tähän mennessä keräämieni mielikuvien pohjalta. Työntekijät ovat tärkeä voimavara brändille ja Zappos on jopa kirjannut yrityskulttuurinsa ja henkilöstönsä asiakkaidensa edelle. Sieltä se hyvä asiakaskokemus tulee.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
