Mainostoimisto W.Steinmann

TAUSTAA

Finncomm Airlines lentää kotimaan lennoista yli 50%. Liiketoiminnan vauhdittamisen  kannalta on olennaista

a) kasvattaa yrityksen tunnettuutta, joka on markkinaosuuteen nähden alhainen ja

b) saada autolla pitkiä matkoja kotimaassa ajavat harkitsemaan lentokonetta vaihtoehtona.

KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET

Kampanjan pääkohderyhmäksi valittiin työmatka-autoilijat. Asetimme päätavoitteksi saada 50000 kävijää fc.fi-sivustolle sekä engagementin, jota mitattiin käyttäjien koko sivustolla viettämällä ajalla.

LUOVA RATKAISU

Halusimme välttää perinteiset kilpailumekaniikat ja niinpä loimme maailman ensimmäisen rekkariloton, jossa rekisterinumerolla voi voittaa lentoja. Rekkarilotto suunniteltiin  vauhdikkaaksi kahden viikon kampanjaksi, jonka avulla tavoitimme autolla työmatkansa tekevät ja ohjasimme heidät intoa puhkuen fc.fi-sivustolle.

Verkkokampanjan lähtökohtana oli ajatus, että internet ei ole erillään muista markkinointikanavista, vaan nykyaikaisen ja toimivan verkkokampanjan toteuttaminen vaatii muiden medioiden hyödyntämistä.

Rekkarilotto muokattiin osaksi  Radio Novan ohjelmien sisältöä. Ohjelmien ja radiomainosten tarkoituksena oli ohjata fc.fi-sivustolle osallistumaan Rekkarilottoon. Lisäksi tuimme kampanjaa display- sekä hakukonemainonnalla ja yksittäisillä printti-ilmoituksilla Iltasanomissa.

Kampanjaa varten loimme fc.fi-sivuston alle kampanjasivun, jonne käyttäjät ohjattiin etusivulta. Kampanjasivun keskiössä oli lomake, johon käyttäjän tuli näpytellä rekisterinumeronsa ja yhteystietonsa, jolloin hän pääsi osallistumaan palkintolentojen arvontaan. Osallistumisen jälkeen käyttäjä pääsi pelaamaan pikapeliä, jossa hän saattoi samantien voittaa lennon.

Lentoja oli jaossa houkuttavat 1000 kappaletta. Pariviikkoisen kampanjan ajan elettiin lentohuumaa: Joka arkipäivä jaettiin 100 lentoa, yksi onnellinen voitti Radio Novan suorassa lähetyksessä vuoden lennot (50kpl) ja 50kpl jaettiin sivustolla pikapalkintoina.

TULOKSET

Kampanjasivustolla kävi kampanjan aikana 63000 kävijää eli tavoite ylittyi reilusti. Yhteensä käyntejä oli 79000.

Kilpailuosallistumisia tuli 48000, eli 62% käynneistä johti osallistumiseen.

Keskimäärin kaikki fc.fi kävijät käyttivät aikaa sivustolla ällistyttävät 8 min 43sek eli tavoite käyttäjien osallistamisesta täyttyi erinomaisesti. Osa käyttäjistä vietti aikaa huomattavankin pitkiä aikoja.

Kampanjasivustolla olevaa pikapeliä pelattiin kunnioitettava määrä, yli 1,75 miljoonaa kertaa. Useat kävijät pelasivat pikapeliä satoja, jotkut jopa tuhansia kertoja.

Kampanjasivustolla kehoitimme kävijöitä kertomaan kampanjasta ystävilleen Sähköpostin ja facebookin avulla. Näiden viestien kautta tuli kampanjasivustolle yli 8000 kävijää.

Kaiken kukkuraksi kampanja onnistui niin hyvin, että se palkittiin kunniamaininnalla Grand One -kilpailussa.

KAMPANJAELEMENTIT

Toteutuksessa teimme yhteistyötä Great Apesin ja Radio Novan kanssa. Katso lisää kampanjaelementtejä näistä linkeistä ja elä Rekkariloton huumaa uudelleen!

Kampanjasivusto

Display-mainonta

Rekkarilotto radiospotti

On hyvä että sosiaalisesta mediasta puhutaan jo laajemmalti, ihan sponsoroiduissa blogeissa saakka ja arvovaltaisemmalle kohderyhmälle kuin markkinoinnin varhaisille omaksujille. Näin hyvä koska kohta pääsemme puhumaan itse asiasta eli sosiaalisesta brändistä, sillä sosiaalinen media on kuitenkin vain kanava.

Pitkään hoettu kliseinen mantra idean merkityksestä ei ole ollut turhaa huutelua. Merkittävä haaste sosiaaliselle brändille on kuitenkin löytää sille sopivat sosiaaliset tilanteet ja tavat käyttäytyä – puhutaan siis brändin sijoittelusta ja sisällöstä.

Kun informaatio tarkoittaa viestiä jonka merkityksen vastaanottaja on tulkinnut, on aika päräyttävää huomata että olemme itse asiassa vasta siirtymässä datamarkkinoinnista informaatioaikaan. Sen verran vähäistä on transmediallinen kampanjointi ja eri toimenpiteen osasten suunnittelu synergiseksi kokonaisuudeksi. Haluamme kaikki tilaa omalle tulkinnallemme, mutta harvassa on ne kerrat kun oman oivaltamisen onnentunne meidät valtaa.

Siinä missä ideat (aatteet, arvot, eettiset käsitykset, maailmankatsomukset, teoriat) ovat sisällöllisiä yksiköitä, meemit ovat vapaan tai tuotetun valinnan kohteena olevaa informaatiota.[2] Meemin valikoituminen tapahtuu sosiaalisessa tilassa, jossa ihmiset sekä kopioivat toinen toistensa valintoja että haluavat erottua muista. [Lähde: Wikipedia]

Hyvältä idealta vaaditaan erittäin paljon, muuten meemimarkkinointi tulee ja putsaa pöydän. Pitäkäähän siis ideanikkaripertsat varanne, sillä meemilaaksoon on tullut kevät!

Hop hop tekemään sosiaalisia brändejä!

Teknokraattinen lähestyminen, jossa tekniikan hallitsijoilla olisi kaikki valta on niin antiikin Kreikkaa. Vaikka Kreikan asia on meidän asia, niin voitaisiinko sopia että on ihan jees pitää konepelti kiinni, luottaa huoltohenkilökuntaan ja keskittyä itse siihen miten kanava palvelee parhaiten oman sosiaalisen bränditavoitteen saavuttamisessa. Ettei tarttis mennä konehuoneeseen, vaan vois pysyä komentosillalla, jonne markkinakarit ja paratiisisaaret näkyvät parhaiten.

Onhan se nyt tuloksekkaampaa keskustella siitä miten jotain käytetään, kuin siitä mitä se on. Muistetaan kuitenkin, että diskuteeraaminen sopii länsinaapureillemme ja että me olemme tekijäkansaa, eli hop hop tekemään sosiaalista brändityötä.

Koskakohan viimeksi autokoulussa opetettiin auton mekaniikkaa ja kaasarin purkamista? Koskakohan sponsoroiduissa blogeissa puhutaan sosiaalisista brändeistä?

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Olipa kerran tarinan alku, keskikohta ja loppu. Alkunsa sai brändiviesti, edetäkseen keskialueen kautta päätyyn, jossa loppu koitti. Sama toistui kerta toisensa jälkeen, milloin missäkin välineessä eikä mikään voinut muuttaa tarinaa. Siitä piti tarinanikkarit hyvää huolta, olihan heillä maineen- ja brändinhallinta osana toimenkuvaa.

Kävi kuitenkin niin että tämä tarina tarinasta saavutti oman loppunsa. Tuli ilmi että kuulijakunta alkoi haluta jotain uutta. Muutakin kuin sitä vanhaa kaavaa. Mitä jos pääsisi itse vaikuttamaan sisältöön? Ainakin vapaus valita omat tarinat nousi arvoonsa. Tuli siis aika kuopata se bränditarina jonka tunsimme.

The End Of Storytelling

Itseään toistavan tarinan korvaajaksi on löytynyt narratiivi (myöh. kertomus). Semanttisesti tarina ja kertomus ovat lähellä toisiaan mutta ajatuksellisesti voidaan lähteä siitä että kertomus on se parempi vaihtoehto luoda brändimerkitystä. Kertomuksen merkittävin etu on mahdollisuudessa kertoa viesti eri tavalla eri yksilöille ja edelleen eri ryhmille. Näin jokainen kertomukseen osallistuja on vuorovaikutuksellaan vastuussa siitä, millaiseksi kertomus muodostuu.

Kertomuksen tapahtumien ei tarvitse edetä kronologisesti. Mahdollisuus takaumiin luo oman haasteensa ja mielenkiintonsa markkinointiviestinnän suunnitteluun. Entä miten otetaan huomioon kertomusten kohdat jotka eivät suoraan kuljeta juonta eteenpäin? Miten myyn tämän asiakkaalleni joka ei tunne transmedia-ajattelua?

Transmedia on fragmentoitunut ja monitulkintainen kokonaisuus, jossa eri sisältöjä levitetään yleisölle eri kanavien kautta. Transmedia käyttää fragmentoitumista eli sirpaloitumista voimavarana kuljettaessaan yleisöä eri kohtaamispisteidensä välillä, siten että yleisö muodostaa ketjuttuneesta kokonaisuudesta oman tulkintansa.

Ajatella, minulle ei siis enää pakkoannostella markkinointipropagandaa. Voin siis itse vaikuttaa brändisisältöön ja jammailla brändini kanssa kuten haluan. Toimii!

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja