portinvartija

Kuka olisi uskonut että konsolipelaamisen merkittävin kasvukohderyhmä on naiset 30+ vuotta, eli suurimmaksi osaksi äidit. Tuntuu uskomattomalta kun mietin niitä omia kinuamistilantani, joilla omaa pelivälinettä yritettiin hoitaa kotiin joskus kauan kauan sitten.

Entäpä ne vanhemmat jotka vievät jälkikasvunsa suorastaan pakottaen Iron Maidenin konserttiin…siis maksavat, kuljettavat ja tulevat itse mukaan ja nauttivat. Ei silloin kun minä olin nuori noin tehty. Hyvänen aika, mitä on gatekeepereistä tullut.

Markkinoinnissa portinvartijat ovat olleet merkittävässä roolissa. Portsari –termi liitettiin aluksi mediaan ja viestin välittämiseen sen etenemisen mahdollistavana tai estävänä tahona. Sittemmin portinvartija laajeni valikoimista päättävän jakelutiejohtajan ohella mutsiksi ja faijaksi, joka tekee päätökset muiden puolesta.

Gatekeeper oli kuluttajamarkkinoijile 90-luvulla melkoinen päättäjäpeikko. Siis juuri se täti tai setä joka esteli menemästä WASPin keikalle tai pelaamasta liikaa videopelejä ja joka aiheutti kovasti päänvaivaa ettei vain tulisi tehtyä mitään mikä ärsyttäisi ko tyyppiä. Vaikeaa oli tehdä nuorisomarkkinointia portinvartijoiden kautta, siksi jättimäinen kuilu tätien&setien ja kuluttajakohderyhmän välillä oli.

Tämän päivän portsari

Tämän päivän portinvartija on ihan eri kuin 80- tai 90-luvulla jolloin käsite vakiintui ja lukittiin muuttumattomaksi. Porttia vartio tänään allekirjoittanut ja muut lasten ja nuorten vanhemmat. Ja vaikka kuinka yrittäisimme tulla vanhempiemme kaltaisiksi ei meistä siihen ole, siitä pitää kehitys huolen. Siksi paljon tietoa, mielipiteitä ja eri vaihtoehtoja on saatavilla – tasapuolisesti.

Julistan kaikki portit kaikille avoimiksi ja toimikoot portsarit jatkossa pikemminkin sisäänheittäjän roolissa kuin tulppana vapautuneelle tiedolle.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Income tax

On hienoa miten helpoksi veroilmoituksen teko on tehty. Paketti tulee esitäytettynä kotiin ja jos halua rastittaa kohdan ”saa käyttää puolison hyväksi” sen voi tehdä pankkitunnuksien kautta verkossa. Jos unohtaa koko veroasian niin ei haittaa, ainakaan niin paljoa kuin viime vuosituhannella. Kuinka helppoa onkaan laiminlyödä verotukselliset epäkohdat. Muistuukin väkisin mieleen vanha läppä: ”Perinteiset markkinointiratkaisut ovat veronmaksua innovaatiolaiskuudesta.”

Markkinointiko investointi?

Jos markkinointi on investointi, niin sen pitäisi kerryttää pääomaa. Pääoma näkyy taseessa. Investoinneista voi tehdä poistoja ja niin edelleen klassisen finanssibingon sääntöjen mukaisesti.

Kampanjarekisterin luominen oli kymmenisen vuotta sitten nouseva puheenaihe ja on sitä edelleen mitä suuremmissa määrin. 2000-luvun alkupuolella saatettiin osallistaa kuluttajia ja kerätä heiltä tietoja, ihan vain koska niin voitiin tehdä. Laajempi tietojen käyttö ja hyödyntäminen oli vähäistä. Yleisö ostettiin aina uudestaan ja myöhemmin taas uudestaan, eikä siltoja bränditoimenpiteiden välille rakennettu vaan yleisö hylättiin heti kun Elvis jätti rakennuksen.

Brändipääoma on käyttäjien omissa päissä

Brändin suurin pääoma on sen käyttäjät. Ilman käyttäjiä ei ole myyntiä ja ilman myyntipotentiaalia brändiarvo sukeltaa. Käyttäjät ovatkin brändin juuret joilla se kiinnittyy liiketoimintaan.

Sosiaalinen brändi kerryttää oman toimintansa kautta uskollista käyttäjäjoukkoa – omaa yhteisöään. Tämä yhteisö on mitä suuremmassa määrin investoinnin tulos. Uskolliset käyttäjät vaikuttavat brändin tulokseen pitkällä aikajänteellä, lisäten turvallisuudentunnetta tulevien myyntien arvioimiseen. On helpompi hengittää kun tietää että siellä ne uskolliset ovat ja kohta ostavat tyytyväisinä juuri sitä meidän tekemää.

Kaikki on markkinointia

On vaikeaa nähdä markkinointikokonaisuus investointina. Kaikki mitä teemme on markkinointia ja kaikki tekemisemme eivät kai voi olla investointeja, vai voivatko?

Yhteisömarkkinointi on selkeämpi kokonaisuus jota voidaan hyvinkin käsitellä investointina. Siksi suoraan käyttäjät ja asiakkaan näkyvät tilinpäätöstiedoissa numeroina, eikä brändifiilispääomahötön näennäisarvottamista tarvita todentamaan yhteisön taloudellista merkitystä brändille.

Koska yhteisö on brändille tärkeä, siihen kannattaa panostaa ja koska yhteisön taloudellinen merkitys on todennettavissa numeroin on sen kehittämiseen käytettävät varat oltava poistokelpoisia.

Eiköhän ladata arvoa tasekirjaan hyvällä joukolla uskollisia käyttäjiä. Sosiaalinen brändi – muuttaa myös kirjanpidon.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

It's a wrap!