Kuka olisi uskonut että konsolipelaamisen merkittävin kasvukohderyhmä on naiset 30+ vuotta, eli suurimmaksi osaksi äidit. Tuntuu uskomattomalta kun mietin niitä omia kinuamistilantani, joilla omaa pelivälinettä yritettiin hoitaa kotiin joskus kauan kauan sitten.
Entäpä ne vanhemmat jotka vievät jälkikasvunsa suorastaan pakottaen Iron Maidenin konserttiin…siis maksavat, kuljettavat ja tulevat itse mukaan ja nauttivat. Ei silloin kun minä olin nuori noin tehty. Hyvänen aika, mitä on gatekeepereistä tullut.
Markkinoinnissa portinvartijat ovat olleet merkittävässä roolissa. Portsari –termi liitettiin aluksi mediaan ja viestin välittämiseen sen etenemisen mahdollistavana tai estävänä tahona. Sittemmin portinvartija laajeni valikoimista päättävän jakelutiejohtajan ohella mutsiksi ja faijaksi, joka tekee päätökset muiden puolesta.
Gatekeeper oli kuluttajamarkkinoijile 90-luvulla melkoinen päättäjäpeikko. Siis juuri se täti tai setä joka esteli menemästä WASPin keikalle tai pelaamasta liikaa videopelejä ja joka aiheutti kovasti päänvaivaa ettei vain tulisi tehtyä mitään mikä ärsyttäisi ko tyyppiä. Vaikeaa oli tehdä nuorisomarkkinointia portinvartijoiden kautta, siksi jättimäinen kuilu tätien&setien ja kuluttajakohderyhmän välillä oli.
Tämän päivän portsari
Tämän päivän portinvartija on ihan eri kuin 80- tai 90-luvulla jolloin käsite vakiintui ja lukittiin muuttumattomaksi. Porttia vartio tänään allekirjoittanut ja muut lasten ja nuorten vanhemmat. Ja vaikka kuinka yrittäisimme tulla vanhempiemme kaltaisiksi ei meistä siihen ole, siitä pitää kehitys huolen. Siksi paljon tietoa, mielipiteitä ja eri vaihtoehtoja on saatavilla – tasapuolisesti.
Julistan kaikki portit kaikille avoimiksi ja toimikoot portsarit jatkossa pikemminkin sisäänheittäjän roolissa kuin tulppana vapautuneelle tiedolle.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
