Sosiaalisen brändin huoneentaulun ensimmäinen kohta on ’kuuntele’. Samainen kuunteluteema nousi eilen TEDxHelsinki-tapahtumassa selkeästi esille.
Tilastojen mukaan suomalainen perhe seurustelee päivittäin 6 minuuttia.
Osallistumme siis keskusteluun ja kuuntelemme mitä toinen perheenjäsenemme sanoo vain 6 minuuttia päivässä. Siis Haloo! Kuusi minuuttia! Tämä on aivan liian vähän.
Pitkäjänteisyys palkitaan
Juuso Myllyrinne piti varsin hyvän puheenvuoron hitaasta mainostamisesta (Slow Advertising). Siitä että verkkosaiteille pitäisi antaa 1000 päivää aikaa näyttää kyntensä. Uusille ideoille täytyy antaa aikaa, jotta ne voivat kasvaa. Facebook, Twitter, Nike+ tai Foursquare – nämä kaikki tarvitsivat aikaa ennen kuin käyttäjämäärät lähtivät (eksponentiaaliseen) kasvuun.
Pitkäjänteisyys ja tekojen kautta johdettu markkinointi ovat myös sosiaalisen brändin huoneentaulussa keskeisenä sisältönä.
Lopuksi haaste kaikille: kuunnellaan jatkossa enemmän perheenjäseniämme ja muitakin ihmisiä, myös asiakkaita. Tällä voi olla yllättävänkin positiivisia vaikutuksia.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Otavamedia järjesti eilen musiikkitalossa aamiaistilaisuuden – Mitä silmä näkee? Mitä tunne tekee? Ohessa lyhyesti:
Silmänliiketutkimus kertoo mihin kohtaan printtimainosta kiinnitämme katseemme. Katsekeskittymät auttavat hahmottamaan mikä osa mainosta huomataan ja mikä ei. Esitetty tutkimusyhteenveto ei tarjonnut tajuntaa räjäyttäviä yllätyksiä, mutta hyvä kerrata päähuomiot ja johtopäätökset.
Otsikko on tärkeä – panosta tekstiin
Tuotetta katsotaan – panosta kuvaan
Tuoteryhmästä kiinnostuneet kiinnittävät tuotteeseen enemmän katsettaan kuin ei-kiinnostuneet – panosta mediavalintaan
Paras piilopaikka lehti-ilmoituksessa on oikea yläkulma (sille hailakalle ILMOITUS tekstille) – käytä harkiten
Logoja ei tahdota huomata – laita isommalla?
Silmänliikkeiden jälkeen siirryttiin tieteellisestä epätieteelliseen, eli kuultiin ja nähtiin esitys tunteesta. Se kiteytyi: Tunne ratkaisee.
Wanha kunnon USP ja merkityksellinen tuote
Sanotaan että markkinoinnissa tuotteella ei pystytä enää erottumaan ja että tunnetta kommunikoivat mielikuvat ratkaisevat valinnan. Olisiko siis vastavirta-ajattelun mukaisesti aika kaivaa vanha kunnon USP naftaliinista ja kehittää parempia, pidetympiä tuotteita? Kuka viimeksi yrittikään erottua tuotteellaan ja teki sen iSolla tunteella.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Lauantaina 29.10.11 tärähtää Kampissa kun Pepsi Max etsii voittajaa Duudsoniksi MTV Awardseihin. Tuolloin Jukka ja Jarppi vetävät livenä 3 tunnin settiä – klo 11, 12:30 ja 14 – ennennäkemätöntä ulkomainontaa. Tapahtumapaikka on Tennispalatsin vieressä olevan ratikkapysäkki ja sen selusta.
Tämä lienee ensimmäinen kerta kun ulkomainokselle vaaditaan pelastussuunitelma. Kiitokset viranomaisille turva-aitaohjeistuksesta, nyt osaamme karsia mainostamme.
Järjestysmiehet ja ensiapu on hoidettu, pelastussuunnitelma hallussa, eli ennenkokematonta ulkomainontaa kattauksessa tulevana lauantaina.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Ohessa muutama kohta, jotka avaavat sitä miksi markkinointi Twitterissä tai kotoisasti viserrysmarkkinointi on antanut kasvunsa odottaa. Kääntäen, näin saat brändillesi twiittiapua.
1. Facebook on paikka, Twitter on tilanne
Läsnäolo on markkinoijille vaikeaa kun on tottunut virka-aikoihin ja siihen että asiakkaat jonottavat kiltisti mainoskatkon antimia ennalta sovitussa paikassa. Twitter on tilanne, joten oikea-aikaisuus palkitsee läsnäolijan.
2. Ole kiinnostunut
Etsi ihmisiä jotka tuottavat brändiäsi kiinnostavaa sisältöä ja seuraa heitä.
3. Tuota omaa kiinnostavaa sisältöä
Osallistu seuraamiisi keskusteluihin, tuo niihin jotain uutta. Vastaa seuraamillesi @käyttäjille.
4. Välitä
Näytä että välität. Retweet on välittämistä ja antaa hyvän mielen.
5. Keskity laatuun
Yritä tavoittaa ihmisiä joiden kanssa brändilläsi on yhteisiä intressejä ja jotka ovat aktiivisia. Parempi kymmenen aktiivista kuin tuhat passiivista. Tämä ‘laatu voittaa määrän’ pätee niin seuraajiin kuin sisältöönkin.
Hyvän kustannusarvion tekeminen ei ole helppoa. Kysykää vaikka Olkiluoto 4:n ostajalta tai myyjältä. Jos hommaan lähdetään about 3 miljardin Euron pohjalta ja loppulaskuksi tulee tuplat, niin ainakin asiaan vihkiytymätöntä vähän hirvittää – etenkin kun kustannusarvion ylityskeskustelu on äitynyt ihan riidaksi asti. Ei ollut mainosproikkaria tekemässä kustista, eihän?
Kustiksesta poikkeaminen?
Mainos- ja markkinointipuolella ei vastaaviin kustannusarviopoikkeamiin enää törmää. Kansallisen epäonnistumisen päivän innoittamana voisi kysyä että pitäisikö törmätä. Siis välillä johtaa työtä niin että se poikkeaa merkittävästi alkuperäisestä arviosta.
”Hajota ja hallitse” vastaan ”Rajoita ja vallitse”
Nykyisen kustiskäytönnön etu on tietenkin ennakoitavuus. Hyvä kustannuskontrolli tuo turvaa ja hommat pysyy hanskassa. Sovitetaan duunit sen sapluunan mukaan mitä arvioitiin ennen kuin töitä edes aloitettiin. Lähestyminen on yleinen ja valitettavasti rajoittaa toimimaan vallitsevien, ennalta sovittujen ja jo aikaisemmin toistuneiden tapojen mukaan. Syntyy siis harvoin mitään uutta ja merkittävää.
Matkalla tarkentuvan kustannusarvioinnin etuna on tietenkin markkinoinnin tilanneälyn huomioiminen. Se että kaikkia Euroja ei heti korvamerkitä tuo mahdollisuuden olla reaktiivinen ja tarttua vastaan tuleviin mahdollisuuksiin nopeasti ja tehokkaasti. Hajottamalla budjettia ja hallitsemalla kustannusarvioita voidaan hallita omaa tekemistä ja luoda merkitystä aivan eri tasolla kuin ennalta määrätyllä toimintatavalla.
Hyvää epäonnistumisen päivää!
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Juhannus saa meidät sosiaaliselle tuulelle, ja näyttää olevan tärkeää ilmoittaa kavereilleen, kuinka merkillisillä tavoilla sitä vietämme. Tässä valikoitu lista facebookista siitä, miten suomalaiset todella tykkäävät juhannuksensa.
Fiilispohjaista käyttäytymistä on valikoidut lehdet ja YouTube pullollaan. Välillä joku halaa presidenttiä turhan suurella sydämellä. Joskus taasen tulee tuotettua julki jotain sellaista, mitä ei toisessa tilanteessa tulisi mieleenkään päästää ilmoille.
Fiilis on kuitenkin meitä kaikkia ohjaava tekijä, sillä toimimme kaikki tunnepohjaisesti. Järkisyyt ovat juurikin tekosyitä tai perusteluja, joilla tunnevalintojamme itsellemme ja muille perustelemme. Fiilis näkyy loppulaskussa, eikä se ole huono asia sillä raha kuulemma edesauttaa onnellisuutta kun sitä käyttää kokemuksien kerryttämiseen.
Ainakin Boston Bruins -kreisi-bailaajat voivat fiilistellä vielä pitkään ansaitun mestaruuden 39 vuoden odotusta baarissa vietetyn 4 tunnin loppulaskun kautta. Kyllähän sen, että ”Midas” samppanjapullo hinnoitellaan maksamaan $100 000, täytyy perustua fiilikseen yhtä paljon kuin ostaminenkin…
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Nyt on hieno tilaisuus avata lasikaappi ja kirjoittaa oman brändin oma etiketti, ehkä jopa yhdessä käyttäjien kanssa. Kaikki brändit eivät kaipaa muiden ohjeita siitä miten aterimet järjestellään, koska smokkia on soveliasta käyttää tai edes miten rullaportaissa tulee räkiä pissismäisen oikeaoppisesti.
Brändin on kuitenkin hyödyllistä ymmärtää miten kannattaisi toimia ja kommunikoida asiakkailleen ja näiden kanssa.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
