Mainostoimisto – Advertising Agency – W.Steinmann – Helsinki, Finland

Iltalehti 1.9.10: ‘Absolutistien kuolleisuus on korkeampi kuin ankarasti juopottelevien’. Fantastinen juttu, joka siis tarkoittaa sitä että ankarasti juopottelevien kuolleisuus on matalampi kuin absolutistien. Jos siis hyvä tsägä käy, eivät Matti ja Mervi kuole koskaan. How cool is that!?!

Juopot kestävät pidempään ja jos kerran alkoholista kieltäytyminen suurentaa kuolemanriskiä niin kai se grogilasi on kouraan otettava kuin Mad Men:issä suuremman draaman välttämiseksi.  Grogilasia isomman lasipakkauksen ottivat Norjalaiset digitoimisto-kaverit jotka kokeilivat miten Ikea-kaapin kokoaminen onnistuu kossupullon jälkeen….

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Huomaamme vain muutoksen, sanovat. Muuttumattomat asiat tapetoituvat ja lakkaavat koskettamasta kuin silloin ensikohtaamisella. Muutos kuitenkin ärsyttää. Varmaan yhtä paljon ärsyyntyminen tuo muutoksen, jos vain viitsii tehdä sille jotain…

Espanja on vuoden muuttui vuoden 2010 kesämaaksi

Vaikka Kreikka a.k.a. ’tule meille, rahasi ovat jo täällä’ olikin vahvasti viemässä kesämaasuosikin titteliä, tuli Espanja ja muutti tilanteen. Espanja ärsytti itsensä keskiöön:

1. Jalkapallon MM-titteli ei varsinaisesti ärsyttänyt ketään muita kuin niitä jotka kannattivat ei-Espanjalaista joukkuetta. Mutta tapa jolla Englantilainen tuomari tuomitsi oli tuomittavan ärsyttävää. Koska humalaiset britit ovat Espanjan ärsyttävin piirre, muuttaa tämä suhtautumisen finaalin lopputulokseen, varsinkin kun Kreikka ei edes selviytynyt kisoihin. Lisä-ärsytystä loi se että ainakin Andalusiassa ei juuri vuvuzeloja näkynyt. Suomessahan olisi myyty noin 10 miljoonaa helvetinkapistusta ja niillä huudatettu monta kuukautta tauotta suomi-on-jalkapallon-maailmanmestari’a.

2. Seuraavaksi Espanja vei Kreikkaa 5-1 pankkien stressitestissä – eli siinä selviytymättömyystaistelussa. Espanja varmisteli voittoa testauttamalla 95% pankeistaan kun muille maille riitti jaksamista vain puoleen rahalaitoksista. Taisi globaalit finanssiongelmat stressata Espanjan pankkeja kuten sitä tätiä joka iltapäiväruuhkassa tukki yhden kaistan yksinkertaisesti vain laittamalla hätävilkut päälle ja poistumalla autosta pankkiautomaatille.

3. Erityisen huomion saa kuitenkin se kuinka Espanja on kyennyt muuttamaan eroaan muihin EU-maihin mitä tulee suhtautumisessa tupakointiin. Kaikki muut järkevät säännöt kuten uintikielto aurinkolaseissa ovat hämänneet huomaamaan että kun muissa maissa tupakointiin suhtaudutaan kriittisemmin, ei Hispaniassa moiseen ole syytä. Onhan se nyt ihan itsestään selvää että huvipuistossa lasten karusellin lipuntarkastaja vetää spaddua samalla kun mukulat jonottavat kyytiä. Ärsyttävää tässä on se että vetävät vielä jotain halpoja röökejä, eikä edes mitään kunnon merkkejä.

4. Mitä teki tällä välin Kreikka. Ei mitään. Yhtään maanjäristystä, metsäpaloa, megahellettä tai lakkoa Kreikanmaalta ei uutisoitu Espanjassa.

Olen pahoillani Kreikka, Espanja takanasi on ärsyttävämpi. Ymmärsitkö viestin?

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja joka Kreikan sijaan vietti lomansa Aurinkorannikolla – jälleen kerran.

Kerro mitä tapahtuu elämässäsi 24.7.10 video-klipin muodossa ja olet mukana tekemässä elokuvaa, jonka Ridley Scott ja Kevin Macdonald ohjaavat ja editoivat. Ensi-ilta on 2011 Sundance filmifestivaaleilla.

Sosiaaliselle brändille on ominaista osallistuminen ja keskustelu. Ajatus ottaa ihmiset mukaan suunnittelemaan toimintaa ei ole mikään uusi, sillä kuluttajatutkimusten ja -paneeleiden kautta markkinoijat ovat saaneet luotua kuvaa, joskus jopa harhakuvaa, siitä mikä voisi ns. upota porukkaan.

Verkko on kuitenkin mahdollistanut laajemman ja syvemmän yhteistyön brändin ja käyttäjänsä välille. Crowdsourcing eli talkoistaminen antaa käyttäjille valtaa vaikuttaa ja näin sitouttaa heitä toimintaan ja ennen kaikkea brändiin. Annetaan ihmisten päättää mitä he haluavat, niin he todennäköisesti haluavat sitä. Tämä voidaan tehdä eri tavoilla, mutta sosiaalisen brändin malli on se joka saa paketin toimimaan.

Merkityksellisyyden happotesti

Ota brändisi ja kutsu ihmisiä talkoisiin – jos talkooporukkaa kerääntyy, muutenkin kuin vain syömään sitä talkoomakkaraa ja juomaan vissyä, ollaan hyvällä pohjalla. Jos he alkavat vapaaehtoisesti ideoimaan ja työstämään brändisisältöäsi olet jo kyennyt toimimaan merkityksellisesti.

Jos käy kuitenkin niin että kukaan ei ilmoittaudu, on syytä miettiä missä vika, miksi ei kiinnosta. Kovin pitkälle ei nykymarkkinoinnissa pääse aivan-sama-sisällöllä.

Kaupan merkit sosiaalisina brändeinä

Kaupan merkit tarjoavat merkityksellisyyttä, usein halvan hinnan muodossa eli näin ne tarjoavat kuluttajille aidon syyn olla kanssaan tekemisissä.

Kaupan merkit kuuntelevat kuluttajaa kopioimalla suosittuja tuotteita ja tarjoamalla niitä kohderyhmälleen merkityksellisessä muodossa.

Ne eivät keskeytä, eivät pakkosyötä, eivätkä näyttäydy keinotekoisina pintoina vaan ne käyttäytyvät tarinansa mukaisesti.

Toimit sitten millä tontilla tahansa, on talkoistamisessa hyvää potentiaalia kasvattaa brändiäsi – sosiaalisesti.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Tuttu logo otettu muokattuna käyttöön viestimään ristiriitaista viestiä merkin omaa aikomusta vastaan – Anti-Capitalist, Fail.

Tuttua logoa hyödynnetty oman asian kommunikoimiseen ilman suurempaa tarkoitusta vahingoittaa luovuttajalogoa – ADHD, milf inside.

Otetaan kilpailijan käyttämä ja toisen kilpailijan jopa rekisteröimä sana tai ilmaus ja käytetään sitä omassa mainonnassa…ei kuullosta kovinkaan reilulta.

Brändikaappaus käyttäjien ehdoilla

Paras brändikaappaus on kuitenkin se kun saadaan ihmiset omaksumaan juuri se meidän brändi ja korvaamaan sillä kaikkea mahdollista. Näin on tehnyt Uniqlo  erittäin onnistuneessa ja luovassa tekno-lähtöisessä Lucky Switch kampanjassaan, jossa ihmiset vapaaehtoisesti ottavat vastaan Uniqlo sisältöä millä sivustoilla vain käyvätkään. Kertokoon Uniqlo Lucky Switch -video loput. [valitettavasti tekijä estänyt embeddauksen eli kannattaa avata uuteen välilehteen..]

Nykykaappausten kärkisijoille sijoittuu myös se kun yleisö kaapataan osaksi sisältöä. Forever21 loi “panttivangeilleen” Tukholma-syndrooman sekunneissa omalla Time Square toteutuksellaan. Tälläkin kertaa videon upotus on no-go joten…Forever21 videoon tästä.

Kaapataan kun tavataan. Vai miten se nyt oli….

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Vero laski ja vero nousi eilen. Ruoka pyritään tasa-arvoistamaan, oli se sitten ostettu kaupasta tai ravintolasta. Makeisvero nousee kait, olematta kuitenkaan tasa-arvoinen herkkuvero jos ajatellaan sen säätämisen ehdotusperustetta eli kansanterveydellisiä perusteita. Sokerilimun, luonnon kivennäisveden ja ksylitolipastillien tasapäistäminen verotuksellisesti johtuu vain rahankeruusta, ei mistään yhteiskunnalle toissijaisesta asiasta kuten terveydestä.

Tasa-arvottomuutta edustaa myös veroehdotusluonnoksen kohta jossa esitetään, että aivan pienimmät makeis- ja limonadivalmistajat säästettäisiin verolta. Eli että pienen valmistajan limupullon 17 sokeripalaa ei olisi terveydelle haitallista, mutta ison valmistajan vastaava on.

Perinteisten ratkaisujen on sanottu olevan vero joka maksetaan innovointilaiskuudesta.

Miten ruoka&herkku-veroajatukset toimisivatkaan markkinoinnissa?

Ideoita verotettaisiin tasa-arvoisesti oli ne sitten ostettu mainos-, media-, tapahtuma-, viestintä-, digitoimistoista, tuotantoyhtiöistä tai sisäisistä palavereista. Lähtökohtana olisi ideoiden hinnan lasku kanavissa joissa työllistävä vaikutus toisi lisää markkinoinnin toimintamahdollisuuksia, eli siirtää ideamyyntiä perinteisistä ideatoimistoista uusiin ideatoimituksiin.

Perinteisten ideoiden vero nousisi, eli pertsan hinnat kääntyvät ylös, paitsi pieniltä toimijoilta, kuten freelancer-ohjaajilta, jotka pystyvät operoimaan perinteistä mallia edullisemmin. Perinteisten ideoiden hintojen nousun tavoitteena on ohjata tekemisiä tehokkaampiin, moderneihin ratkaisuihin. Se että digitoimisto myy siiloideaa ei voi jäädä perinteisen idean veromäärityksen ulkopuolelle. Myöskään ädvö-hemmojen digisiilokiusaus on voimakkaan verotuksen alla, sillä jos idea ei liity kaikkeen, ei se liity mihinkään.

Verot alas ja hinnanlasku uudelleeninvestointina markkinointiin tehokkaamman ja paremman lopputuloksen kerryttämiseksi. Siinä progressiivisen markkinoinnin hallituksen suositus verovaliokunnille.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Laiturin nokka, läppäri, projekti ja vapaus tehdä töitä etänä kun haluaa – varteenotettava vaihtoehto monille, ainakin näin kesäisin.

Fyysinen läsnäolo on ollut mahdollista korvata hyvillä sähköisillä yhteyksillä. Kun samalla työn muoto on muuttunut teollisesta linjatyöstä teolliseksi osa-projekti-työksi, on tullut mahdolliseksi istua laiturinnokassa läppäri sylissä ja mokkuloida inputtia tiimi-veljille ja –siskoille, vaikkapa vastarannalle saakka.

Valitettavasti brändi-imagoa ei pystytä enää kehittämään merkitykselliseksi etätöimällä – siis tekemällä etänä. Nykyajan kasvubrändit ovat lähellä käyttäjiään ja ne jatkuvasti osallistuvat ja käyttäytyvät ostajiensa ehdoilla. Koska imagonrakentamisen formaatti on muuttunut on luonnollista ajatella että toiminnankin pitäisi muuttua. Toiminta muuttuukin sosiaaliseksi brändityöksi joka tapahtuu lähellä.

Branding by selling

Sen sijaan että luukutetaan väittämiä tyhjeneville ei-kiinnostuneille katsomoille, ollaankin mukana niissä kohdissa jotka ovat tärkeitä. Myydään siis ideaamme eri tavoilla, eri paikoissa – esim. kytketään se kiinnostaviin ja brändiämme tukeviin muihin tuotteisiin. Tai esitellään sanomamme yllättävässä paikassa yllättävällä tavalla, siten että pakettiin kuuluu ostomahdollisuus tai ainakin kokeilu&suosittelu.

Mennään sinne missä porukka on vastaanottavaista, eikä yritetäkään kammeta heitä väkisin paikkaan tai tilanteeseen joka ei tarjoa heille mitään kiinnostavaa. Tehdäänkin jatkossa valinnat sisällön kautta ja arvotetaan viestimme kanavointi sen mukaan miten pystymme vaikuttamaan yleisöömme – tai vaikuttamaan jopa yhdessä yleisömme kanssa.

Tekeminen on päivän sana. Toistaiseksi teko viittaa kielessämme myös keinotekoiseen mikä on kerrassaan etääntynyt tulkinta – ei anneta sen häiritä työtämme teko-brändien lähellä.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Pörssikurssista hukkunut puolet. Meksikonlahteen vuotanut öljyä tuplasti luultua enemmän. BP on vastuussa mutta millä tavoin se kantaakaan vastuunsa?

Öljykatastrofin tiedottamiseen ja hoitoon liittyen on Carl-Henric Svanberg, BP:n hallituksen puheenjohtaja, saanut itse vapaan maailman johtajankin käämit punoittamaan kuin kotikaupunkinsa Blackhawksien pelipaita. Kuinka epäruotsalaista on ollut välttää diskuteeraamista ja esilletuloa vaikean aiheen kanssa. Toisaalta pikainen Wikipedia tsekkaus avaa osaltaan tätä käyttäytymistä.

Wikipediasta kopioituna BP (yritys):

Yhtiötä kohtaan esitettyä kritiikkiä

Vuosina 2000 ja 2005 BP oli listalla “10 huonointa yritystä” ympäristö- ja ihmisoikeustoimien perusteella. Vuonna 2009 BP oli Viherpesijä -palkintoehdokas ympäristötietojen liioittelusta (Greenwash Awards). Greenpeacen mukaan BP investoi vuonna 2008 20 miljardia dollaria fossiilisiin polttoaineisiin ja 1,5 miljardia uusiutuvaan energiaan. Tammi-syyskuussa 2009 BP käytti yli 7,5 miljoonaa dollaria Yhdysvaltojen kongressin ja liittovaltion lobbaukseen. (Lähde: Wikipedia)

Hiljaiseloon on varmasti vaikuttanut se että tuho tapahtuu meren pinnan alla. Se että 6 miljoonaa litraa raakaöljyä kaadettaisiin joka päivä Meksikonlahden rantavesiin liejuuntumaan hiekkarannoille kyllä vauhdittaisi tiedottamistakin. Poissa silmistä, poissa mielistä – ei siis tehdä mitään ellei ole ihan pakko…

BP jatkaa asian hoitamista kuten sen odotetaankin ja omasta mielestään kuuluukin. Se dumppaa tietoa verkkosaitilleen samalla paineella kun pohjasta nousee öljyä. Ja kun keskittyy riittävästi yksityiskohtiin, katoaa kokonaiskuva myös suurelta yleisöltä.

Toivotaan että homma saadaan haltuun nopeasti ja ettei Shellin hallituksen puheenjohtajasta saada vertailukohtaa vastaavan katastrofiviestinnän hoitamiseen.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

- – - -

[Kuva BP: These images are the copyright of BP p.l.c. and are made available in good faith. You may reproduce the images on the understanding that (i) any reproduction of these images will include the following acknowledgement adjacent to the image(s) used - '© BP p.l.c.' and (ii) these images will not be used in connection with any purpose that is prejudicial to BP, its officers or employees or any other third party. The images may not be sold on.]

Jätskiuutuudet, festaripromot, jalkapallo ja se että saa suunnitella ensi talven juttuja – siinä varmat kesän merkit.

Jäätelörintamalla tästä kesästä tekee poikkeavan aikaisempiin verrattuna, omien havaintojeni mukaan, vähäisempi mainospainoistus. Toukokuun lämmöt olivat kuitenkin kohdallaan ja jäden syöminen saatiin käyntiin ajoissa mikä tekee kulutukselle hyvää. Nyt on hyvä tuutata menemään läpi kesän vaikka sataisi kissoja ja koiria. Erityiskiitokset laku-Ainosta.

Kaikki menee kaikille festareille. Toimii kuin junan vessa silloin ennen kun junat liikkuivat luotettavasti. Ennen festivaaleille mentiin musan perässä, sitten kaverit ja itse kokoontuminen (lue dokaus) vaihtui tärkeämmäksi. Ehkä kaupalliset palkinnot ottavat jatkossa yliotteen syistä mennä festareille… toivottavasti näin ei kuitenkaan käy.

Jalkapallo on tietenkin Jo’bulani tai Jabulani. Tuli taas se kesä kun tuotekehittäjät ovat olleen erityisen ikäviä kassareita kohtaan – tuloksena sellainen arvokisapallo jota on taas ihan sietämättömän vaikea ottaa kiinni. Ihan katastrofi, ei voi pelaa jos tulee maaleja. Uskallatko siis katsoa kaikki pelit? Tällä kertaa voittajakin on vielä epävarma. Normaalisti kisajärjestäjä voittaa, mutta nyt RSA kaipaa lisää kisavieraita käyttämään jokainen sen arvioidun 3000 Euroa, kiitos. Toivotaan kuitenkin hyviä kisoja ja että Afrikan maine kasvaa vaikka rahat menisikin.

Helmenä pohjalla on kuumottaa itseään kesähelteillä ensi talven kampanjoista ja muista pakkashauskoista toteutuksista. Markkinointi käy edellä aikaansa, ollen suunnittelupöydällään kohta jo ensi vuoden festareissa. Nautitaan kuitenkin nyt tästä kesästä lakujätskin, fussballin ja promojen kera.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Kuka olisi uskonut että konsolipelaamisen merkittävin kasvukohderyhmä on naiset 30+ vuotta, eli suurimmaksi osaksi äidit. Tuntuu uskomattomalta kun mietin niitä omia kinuamistilantani, joilla omaa pelivälinettä yritettiin hoitaa kotiin joskus kauan kauan sitten.

Entäpä ne vanhemmat jotka vievät jälkikasvunsa suorastaan pakottaen Iron Maidenin konserttiin…siis maksavat, kuljettavat ja tulevat itse mukaan ja nauttivat. Ei silloin kun minä olin nuori noin tehty. Hyvänen aika, mitä on gatekeepereistä tullut.

Markkinoinnissa portinvartijat ovat olleet merkittävässä roolissa. Portsari –termi liitettiin aluksi mediaan ja viestin välittämiseen sen etenemisen mahdollistavana tai estävänä tahona. Sittemmin portinvartija laajeni valikoimista päättävän jakelutiejohtajan ohella mutsiksi ja faijaksi, joka tekee päätökset muiden puolesta.

Gatekeeper oli kuluttajamarkkinoijile 90-luvulla melkoinen päättäjäpeikko. Siis juuri se täti tai setä joka esteli menemästä WASPin keikalle tai pelaamasta liikaa videopelejä ja joka aiheutti kovasti päänvaivaa ettei vain tulisi tehtyä mitään mikä ärsyttäisi ko tyyppiä. Vaikeaa oli tehdä nuorisomarkkinointia portinvartijoiden kautta, siksi jättimäinen kuilu tätien&setien ja kuluttajakohderyhmän välillä oli.

Tämän päivän portsari

Tämän päivän portinvartija on ihan eri kuin 80- tai 90-luvulla jolloin käsite vakiintui ja lukittiin muuttumattomaksi. Porttia vartio tänään allekirjoittanut ja muut lasten ja nuorten vanhemmat. Ja vaikka kuinka yrittäisimme tulla vanhempiemme kaltaisiksi ei meistä siihen ole, siitä pitää kehitys huolen. Siksi paljon tietoa, mielipiteitä ja eri vaihtoehtoja on saatavilla – tasapuolisesti.

Julistan kaikki portit kaikille avoimiksi ja toimikoot portsarit jatkossa pikemminkin sisäänheittäjän roolissa kuin tulppana vapautuneelle tiedolle.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

On hienoa miten helpoksi veroilmoituksen teko on tehty. Paketti tulee esitäytettynä kotiin ja jos halua rastittaa kohdan ”saa käyttää puolison hyväksi” sen voi tehdä pankkitunnuksien kautta verkossa. Jos unohtaa koko veroasian niin ei haittaa, ainakaan niin paljoa kuin viime vuosituhannella. Kuinka helppoa onkaan laiminlyödä verotukselliset epäkohdat. Muistuukin väkisin mieleen vanha läppä: ”Perinteiset markkinointiratkaisut ovat veronmaksua innovaatiolaiskuudesta.”

Markkinointiko investointi?

Jos markkinointi on investointi, niin sen pitäisi kerryttää pääomaa. Pääoma näkyy taseessa. Investoinneista voi tehdä poistoja ja niin edelleen klassisen finanssibingon sääntöjen mukaisesti.

Kampanjarekisterin luominen oli kymmenisen vuotta sitten nouseva puheenaihe ja on sitä edelleen mitä suuremmissa määrin. 2000-luvun alkupuolella saatettiin osallistaa kuluttajia ja kerätä heiltä tietoja, ihan vain koska niin voitiin tehdä. Laajempi tietojen käyttö ja hyödyntäminen oli vähäistä. Yleisö ostettiin aina uudestaan ja myöhemmin taas uudestaan, eikä siltoja bränditoimenpiteiden välille rakennettu vaan yleisö hylättiin heti kun Elvis jätti rakennuksen.

Brändipääoma on käyttäjien omissa päissä

Brändin suurin pääoma on sen käyttäjät. Ilman käyttäjiä ei ole myyntiä ja ilman myyntipotentiaalia brändiarvo sukeltaa. Käyttäjät ovatkin brändin juuret joilla se kiinnittyy liiketoimintaan.

Sosiaalinen brändi kerryttää oman toimintansa kautta uskollista käyttäjäjoukkoa – omaa yhteisöään. Tämä yhteisö on mitä suuremmassa määrin investoinnin tulos. Uskolliset käyttäjät vaikuttavat brändin tulokseen pitkällä aikajänteellä, lisäten turvallisuudentunnetta tulevien myyntien arvioimiseen. On helpompi hengittää kun tietää että siellä ne uskolliset ovat ja kohta ostavat tyytyväisinä juuri sitä meidän tekemää.

Kaikki on markkinointia

On vaikeaa nähdä markkinointikokonaisuus investointina. Kaikki mitä teemme on markkinointia ja kaikki tekemisemme eivät kai voi olla investointeja, vai voivatko?

Yhteisömarkkinointi on selkeämpi kokonaisuus jota voidaan hyvinkin käsitellä investointina. Siksi suoraan käyttäjät ja asiakkaan näkyvät tilinpäätöstiedoissa numeroina, eikä brändifiilispääomahötön näennäisarvottamista tarvita todentamaan yhteisön taloudellista merkitystä brändille.

Koska yhteisö on brändille tärkeä, siihen kannattaa panostaa ja koska yhteisön taloudellinen merkitys on todennettavissa numeroin on sen kehittämiseen käytettävät varat oltava poistokelpoisia.

Eiköhän ladata arvoa tasekirjaan hyvällä joukolla uskollisia käyttäjiä. Sosiaalinen brändi – muuttaa myös kirjanpidon.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja