Tässä on biisi jota meidän toimistolla on kuunneltu jo talvesta lähtien useita ja taas useita kertoja päivittäin. Kesän 2012 hittikamaa!
FiftyThree on kehittänyt hienon sovelluksen. Onko tässä seuraava Instagram?
Palkittu luova johtaja Gilles Fichteberg puhui maaliskuun Print&Pint tapahtumassa siitä kuinka ideat voivat tulla mistä tahansa.
Ideoiminen on täyspäiväistä työtä, joten Gillesin mielestä asiakkaan ei kannata hukata aikaansa yrittämällä ideoida – jääköön se toimistolle jonka päätyötä se on. Asiantuntijabisneksessä onkin tervettä sisäistää mitä ollaan myymässä. Muuten tulee ulkoistettua oma bisnes halpatuotantoon.
Ohessa oma listani ideoista ja ideoimisesta:
- Huono idea voittaa hyvän idean. Rabbit Merchandisingin Jarno Kukila kirjoittaa osuvasti blogissaan: ”Hyvät ideat ovat jo keksitty kauan sitten ja niistä ei ikinä seuraa mitään mullistavaa.”
- Vahvuus on tärkein idean attribuutti. Vahva resonoi ja saattaa jopa säikäyttää. Vahvuus luo pitoa ja saa idean tarttumaan.
- Vahvan tunnistaa voimakkaasta suhtautumisesta. Mitä tunnepitoisemmin idea vastaanotetaan, sitä vahvempi se on.
- Merkityksellinen idea tekee jonkun toisen asian merkityksettömäksi. Jos et joudu luopumaan ideaa arvioidessa mistään, et ole arvoimassa uutta vaikutusta tuottavaa ideaa.
- Jos idealistassa on yli 4 kohtaa, ainakin yksi niistä on turha.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Sosiaalisen brändin huoneentaulun ensimmäinen kohta on ’kuuntele’. Samainen kuunteluteema nousi eilen TEDxHelsinki-tapahtumassa selkeästi esille.
Tilastojen mukaan suomalainen perhe seurustelee päivittäin 6 minuuttia.
Osallistumme siis keskusteluun ja kuuntelemme mitä toinen perheenjäsenemme sanoo vain 6 minuuttia päivässä. Siis Haloo! Kuusi minuuttia! Tämä on aivan liian vähän.
Pitkäjänteisyys palkitaan
Juuso Myllyrinne piti varsin hyvän puheenvuoron hitaasta mainostamisesta (Slow Advertising). Siitä että verkkosaiteille pitäisi antaa 1000 päivää aikaa näyttää kyntensä. Uusille ideoille täytyy antaa aikaa, jotta ne voivat kasvaa. Facebook, Twitter, Nike+ tai Foursquare – nämä kaikki tarvitsivat aikaa ennen kuin käyttäjämäärät lähtivät (eksponentiaaliseen) kasvuun.
Pitkäjänteisyys ja tekojen kautta johdettu markkinointi ovat myös sosiaalisen brändin huoneentaulussa keskeisenä sisältönä.
Lopuksi haaste kaikille: kuunnellaan jatkossa enemmän perheenjäseniämme ja muitakin ihmisiä, myös asiakkaita. Tällä voi olla yllättävänkin positiivisia vaikutuksia.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Otavamedia järjesti eilen musiikkitalossa aamiaistilaisuuden – Mitä silmä näkee? Mitä tunne tekee? Ohessa lyhyesti:
Silmänliiketutkimus kertoo mihin kohtaan printtimainosta kiinnitämme katseemme. Katsekeskittymät auttavat hahmottamaan mikä osa mainosta huomataan ja mikä ei. Esitetty tutkimusyhteenveto ei tarjonnut tajuntaa räjäyttäviä yllätyksiä, mutta hyvä kerrata päähuomiot ja johtopäätökset.
- Otsikko on tärkeä – panosta tekstiin
- Tuotetta katsotaan – panosta kuvaan
- Tuoteryhmästä kiinnostuneet kiinnittävät tuotteeseen enemmän katsettaan kuin ei-kiinnostuneet – panosta mediavalintaan
- Paras piilopaikka lehti-ilmoituksessa on oikea yläkulma (sille hailakalle ILMOITUS tekstille) – käytä harkiten
- Logoja ei tahdota huomata – laita isommalla?
Silmänliikkeiden jälkeen siirryttiin tieteellisestä epätieteelliseen, eli kuultiin ja nähtiin esitys tunteesta. Se kiteytyi: Tunne ratkaisee.
Wanha kunnon USP ja merkityksellinen tuote
Sanotaan että markkinoinnissa tuotteella ei pystytä enää erottumaan ja että tunnetta kommunikoivat mielikuvat ratkaisevat valinnan. Olisiko siis vastavirta-ajattelun mukaisesti aika kaivaa vanha kunnon USP naftaliinista ja kehittää parempia, pidetympiä tuotteita? Kuka viimeksi yrittikään erottua tuotteellaan ja teki sen iSolla tunteella.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Tältä voi maailma näyttää ja tuntua tulevaisuudessa, ehkä 20 vuoden kuluttua.
Klippi on osa Microsoftin ‘Future Vision’ filmejä ja kuvaa kuinka teknologia voi parantaa tuottavuutta. Upea esitys elämästä tulevaisuuden verkossa.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Lauantaina 29.10.11 tärähtää Kampissa kun Pepsi Max etsii voittajaa Duudsoniksi MTV Awardseihin. Tuolloin Jukka ja Jarppi vetävät livenä 3 tunnin settiä – klo 11, 12:30 ja 14 – ennennäkemätöntä ulkomainontaa. Tapahtumapaikka on Tennispalatsin vieressä olevan ratikkapysäkki ja sen selusta.
Tämä lienee ensimmäinen kerta kun ulkomainokselle vaaditaan pelastussuunitelma. Kiitokset viranomaisille turva-aitaohjeistuksesta, nyt osaamme karsia mainostamme.
Järjestysmiehet ja ensiapu on hoidettu, pelastussuunnitelma hallussa, eli ennenkokematonta ulkomainontaa kattauksessa tulevana lauantaina.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Ohessa muutama kohta, jotka avaavat sitä miksi markkinointi Twitterissä tai kotoisasti viserrysmarkkinointi on antanut kasvunsa odottaa. Kääntäen, näin saat brändillesi twiittiapua.
1. Facebook on paikka, Twitter on tilanne
Läsnäolo on markkinoijille vaikeaa kun on tottunut virka-aikoihin ja siihen että asiakkaat jonottavat kiltisti mainoskatkon antimia ennalta sovitussa paikassa. Twitter on tilanne, joten oikea-aikaisuus palkitsee läsnäolijan.
2. Ole kiinnostunut
Etsi ihmisiä jotka tuottavat brändiäsi kiinnostavaa sisältöä ja seuraa heitä.
3. Tuota omaa kiinnostavaa sisältöä
Osallistu seuraamiisi keskusteluihin, tuo niihin jotain uutta. Vastaa seuraamillesi @käyttäjille.
4. Välitä
Näytä että välität. Retweet on välittämistä ja antaa hyvän mielen.
5. Keskity laatuun
Yritä tavoittaa ihmisiä joiden kanssa brändilläsi on yhteisiä intressejä ja jotka ovat aktiivisia. Parempi kymmenen aktiivista kuin tuhat passiivista. Tämä ‘laatu voittaa määrän’ pätee niin seuraajiin kuin sisältöönkin.
Inspiraationa toimi oheinen infograafi. Lisää Twitter infograafeja täältä…
Mikko Kaijansinkko @mikko_k on W.Steinmannin strategiajohtaja ja vasta kuoriutunut visertelijä.
Sanomalehtimainontaa tarvitaan, jotta voidaan tehdä näyttävää augmented reality toteutusta Tescon tyyliin.
Tesco nosti tarjousmainonnan uudelle tasolle lisäämällä interaktiivisuutta: löydä lähin kauppa ja katsasta reseptivinkkejä tarjoustuotteille.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Hyvän kustannusarvion tekeminen ei ole helppoa. Kysykää vaikka Olkiluoto 4:n ostajalta tai myyjältä. Jos hommaan lähdetään about 3 miljardin Euron pohjalta ja loppulaskuksi tulee tuplat, niin ainakin asiaan vihkiytymätöntä vähän hirvittää – etenkin kun kustannusarvion ylityskeskustelu on äitynyt ihan riidaksi asti. Ei ollut mainosproikkaria tekemässä kustista, eihän?
Kustiksesta poikkeaminen?
Mainos- ja markkinointipuolella ei vastaaviin kustannusarviopoikkeamiin enää törmää. Kansallisen epäonnistumisen päivän innoittamana voisi kysyä että pitäisikö törmätä. Siis välillä johtaa työtä niin että se poikkeaa merkittävästi alkuperäisestä arviosta.
”Hajota ja hallitse” vastaan ”Rajoita ja vallitse”
Nykyisen kustiskäytönnön etu on tietenkin ennakoitavuus. Hyvä kustannuskontrolli tuo turvaa ja hommat pysyy hanskassa. Sovitetaan duunit sen sapluunan mukaan mitä arvioitiin ennen kuin töitä edes aloitettiin. Lähestyminen on yleinen ja valitettavasti rajoittaa toimimaan vallitsevien, ennalta sovittujen ja jo aikaisemmin toistuneiden tapojen mukaan. Syntyy siis harvoin mitään uutta ja merkittävää.
Matkalla tarkentuvan kustannusarvioinnin etuna on tietenkin markkinoinnin tilanneälyn huomioiminen. Se että kaikkia Euroja ei heti korvamerkitä tuo mahdollisuuden olla reaktiivinen ja tarttua vastaan tuleviin mahdollisuuksiin nopeasti ja tehokkaasti. Hajottamalla budjettia ja hallitsemalla kustannusarvioita voidaan hallita omaa tekemistä ja luoda merkitystä aivan eri tasolla kuin ennalta määrätyllä toimintatavalla.
Hyvää epäonnistumisen päivää!
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja