Juhannus saa meidät sosiaaliselle tuulelle, ja näyttää olevan tärkeää ilmoittaa kavereilleen, kuinka merkillisillä tavoilla sitä vietämme. Tässä valikoitu lista facebookista siitä, miten suomalaiset todella tykkäävät juhannuksensa.
81 000 hengen tavoitteena on juhannus ilman känniä, kun taas noin 12 000 vannoo viettävänsä juhannusta ilman mämmiä. Erikoinen valinta. Selvä. Siinä missä yli 17 000 ihmistä toivoo viettävänsä juhannuksensa ilman Dannyä, pienempi jonkin asteen kokeellinen niche aikoo viettää juhannuksen ilman ananasta. Valtavirrassa eivät myöskään ui ne 550 henkeä, jotka ilmoittavat rikkovansa perinteitä viettämällä juhannuksensa ilman laskiaispullia.
Allekirjoittaneen iloksi ylivoimaisesti suurin enemmistö, reilut 171 000, aikoo viettää pelkkää juhannusta – ilman sen kummempia suunnitelmia.
Hyvää jussia kaikille – miten ikinä sen vietättekin.
Pyry Peltoniemi on W. Steinmannin copywriter-trainee
Fiilispohjaista käyttäytymistä on valikoidut lehdet ja YouTube pullollaan. Välillä joku halaa presidenttiä turhan suurella sydämellä. Joskus taasen tulee tuotettua julki jotain sellaista, mitä ei toisessa tilanteessa tulisi mieleenkään päästää ilmoille.
Fiilis on kuitenkin meitä kaikkia ohjaava tekijä, sillä toimimme kaikki tunnepohjaisesti. Järkisyyt ovat juurikin tekosyitä tai perusteluja, joilla tunnevalintojamme itsellemme ja muille perustelemme. Fiilis näkyy loppulaskussa, eikä se ole huono asia sillä raha kuulemma edesauttaa onnellisuutta kun sitä käyttää kokemuksien kerryttämiseen.
Ainakin Boston Bruins -kreisi-bailaajat voivat fiilistellä vielä pitkään ansaitun mestaruuden 39 vuoden odotusta baarissa vietetyn 4 tunnin loppulaskun kautta. Kyllähän sen, että ”Midas” samppanjapullo hinnoitellaan maksamaan $100 000, täytyy perustua fiilikseen yhtä paljon kuin ostaminenkin…
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Nyt on hieno tilaisuus avata lasikaappi ja kirjoittaa oman brändin oma etiketti, ehkä jopa yhdessä käyttäjien kanssa. Kaikki brändit eivät kaipaa muiden ohjeita siitä miten aterimet järjestellään, koska smokkia on soveliasta käyttää tai edes miten rullaportaissa tulee räkiä pissismäisen oikeaoppisesti.
Brändin on kuitenkin hyödyllistä ymmärtää miten kannattaisi toimia ja kommunikoida asiakkailleen ja näiden kanssa.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Kaksi päivää sitten julkaisimme IRC-Galleriassa Mountain Dew-displaymainoksen, johon käyttäjät saavat kirjoittaa mitä haluavat.
Kahdessa päivässä viestejä on tullut yli 2000. Ne tarjoavat mielenkiintoisen näkökulman nuorten maailmaan. Yllä olevassa kuvassa näkyy useimmiten käytetyt sanat koostettuna mainion Wordlen avulla.
Pikaisella vilkaisulla Suomen nuoriso haluaa keskimäärin sanoa seuraavaa:
“Moi kaikki, oon läppä lol”
Odotan mielenkiinnolla, minkälaisia viestejä saamme, kun viemme bannerin muihin medioihin myöhemmin.
Timo Paloheimo on W.Steinmannin Digital Planner
‘Iso ongelma vaatii ison ratkaisun’ on yleinen tapa lähestyä pulmatilanteita. Ratkaisukeskeinen lähestyminen ottaa kuitenkin käyttöön omanlaisensa korjaussarjan brändi -haasteiden voittamiseen. Mitä isompi vika sitä isompi leka saattoi toimia teollisessa vallankumouksessa, mutta käytöstalouden aikakaudella työkalupakista kannattaa kaivaa kohdennettavat ratkaisumallit.
Terapian tarpeessa?
Kun brändiä viedään ongelmiensa johdosta terapeutille on hyvä tiedostaa eri hoitomuotojen erot. Perinteinen brändi-analyysi kaivautuu menneisyyteen ja penkoo historiaa arkeologin lailla. Lopputulos on usein elokuvistakin tuttu ’ongelmat peilaavat lapsuuteen ja johtuvat siis kasvatuksesta’, eli laitetaan mutsin tai faijan piikkiin tämäkin keissi. Tällainen Freudilainen penkominen kestää kauan eikä anna käytännön toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.
Nyt ratkaisee
Ratkaisukeskeinen brändi-terapia keskittyy vain nykyhetkeen. Tunnistetaan erityisesti ne brändin uinuvat voimavarat joilla yhdessä tekeminen paranee, luovuus tulee taas framille ja edistystä alkaa tapahtua. Edistys ja kehittyminen alkaa välittömästi ja sen vaikutus kasvaa progressiivisesti, kun toimitaan ratkaisukeskeisesti.
Iso ongelma vaatii nykypäivänä pienempiä toimenpiteitä, jotka ketjuuntuvat ja kerryttävät muutosvoimaa. Parasta on että muutos parempaan voi alkaa jo tänään.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Kun kaikki tieto on kaikkien käytössä, niin miten on mahdollista että tästä lähtökohdasta voidaan synnyttää kilpailuetua?
Steven Johnson jakaa kirjassaan ’Where good ideas come from’ innovaatiot neljään lohkoon niiden syntymisen markkina- / ei-markkinavetoisesti tai yksilön / verkoston toimesta mukaisesti.
Betsaa verkostoinnovaation puolesta
Tapa jossa yksilön kyky tuottaa innovaatioita korostui 1600-luvulle saakka ja tällöinkin ei-markkinavetoisissa tapauksissa. Näitä keksintöjä olivat mm. höyryturbiini ja laskuvarjo.
1600-luvun jälkeen verkostoinnovaatiot, joissa keksintöön vaikuttivat muidenkin kuin kehittäjänsä löydökset ovat olleet niitä hevosia jotka todennäköisesti voittavat.
Viime aikojen merkittävistä keksinnöistä olkoot ilmastointilaite se viimeinen joka kehitettiin yksilön toimesta markkinatilauspohjaisesti. Tosin tällöinkin briiffi oli suunnitella ilmankosteuden poistaja painotalolle ja Willis Carrier kehitti toimeksiantonsa yhteydessä vahingossa jäähdyttävän ilmastointilaitteen. Ei pitänyt mutta semmoinen tuli ja 1906 patentoitu laite tuotti firmalleen 15 mrd USD vuonna 2007.
Kehitä ei-kaupallisista lähtökohdista ja luo markkina
Johnsonin listassa 1800 –luvulta nykypäivään lueteltujen innovaatioiden paino on merkittävästi verkostoinnovaatioissa jotka on luotu ei-kaupallisista lähtökohdista: esim. GPS, vitamiinit, internet, tietokone, ilmaston lämpeneminen jne.
Selitys että kaupallinen ajattelu ja taloudelliset hyödyt johtavat keksintöjen ’suojeluun’ on helppo uskoa. Tämä protektionismi estää ajatusten jalostumista ja kehittymistä. Siksi eri suojeluskuntalaisten ideat kehittyvät kaikki samalle asteelle, eikä niitä eroteta kirveelläkään.
Ideoidensa muille luovuttajat korjaavat vahinkojensa tuottamat hedelmät avoimen lähdekoodin hengessä. Älä anna periksi innovaatio-rimakauhulle vaan ylitä se luovuttamalla verkostossasi.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Suomi on pieni markkina, jossa on oivaa jos pystyy toimimaan laajalla sektorilla. Erikoistuminen ja menestys eivät ole kulkeneet käsi kädessä vaan rahamassien käsipuolessa on useimmiten bongattu paljoa monelle –ajattelu.
Modernin hyperkilpaillun markkinoinnin ytimessä on valintojen teko. Valitaan siis se palsta maailmasta joka tuottaa meille ja muille käyttäjilleen parhaiten onnea.
Vuoden 2030 Suomi on maailman terveysongelmanratkaisija?
Valitaan se ongelma johon halutaan olla paras ratkaisija, esimerkiksi terveydenhuolto. Mitä jos Suomi olisikin sielun- ja ruumiinhuollon A-brändi. Terveydenhuoltomarkkina on iso ja kasvaa kun väkeä tulee lisää ja ikääntyminen vanhentaa kansoja rajapyykeistä piittaamatta.
Syyt uskoa tavoitemielikuvaa ovat jo nyt vahvuuksiamme: luonto ja luonnonantimet, koulutus, teknologia…
Parasta terveysmarkkinan haltuunotossa olisi se, että se ohjaisi meidät pitämään itsemme kunnossa – sekä henkisesti että fyysisesti.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Kun Kiinassa päätetään laittaa resurssit (lue: äärettömän halpa työvoima) hyötykäyttöön, syntyy hienoja asioita. Baidu, jota voitaisiin kuvailla Kiinan Googleksi tarjoaa pikselintarkan kartan Shanghaista. (Ja varmaan jostain muualtakin?)
Lopputulosta voisi kuvailla Google Mapsin ja Sim Cityn yhdistelmänä ja se on nähtävissä täällä.
Timo Paloheimo on W.Steinmannin Digital Planner, joka löysi tämänkin mainion jutun Twitteristä. (via @JvM_Limmat, @theplanninglab)
Sunnuntain hesari taitettuna pöydällä. Etusivu mainostaa cittarin jouluparaatia tuotelähtöisellä tavalla, leluja esittäen.
3-vuotias kysyy: ”Onko toi lelulehti?”
”Ei ole, se on mainos”, vastaan.
”Mä haluan tollaisen Zhu Zhu -jutun! Mikä se on?”, hän jatkaa kysyen.
Kohta 8-vuotias kiinnostuu, kurottaa katseensa ja ilmoittaa ”Se on elokuvateatteri.”
”Mä haluan mennä tohon mainokseen”, kuuluu 3-vuotiaan tahto.
Tässä vaiheessa isä häkeltyy.
3-vuotias toistaa: ”Mä haluan mennä tohon mainokseen.”
Isä ymmärtää, ettei se siis ollutkaan kielikukkanen vaan poika oikeasti haluaa osallistua, mennä mainokseen, tehdä jotain – leikkiä.
Todellisuuskaan ei kahlitse sitä ettei lapsi voisi muuttua mainoksen patterihamsteriksi ja olla jaetun viestisisällön mukaisesti elokuvissa. Sillä tuskin hän mainospintaan itseään leikinomaisesti sijoittaa, naamaksi etusivun mainokseen. 3-vuotias pyrkii syvemmälle – sille tasolle jossa vuoropuhelu ja vuorovaikutus voi alkaa. 3-vuotiaasta on kasvamassa omien halujensa brändiasiantuntija.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
- Myönnämme olevamme voimattomia vanhan median vallassa – elämästämme on tullut hallitsematonta.
- Teemme päätöksen muuttaa tahtomme ja elämämme Käytöstalouden mukaiseksi.
- Teemme uuden löytämisestä ja pelottomuudesta moraalisen itsetutkiskelun kohteemme.
- Myönnämme itsellemme ja muille ihmisille vääryyksiemme tarkan luonteen.
- Olemme täysin valmiit antamaan Käytöstalouden pyyhkiä pois luonteenheikkoutemme.
- Nöyrinä pyydämme poistamaan puutteemme.
- Listaamme kaikki ne brändit joita olemme väärinkäyttäneet ja hyvitämme tämän niille kaikille.
- Mietiskelyn kautta parannamme tietoista ja intuitiivista yhteyttämme Käytöstalouden kanssa pyytäen tietämystä ja voimaa jatkaa tehtäväämme.
- Käytöstalouden herätyksen kokeneina, näiden yllä mainittujen kohtien suorittamisen tuloksena, viemme tätä viestiä edelleen muille Media-idiooteille ja harjoitamme näitä periaatteita kaikissa toimissamme.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
