Mainostoimisto - Advertising Agency - W.Steinmann - Helsinki, Finland

Sosiaalisen median maitohampaat

Mikko Kaijansinkko — Thu, 25 Feb 2010 07:56:37 +0000

Sosiaalisen median kasvupyrähdys on lähellä. Sossun vauvavaihe alkaa olla takana kun YouTube:kaan ei enää pyöri antiikkiselaimissa. Markkinoinnin kuopus, ehkä jopa lellikki on ehtimässä ikään jolloin identiteetti alkaa nostaa päätään. Vapaan kasvatuksen tuotoksena sossua ei ole yliehdollistettu kaikille näin-on-aina-tehdyille, vaan sen on annettu kasvaa omaksi uudeksi itsekseen.

Nyt kun sossu alkaa koko ajan paremmin tiedostaa omaa itseään, olemme huomanneet keskustelun siirtyvän sosiaalisesta mediasta sosiaalisiin brändeihin. Sosiaalinen media on vain kanava, siinä missä television mainoskatkokin. Toki sossu mahdollistaa jotain sellaista mihin TV-keskeytys ei vielä pysty.

Näin ollen koko keskustelu sosiaalisuudesta muuttuu mediakeskeisyydestä brändiin ja sen tuottamaan sisältöön liittyväksi. Eihän mainoskatkoistakaan palaveerata ilman sisältöä kuin median ostamisen yhteydessä ja silloinkin yhä enemmän mainosväittämien ollessa kuvassa mukana? Vielä eilen riitti 30 sekuntia tai FB sivu ja auto palkinnoksi… huomenna haluamme brändiemme etuvartiolta enemmän.

Sosiaalisen brändin maitohampaat heiluvat ja alta työntyvät rautaiset korvaajat, joita on syytä huoltaa vähintään 2 kertaa päivässä ja aina kun syöt… Sosiaalisuuden rautahampaiden ilmaantuessa saattaa olla syytä turvautua oikomishoitoon, jotta toimenpiteet saadaan ketjutettua kauniiksi kokonaisuuksiksi. Uudella toimenpiteiden ketjuttamisella saadaankin purevat toimenpiteet ja kaunis hymy samassa paketissa.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Sosiaalisen median läsnäolopalvelut ovat huonoja laastareita

Timo Paloheimo — Mon, 15 Feb 2010 10:05:34 +0000

Viimeaikoina erilaisia sosiaalisen median läsnäolo- ja päivityspalveluita tarjoavia yrityksiä on syntynyt Suomeen kuin sieniä sateella. Tämä kertoo siitä, että yritykset eivät todellakaan ymmärrä miten sosiaalisessa mediassa tulee toimia ja uudet toimijat pyrkivät hyödyntämään tätä.

Jotta yritys (brändi) voi menestyä sosiaalisessa mediassa, sen on tapahduttava luonnollisesti, toimimalla brändille ominaisella tavalla. Nykyään useimpien brändien dna ei mahdollista luonnollista jatkuvaa kommunikaatiota asiakkaiden kanssa heidän ehdoillaan. Brändeistä on tultava sosiaalisia ja tämän muutoksen on tapahduttava sisältäpäin.

Pitkäjänteisesti sosiaalisessa mediassa toimiminen vaatii siis yritysten ja brändien toiminnan muutoksen. Läsnäolopalvelut eivät mahdollista, vaan tehokkaasti estävät yritysten kehittymisen sosiaalisemmiksi – ne ovat laastareita, kun tarvittaisiin kirurgia. Ne mahdollistavat asiakkaan toiminnan jatkumisen entisellään – ansaitusta mediasta tulee ostettavaa mediaa. Näitä palveluita tarjoavat yritykset vievät asiakasyrityksiään kauemmaksi heidän asiakkaistaan. Sitä ei kenenkään liiketoiminta kaipaa.

Timo Paloheimo on W.Steinmannin Digital Planner

Kuva: pongo_man

Markkinointi osoittaa mieltä

Mikko Kaijansinkko — Wed, 20 Jan 2010 12:25:03 +0000

Eilen DNA:n henkilökunta järjesti mielenilmauksen Kampin Narinkkatorilla. Hyvän markkinointitavan mukaisesti brändin mielikuvalliset aseet oli otettu käyttöön, mutta tällä kertaan sitä itseään vastaan. Pätkätyöt ja muut henkilökunnan ja työnantajan välejä hiertävät epäkohdat kerrottiin myös mainos-sloganien kautta.

Hyvää markkinointia on pitäytyä siinä ideassa jonka varaan brändi on rakennettu ja kertoa tätä brändin omaa tarinaa kaikissa paikoissa ja tilanteissa. Koska kaikkeen mitä me ajattelemme nyt vaikuttavat aikaisemmat kokemukset, on pysyttävä tarkkana kun haluamme kommunikoida muutoksesta. Ihmiset nimittäin huomaavat vain muutoksen ja muutos on aina suhteellista, joten sitä pitää osata annostella oikein.

Elämä on, DNA ei. Melko reilua.

Kun näin eilen joukot kylttien kanssa ja kuulin jonkun huutavan megafoniin iskulauseita ja epäkohtia, oli ensimmäinen ajatukseni: ”Onko tämä mainos vai oikea mielenosoitus?” Mieleeni tuli jopa mennä kysymään lakkovahtinauhaa käsivarressaan pitävältä henkilöltä että mistäs nyt tuulee. Oletteko mainostamassa vai miksi mekastus? Siksikin oikeaoppisella tavalla muistikuvat aikaisemmista mainonnan uroteoista tulvivat mieleeni että itse tärkeä sisältö epäkohtien esiin nostamisesta vaimeni.

DNA ei ole vastuullinen, se on halpa. Näin ollen jollain perverssillä tavalla koin empaattista mielihyvää kaikkien DNA liittymän haltijoiden puolesta. Sillä jos pätkätyöt ja työntekijöiden selkänahan nylkeminen pitävät puhelujen hinnat kurissa, niin sehän vain vahvistaa halpa-brändiä, eikö vain? Eihän Nokiankaan hintapositio ole kiltteydellä ansaittua.

En ole DNA:n asiakas, enkä näe itseäni sellaisena varsinkaan tähän mennessä keräämieni mielikuvien pohjalta. Työntekijät ovat tärkeä voimavara brändille ja Zappos on jopa kirjannut yrityskulttuurinsa ja henkilöstönsä asiakkaidensa edelle. Sieltä se hyvä asiakaskokemus tulee.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Sosiaalisen median hyödyntäminen on yksinkertaista

Timo Paloheimo — Wed, 13 Jan 2010 13:52:35 +0000

Kaikki lähtee tavoitteista
Sosiaalisessa ympäristössä brändin käyttäytyminen on olennaista
Käyttäytyminen ei ole mahdollista ilman sisältöä
Sisältö vaatii resursseja sisällöntuotantoon (ks. ylläoleva kuva)
Pelkkä sisältö ei riitä, myös jakelun tulee olla kunnossa
Tavoitteita vastaavat tulokset ovat todennettavissa vain jos seuranta on tehty oikein

Kuva SXSWi:stä: marceatsworld

Kampanja: Suomi-kuva(t) kuntoon

Timo Paloheimo — Tue, 22 Dec 2009 08:19:37 +0000

Viime viikolla sain eteeni kaksi linkkiä Googlen kuvahaun tuloksiin. Toinen oli hakusanalle “finnish” ja toinen “swedish”. Ruotsalaiset vetivät tietenkin vertailussa pidemmän korren.

Kuvakaappaukset puhuvat puolestaan: Blondit vievät mielikuvavoiton sotakuvastosta.

Käynnistimme kampanjan Suomi-kuvien muuttamiseksi

Tähän asiaan vaikuttamiseksi käynnistimme kampanjan Campaign for Finnish Image(s). Tavoitteenamme on vaikuttaa Googlen kuvahaun tuloksiin hakusanalla “finnish”. Kampanjan onnistumiseksi tarvitsemme apua kaikilta verkon käyttäjiltä.

Toivomme, että verkon käyttäjät julkaisisivat parampia suomi-kuvia, linkittäisivät niihin ja jakaisivat kampanjan sanomaa omissa verkostoissaan. Katso yksinkertaiset ohjeet osallistumiseen.

Miksi tällä asialla on merkitystä?
Google kertoo, minkälainen maine jollakin asialla verkossa on. Jos hakutulokset ovat vääristyneet, se vaikuttaa huomattavasti siihen mielikuvaan, mitä verkon käyttäjillä on vaikkapa nyt esimerkiksi suomalaisuudesta.

Kampanjasivulle pääset tästä

Facebook-Suomi

Kohdehyhmän joulu

Mikko Kaijansinkko — Tue, 08 Dec 2009 12:34:24 +0000

Olipa kerran parrakas pyhimys, päällään papinkaapu, joka ratsasti valkoisella hevosella levittäen markkinoinnin ja mainonnan jouluista evankeliumia. Ihmiset ottivat pyhimyksen ilolla vastaan ja jättivät puukenkiinsä tämän hevoselle heinää, porkkanaa ja sokeripaloja. Pyhimyksen mukana kulkenut musta apulainen tyhjensi lahjat kengistä, jonka jälkeen pyhimyksemme täytti ne lahjoilla.

Tapahtuipa eräänä päivänä niin että kohderyhmää oli kohdannut se kaikkein väistämättömin. Aika oli patinoinut kohderyhmää niin että se ei edes tunnistanut itseään peilistä, eikä muistikaan ollut entisensä dementia-aaltojen pyyhkiessä poloisen ohimoita. Ei ollut tällä enää juurikaan annettavaa omalle yhteisölleen. Näin oli kohderyhmästä tullut kohdehyhmä, joka ei tunnistanut edes itseään.

Taakse olivat jääneet ne ajat kun kohderyhmän luona vietettiin massahurmoksellisia kokoontumisia, jotka lähentelivät jopa joukkopsykoosin merkkejä. Aika oli tehnyt siis tehtävänsä ja nyt ihmiset eivät nähneet tarvetta löytää kohderyhmää viettääkseen hyvää joulua.

Niin kävi kohderyhmälle kuin muillekin tuhmille lapsille. Pyhimyksen mukana kulkenut musta apuri sulki sen säkkiin ja vei Espanjaan. Jos siis haluat löytää ikääntyneen kohderyhmän, suuntaa matkasi Espanjaan.

Kohderyhmä on klisee, eivätkä ihmiset halua tulla kohdatuksi kliseenä. Olen oman itseni kohde, yhden hengen yleisö, joskin verkottunut sellainen.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Yksityisyys on henkilökohtaista markkinoinnissakin

Ideahinnat laskussa

Mikko Kaijansinkko — Fri, 20 Nov 2009 12:14:02 +0000

Kun tarjonta ylittää kysynnän, vaikuttaa se hintoihin laskevasti. Chris Anderson väittää kirjassaan ”Free: The Future of a Radical Price” että kaikki asiat jotka ovat tehty ideoista, kohtaavat vääjäämättömän hintojen laskun paineen. Aivan kuten Stewart Brand on julistanut: informaatio haluaa olla ilmaista.

Sosiaalista mediaa on helppo lähestyä ilmaisena, sillä ainakaan vielä mediatoimistot eivät myy sosiaalisen median viraaliefekti- ja suositteluratkaisuja kohderyhmäkauppana. Sossu nähdään yksinkertaisimmillaan brändin Facebook sivun pystyttämisenä ja sehän ei maksa muuta kuin vähän aikaa tekijältään.

Media ilmainen, tuotanto maksullinen. Rynnättäisiinkö siis sosiaaliseen mediaan ja luukutettaisiin kaupallista hapatusta ihmisille siellä missä he ovat? Itse en ainakaan halua olla FB’ssä ideaköyhän mainospommituksen kohde, joten en voi tätä kenellekään muullekkaan suositella.

Konventioiden rikkominen

Halpa ei voi olla hyvää on esimerkki konventiosta, joka on saatu murrettua tuotantoteknisellä tehokkuudella. Uuden markkinointitavan merkittävin haaste on murtaa konventio siitä, että ilmainen on arvokkaampaa kuin maksullinen. Jos tieto haluaa olla ilmaista ja ihmiset haluavat asiat ilmaiseksi, tulevat nämä kaksi asiaa muuttamaan tavat joilla markkinointiorganisaatiot ja -ohjelmat tulevaisuudessa rakentuvat.

Vaikka joku aina maksaa sen ilmaisenkin lounaan, on ymmärrys itsestään levittyvästä viraalimarkkinoinnista ja peer-to-peer suosittelusta ottanut tuulta alleen, sillä kyllähän se ilmaisuus kiinnostaa myös ostajaa.

Markkinointiorganisaatiolla onkin edessään muutosjakso, jonka aikana valmistellaan markkinointipossen kyvykkyys siirtyä ostajan puolelta tuottajan jakkaralle. Jatkossa markkinointipäällikkö ei ole erikoistunut vain median ostamiseen vaan myös mediana olemiseen, sillä siksi vahvasti brändi on läsnä kaikessa mitä tehdään.

Raha ei tee onnelliseksi, mutta parantaa fiilistä. Brändi ei siis jatkossa voi ostaa itselleen suosiota vaan se täytyy ansaita tekemällä, mieluiten joka päivä.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Digi-influenssa uhkaa epäsosiaalisia brändejä

Mikko Kaijansinkko — Wed, 18 Nov 2009 08:21:54 +0000

Markkinoinnin digitalisoitumisen aikaansaama muutos jokapäiväiseksi tekemiseksi osallistuvan ja keskustelevan toiminnan kautta on voimakkaassa kasvussa. Sosiaalisen läsnäolon laiminlyönnin aikaansaamaan digi-influenssaan sairastuvat brändit, jotka eivät muuta toimintaansa vastaamaan nykypäivän haasteita.

Toistaiseksi yhtään yritystä ei ole kuopattu uuden markkinointitavan laiminlyönnin takia, mutta ennustamme muutosvastaisuudesta johtuvien brändihautajaisten räjähdysmäistä kasvua vuoteen 2015 mennessä, mikäli asiaan ei puututa heti.

Digi-influenssan riskiryhmä on keski-ikäiset ja iäkkäämmät henkilöt, mukaan lukien useimmat yritys- ja markkinointijohtajat. Näiden tulisi pikaisesti ottaa rokotuksensa tulevaa brändinkaatotautia vastaan. Sen sijaan nuoret, sekä kuluttajat että markkinointityypit, ovat pystyneet kehittämään jo hyvän alkuimmuniteetin digi-taudin varalle. Suosittelemme kuitenkin myös riskiryhmään kuulumattomillekin jatkuvaa osallistumista ja keskustelua mahdollisen tartunnan välttämiseksi.

Näin vältät digi-influenssan

Toimi uuden markkinointitavan kulmakivien mukaisesti
•   Mene sinne missä ihmiset ovat
•   Älä markkinoi, tee se vapaaehtoiseksi (osallista/engage)
•   Luota brändi-lähettiläisiisi
•   Esittele jotain uutta joka päivä
•   Kohtaa kuluttajat heidän omalla ajallaan
•   Tee toimenpiteistäsi puheenaiheita

Miten digi-influenssan tunnistaa?

Hakeudu hoitoon jos
•   Brändisi edellisestä keskustelusta kohderyhmän kanssa on yli päivä
•   Brändisi panostustaso sosiaalisten objektien luomiseen on alle 20%
•   Monikanavainen pakkosyöttö on ainoa ratkaisu kuluttajien tavoittamiseen
•   Markkinointiviestintää johdetaan väittämillä
•   Panostustasojen nostolla paikataan kevyttä ja merkityksetöntä brändisisältöä

Tapa markkinoida muuttuu. Kun mietimme tapaa jolla lähestymme nykyisiä tai tulevia asiakkaitamme, on hyvä palauttaa mieleen ajatus: ”Tee toisille niin kuin toivoisit heidän sinulle tekevän.” Eli ennen kuin lähetät markkinointiviestiäsi, mieti haluaisitko itse vastaanottaa sen ja mitä vaikutusta sillä sinuun olisi. Jos halussa tai vaikutuksessa on negatiivissävytteinen tai neutraali sävy, tarkista onko toimenpide saanut digi-influenssa tartunnan.

Hae oma rokotuksesi digi-influenssaa vastaan W.Steinmannilta ja varmista terve pohja brändisi kasvulle.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

School of Optimization, part 1: the basics

Konsta Klemetti — Thu, 12 Nov 2009 13:37:45 +0000

At the W.Steinmann School of Optimization we learn how the contemporary internet marketing can be made more efficient using the methods of progressive marketing. The first part delves into what optimization is and why it should be a part of every marketers toolbox.

“The content production for our website was really expensive. We’re not gonna touch that.”

One of the most underexploited opportunities of internet marketing lies in optimization. Too often the content that ends up on the pages, stays there carved in stone and unaltered until the the entire website is demolished to give way to a brand spanking new website after two or three years.

Websites are being redesigned mainly because “they don’t work”. Even though they were planned to achieve certain goals, they won’t serve the current need. At this point, most marketers don’t stop to wonder “how should I improve my current website to match the changed situation.” Instead, they go ahead and place an order for a new website.

It goes without saying that the most cost-effective option would be to develop the current website. This is where optimization steps in.

“So what is this optimization then?”

By optimization, I mean a systematic process, where certain element on the website is being changed on the internet page and the effects on the user’s behavior is measured and analyzed. After that the necessary actions are taken to find the best alternative. This process is used for example in search engine advertising and it should be deployed in display advertising as well.*

A simple example: the advertiser wants more subscribers to their newsletter. They change the front page’s link from “newsletter” to “subscribe a newsletter” and follows the web analytics if the users use the link more than before. If not, the advertiser tries some other wording, until the best combination is found.

A more advanced advertiser uses tools which automate showing the options and choosing for this process. For example the Google’s free Website Optimizer service enables finding the best solution for the combination of multiple pictures and text.

“But wait a minute, our website works well already. There’s no need to change it.”

That’s surely the case. But take a moment to think what it would entail if the website would work even better? If the conversion rates would incread by 10%, if the time spent on your website would be minute longer or – heavens forbid – if you would sell three products instead of two to every customer through your website.

By the way, did I mention that I’m talking about your current website and actions, which actualize on the bottom line already during this fiscal year?

In the second part of the School of Optimization we learn from the bank robbers.

Timo Paloheimo works as a Digital Planner at W.Steinmann

*) Optimization is about the same thing the traditional direct marketers have done for years, it’s called testing. Internet just makes it more faster, even real time.

Optimointikoulu, osa 2: oppeja pankkiryöstäjiltä

Timo Paloheimo — Fri, 06 Nov 2009 06:16:43 +0000

W.Steinmannin optimointikoulussa opetetaan, miten nykyisestä internetmarkkinoinnista voi saada enemmän tehoa progressiivisen markkinoinnin oppien mukaisesti. Ensimmäisessä osassa aiheena oli optimoinnin perusteet ja tässä osassa syvennytään optimointiin huisin benchmarkin avulla.

Internet mahdollistaa erinomaisesti benchmarkkauksen eri toimialoilta. Havainnollistan viestin optimointia amerikkalaisten pankkiryöstäjien avustuksella.

Bank Notes: a collection of Bank Robbery notes on nimensä mukaisesti kokoelma pankkiryöstäjien lappuja, joita he antavat pankin henkilökunnalle. Mukaan on liitetty kuva ja tiedot ryöstäjästä sekä se, onko hän onnistunut ryöstössään vai ei.

Bank Notes -sivusto tarjoaa erinomaisen oppitunnin jokaiselle pankkiryöstäjäksi haluavalle ja myös meille optimoinnista kiinnostuneille. Kun sivustoa selaa, käy erinomaisen selväksi, että se, mitä viestissä lukee vaikuttaa todella paljon onnistumiseen.

Myös ryöstäjän ulkonäkö, eli kuinka hyvin hän on onnistunut naamioimaan itsensä, vaikuttaa kiinnijäämisen todennäköisyyteen, mutta ryöstön onnistumiseen sillä ei juuri tunnu olevan vaikutusta.

Minkälainen pankkiryöstölappu toimii

lyhyt
selväsanainen
uskottava – liian pienet ja liian suuret vaatimukset eivät uppoa paatuneeseen pankkivirkailijaan.
maininta aseesta. *
selkeästi muotoiltu mitä haluaa

Mitä ei kannata kirjoittaa lappuun, jolla aikoo ryöstää pankin?

epäselvä
liian pitkä
kirjoitusvirheitä
nokkela
ohjeiltaan epämääräinen.
mainintaa pommista *
liian kohtelias. Loppuun ei kannata kirjoittaa “Thanks”.

“No nyt minä sitten osaan ryöstää pankin, entäs sitten?”

Kuten pankkia ryöstettäessä, myös markkinoinnissa pyritään saamaan vastapuoli käyttäytymään halutulla tavalla. On kuitenkin vaikeaa tietää etukäteen, miten käyttäjä reagoi viestiimme.

Perusteltujen päätösten tekeminen on vaikeaa, ellemme ole keränneet dataa, johon perustaa päätökset. Eri variaatioiden kokeileminen ja niiden onnistumisen mittaaminen sekä analysointi on olennaista nykyaikaisessa – progressiivisessa – markkinoinnissa.

Optimointikoulun 3. osassa perehdytään hakukonemainonnan optimointiin ja siihen, miten Google optimoi voittoaan.

Timo Paloheimo on W.Steinmannin Digital Planner

*) Pommilla uhkailu ei todennäköisesti toimi koska se ei ole suoraan kohdistettu pankkivirkailijaan kuten ase. Pommin potentiaalinen teho ei ole virkailijan tiedossa ja uhka jää täten epämääräiseksi. Ja kaikkihan osaavat katkaista sen punaisen langan?

BTW, ylläolevassa kuvassa esiintyvä pankkiryöstäjä onnistui tavoitteessaan lyhyen ytimekkäällä viestillään: “I’m ready to die.“

Optimointikoulu, osa 1: perusteet