Sosiaalisen median kasvupyrähdys on lähellä. Sossun vauvavaihe alkaa olla takana kun YouTube:kaan ei enää pyöri antiikkiselaimissa. Markkinoinnin kuopus, ehkä jopa lellikki on ehtimässä ikään jolloin identiteetti alkaa nostaa päätään. Vapaan kasvatuksen tuotoksena sossua ei ole yliehdollistettu kaikille näin-on-aina-tehdyille, vaan sen on annettu kasvaa omaksi uudeksi itsekseen.
Nyt kun sossu alkaa koko ajan paremmin tiedostaa omaa itseään, olemme huomanneet keskustelun siirtyvän sosiaalisesta mediasta sosiaalisiin brändeihin. Sosiaalinen media on vain kanava, siinä missä television mainoskatkokin. Toki sossu mahdollistaa jotain sellaista mihin TV-keskeytys ei vielä pysty.
Näin ollen koko keskustelu sosiaalisuudesta muuttuu mediakeskeisyydestä brändiin ja sen tuottamaan sisältöön liittyväksi. Eihän mainoskatkoistakaan palaveerata ilman sisältöä kuin median ostamisen yhteydessä ja silloinkin yhä enemmän mainosväittämien ollessa kuvassa mukana? Vielä eilen riitti 30 sekuntia tai FB sivu ja auto palkinnoksi… huomenna haluamme brändiemme etuvartiolta enemmän.
Sosiaalisen brändin maitohampaat heiluvat ja alta työntyvät rautaiset korvaajat, joita on syytä huoltaa vähintään 2 kertaa päivässä ja aina kun syöt… Sosiaalisuuden rautahampaiden ilmaantuessa saattaa olla syytä turvautua oikomishoitoon, jotta toimenpiteet saadaan ketjutettua kauniiksi kokonaisuuksiksi. Uudella toimenpiteiden ketjuttamisella saadaankin purevat toimenpiteet ja kaunis hymy samassa paketissa.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Eilen DNA:n henkilökunta järjesti mielenilmauksen Kampin Narinkkatorilla. Hyvän markkinointitavan mukaisesti brändin mielikuvalliset aseet oli otettu käyttöön, mutta tällä kertaan sitä itseään vastaan. Pätkätyöt ja muut henkilökunnan ja työnantajan välejä hiertävät epäkohdat kerrottiin myös mainos-sloganien kautta.
Hyvää markkinointia on pitäytyä siinä ideassa jonka varaan brändi on rakennettu ja kertoa tätä brändin omaa tarinaa kaikissa paikoissa ja tilanteissa. Koska kaikkeen mitä me ajattelemme nyt vaikuttavat aikaisemmat kokemukset, on pysyttävä tarkkana kun haluamme kommunikoida muutoksesta. Ihmiset nimittäin huomaavat vain muutoksen ja muutos on aina suhteellista, joten sitä pitää osata annostella oikein.
Elämä on, DNA ei. Melko reilua.
Kun näin eilen joukot kylttien kanssa ja kuulin jonkun huutavan megafoniin iskulauseita ja epäkohtia, oli ensimmäinen ajatukseni: ”Onko tämä mainos vai oikea mielenosoitus?” Mieleeni tuli jopa mennä kysymään lakkovahtinauhaa käsivarressaan pitävältä henkilöltä että mistäs nyt tuulee. Oletteko mainostamassa vai miksi mekastus? Siksikin oikeaoppisella tavalla muistikuvat aikaisemmista mainonnan uroteoista tulvivat mieleeni että itse tärkeä sisältö epäkohtien esiin nostamisesta vaimeni.
DNA ei ole vastuullinen, se on halpa. Näin ollen jollain perverssillä tavalla koin empaattista mielihyvää kaikkien DNA liittymän haltijoiden puolesta. Sillä jos pätkätyöt ja työntekijöiden selkänahan nylkeminen pitävät puhelujen hinnat kurissa, niin sehän vain vahvistaa halpa-brändiä, eikö vain? Eihän Nokiankaan hintapositio ole kiltteydellä ansaittua.
En ole DNA:n asiakas, enkä näe itseäni sellaisena varsinkaan tähän mennessä keräämieni mielikuvien pohjalta. Työntekijät ovat tärkeä voimavara brändille ja Zappos on jopa kirjannut yrityskulttuurinsa ja henkilöstönsä asiakkaidensa edelle. Sieltä se hyvä asiakaskokemus tulee.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Kun tarjonta ylittää kysynnän, vaikuttaa se hintoihin laskevasti. Chris Anderson väittää kirjassaan ”Free: The Future of a Radical Price” että kaikki asiat jotka ovat tehty ideoista, kohtaavat vääjäämättömän hintojen laskun paineen. Aivan kuten Stewart Brand on julistanut: informaatio haluaa olla ilmaista.
Sosiaalista mediaa on helppo lähestyä ilmaisena, sillä ainakaan vielä mediatoimistot eivät myy sosiaalisen median viraaliefekti- ja suositteluratkaisuja kohderyhmäkauppana. Sossu nähdään yksinkertaisimmillaan brändin Facebook sivun pystyttämisenä ja sehän ei maksa muuta kuin vähän aikaa tekijältään.
Media ilmainen, tuotanto maksullinen. Rynnättäisiinkö siis sosiaaliseen mediaan ja luukutettaisiin kaupallista hapatusta ihmisille siellä missä he ovat? Itse en ainakaan halua olla FB’ssä ideaköyhän mainospommituksen kohde, joten en voi tätä kenellekään muullekkaan suositella.
Konventioiden rikkominen
Halpa ei voi olla hyvää on esimerkki konventiosta, joka on saatu murrettua tuotantoteknisellä tehokkuudella. Uuden markkinointitavan merkittävin haaste on murtaa konventio siitä, että ilmainen on arvokkaampaa kuin maksullinen. Jos tieto haluaa olla ilmaista ja ihmiset haluavat asiat ilmaiseksi, tulevat nämä kaksi asiaa muuttamaan tavat joilla markkinointiorganisaatiot ja -ohjelmat tulevaisuudessa rakentuvat.
Vaikka joku aina maksaa sen ilmaisenkin lounaan, on ymmärrys itsestään levittyvästä viraalimarkkinoinnista ja peer-to-peer suosittelusta ottanut tuulta alleen, sillä kyllähän se ilmaisuus kiinnostaa myös ostajaa.
Markkinointiorganisaatiolla onkin edessään muutosjakso, jonka aikana valmistellaan markkinointipossen kyvykkyys siirtyä ostajan puolelta tuottajan jakkaralle. Jatkossa markkinointipäällikkö ei ole erikoistunut vain median ostamiseen vaan myös mediana olemiseen, sillä siksi vahvasti brändi on läsnä kaikessa mitä tehdään.
Raha ei tee onnelliseksi, mutta parantaa fiilistä. Brändi ei siis jatkossa voi ostaa itselleen suosiota vaan se täytyy ansaita tekemällä, mieluiten joka päivä.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Markkinoinnin digitalisoitumisen aikaansaama muutos jokapäiväiseksi tekemiseksi osallistuvan ja keskustelevan toiminnan kautta on voimakkaassa kasvussa. Sosiaalisen läsnäolon laiminlyönnin aikaansaamaan digi-influenssaan sairastuvat brändit, jotka eivät muuta toimintaansa vastaamaan nykypäivän haasteita.
Toistaiseksi yhtään yritystä ei ole kuopattu uuden markkinointitavan laiminlyönnin takia, mutta ennustamme muutosvastaisuudesta johtuvien brändihautajaisten räjähdysmäistä kasvua vuoteen 2015 mennessä, mikäli asiaan ei puututa heti.
Digi-influenssan riskiryhmä on keski-ikäiset ja iäkkäämmät henkilöt, mukaan lukien useimmat yritys- ja markkinointijohtajat. Näiden tulisi pikaisesti ottaa rokotuksensa tulevaa brändinkaatotautia vastaan. Sen sijaan nuoret, sekä kuluttajat että markkinointityypit, ovat pystyneet kehittämään jo hyvän alkuimmuniteetin digi-taudin varalle. Suosittelemme kuitenkin myös riskiryhmään kuulumattomillekin jatkuvaa osallistumista ja keskustelua mahdollisen tartunnan välttämiseksi.
Näin vältät digi-influenssan
Toimi uuden markkinointitavan kulmakivien mukaisesti
• Mene sinne missä ihmiset ovat
• Älä markkinoi, tee se vapaaehtoiseksi (osallista/engage)
• Luota brändi-lähettiläisiisi
• Esittele jotain uutta joka päivä
• Kohtaa kuluttajat heidän omalla ajallaan
• Tee toimenpiteistäsi puheenaiheita
Miten digi-influenssan tunnistaa?
Hakeudu hoitoon jos
• Brändisi edellisestä keskustelusta kohderyhmän kanssa on yli päivä
• Brändisi panostustaso sosiaalisten objektien luomiseen on alle 20%
• Monikanavainen pakkosyöttö on ainoa ratkaisu kuluttajien tavoittamiseen
• Markkinointiviestintää johdetaan väittämillä
• Panostustasojen nostolla paikataan kevyttä ja merkityksetöntä brändisisältöä
Tapa markkinoida muuttuu. Kun mietimme tapaa jolla lähestymme nykyisiä tai tulevia asiakkaitamme, on hyvä palauttaa mieleen ajatus: ”Tee toisille niin kuin toivoisit heidän sinulle tekevän.” Eli ennen kuin lähetät markkinointiviestiäsi, mieti haluaisitko itse vastaanottaa sen ja mitä vaikutusta sillä sinuun olisi. Jos halussa tai vaikutuksessa on negatiivissävytteinen tai neutraali sävy, tarkista onko toimenpide saanut digi-influenssa tartunnan.
Hae oma rokotuksesi digi-influenssaa vastaan W.Steinmannilta ja varmista terve pohja brändisi kasvulle.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Webtrends:in tutkimuksen mukaan puolet Twitterin käyttäjistä on kokenut interaktiot brändien kanssa menestyksekkäinä, kun Facebook käyttäjien osalta vastaava luku on 31%. On siis helppo johtaa ajatus, että menestyäkseen sosiaalisessa mediassa pelkkä läsnäolo ei riitä vaan toiminnalla on oltava ajatus ja ajoitus.
Siinä missä Facebook on paikka, on Twitter tilanne. Näin ollen Twitter tarjoaa paremmat mahdollisuuden oikea-aikaiseen brändi-kohtaamiseen, sillä käyttäjä on informaation vastaaottamis-moodissa. Facebook -alusta johon kootaan asioita toimii paikkana, jossa käyttäjän keskeyttämismahdollisuus on enemmän läsnä hänen keskittyessä ylläpitämään kaverisuhteitaan.
Jotta brändi voi aidosti väistää keskeyttävän mainonnan ja tavoittaa yleisönsä silloin kuin tälle parhaiten sopii, on tunnettava sosiaalisen median paikat ja tilanteet erittäin hyvin. Yhtälailla on tärkeää tietää miten ja millä sisällöllä nykysiä ja tulevia brändi-lähettiläitä tulisi lähestyä.
Webtrends:in tutkimuksen mukaan
• 85% alle 35-vuotiaista haastatelluista toivottavat brändit tervetulleiksi Facebookkiin, Twitteriin ja YouTubeen
• 50% sanoi jättävänsä saitin jos se tulee liian kaupalliseksi
• 39% sosiaalisten verkostojen käyttäjistä valittavat saiteilla olevan liiaksi mainontaa
• brändien pitäisi löytää tasapaino brändiviestinnän ja brändipommituksen välille
Brändien odotetaan käyttävän sosiaalista mediaa ymmärtämään asiakkaitaan, tuomaan heille parempaa palvelua ja osallistamaan käyttäjät tulevien tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun.
Markkinoinnin käsikirjaa kirjoitetaan parhaillaan uudestaan. Se miten toimittiin viime vuonna sosialisessa mediassa vanhentuu kovaa vauhtia. Informaatio lisääntyy ja se halpenee. Koska sosiaalisen median jalanjälki on pysyvä, kannattaa käyttää resursseja oikeiden valintojen tekemiseen. Näissä valinnoissa auttaa SIME noteerattu W.Steinmann.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Ylirasitus on nykypäivän vitsaus. Brändiämme venytetään ja rasitetaan liiaksi suuntaan jos toiseenkin. Rajumpia brändin tehotreenejä ei pitäisi tehdä ilman huolellista valmistautumista ja varsinkin ikääntyneiden brändien pitäisi muistaa että ekoissa treeneissä ei kannata yritää tavoittaa nuoruusvuosien kuntotasoa.
Kun lähdetään suunnittelemaan veret seisauttavaa bränditempausta on hyvä pitää realiteetit mielessä ja kiinnittää huomiota huolelliseen tavoiteasetantaan. Liian nopeat liikkeet saavat aikaan brändivenähdyksen joka itse asiassa voi tuoda takapakkia ja jopa haluttomuutta jatkaa treeniohjelmaa.
Onneksi brändejä ei voi suoraan verrata ikämiesurheilijoihin, vaikka yhtäläisyyskohtia onkin useita. Brändinkin kannattaa pitää mielessä missä on hyvä, eikä luopua siitä vaikka haluaisikin harrastella jotain aivan muuta.
Brändien laajennukset uusiin tuoteryhmiin, line extensionit, ala-brändit ja uudet variantit ovat hyviä keinoja tuoda lisämyyntiä lyhyellä aikavälillä. On kuitenkin tärkeää muistaa se perimä, joka loi brändin ja kunnioittaa tätä laajennussuunnitelmaa tehtäessä. Näin voidaan välttää hallitsemattoman pyrkimisen riskit ja saavuttaa pysyvä kasvu luomalla lisää brändimerkitystä kuluttajille.
Loppuvinkkinä brändikuntolijalle: parempi kunto vaatii määrätietoisuutta ja elämäntapamuutosta. Tavoittele siis parempaa menestystä pitkäjänteisesti ja nauti pienistäkin onnistumisista, kaizen -hengessä. Muistetaan myös että sairaana ei kannata lähteä kikkailemaan.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Yksi avaruussukkulan, erään maailman kehittyneimmän kuljetusvälineen, päämitoista oli itse asiassa peräisin kahden vuosituhannen takaisten vetohevosten takamusten leveydestä. Näin ollen vastaus kysymykseen onko hevonperseellä merkitystä, täytyy olla kyllä.
Markkinoinnin johtaminen voidaan tehdä hevonperseen kautta tai sitten päinvastaisella tavalla. Koska markkinoinnissa pääpyrkimys on muuttaa vallalla olevaa tilannetta paremmaksi, on hyvä alleviivata sana muutos. Liiallinen riippuvuus vanhoista tavoista estää muutosta, joten on tärkeä hakea kasvua ja tehokkuutta tuovia muutoskohteita. Olivat ne kuinka perustavanlaatuisia tai kiveenhakattuja konventioita.
Mikäli brändi ei kykene mukautumaan ja muuttumaan toimintaympäristön muuttuessa voimme visioida lopputuloksen läheltä jo edellämainitun ruunan häntäjouhia.
Geosentrinen maailmankuva muuttui hitaasti, mutta muuttui kuitenkin määrätietoisen työn johdosta. Mainoskeskeinen markkinointi muuttuu hitaasti, mutta yhtä totta kuin maapallo ei ole universumin keskiö, ei mainos ole markkinoinnin ydin.
Ne lähtökohdat joidenka mukaan markkinointia suunnitellaan ovat kehittyneet oheisen hevonperse-esimerkin tavalla. Nyt on hyvä aika muuttaa oman suunnittelun raideleveyttä ja keskittyä siihen kahdensuuntaiseen kaistaan jota verkko meille tarjoaa. Tätä markkinointia tehdään joka päivä progressiivisella tavalla, jatkuvasti kehittyen.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Miten erottaa idea toteutuksesta? Markkinoijille ei useinkaan riitä pelkkä rautakanki vanhan vitsin mukaisesti vaan tarvitaan terävämpiä työkaluja.
Uudistimme suunnitteluprosessimme tavoitteenamme parempi luovan työn johtaminen kuluttajatarpeista lopputoteutukseen. Huomasimme että sanaa idea käytetään mitä moninaisimmilla tavoilla ja usein idea -termin väärinkäyttökin on verrattoman helppoa.
Hyvä idea vastaa brändin tarjoamaan hyötyyn, on merkityksellinen kohderyhmälle, avaa järki- tai tunneperäisen uuden katsontakannan ja on kilpailijoista erottuva. Liian usein kuitenkin arvioimme markkinoinnin toteutusta näillä samoilla kriteereillä. Toteutuksia tulemme arvoimaan jatkossa niiden pysäytysvoiman, ymmärrettävyyden, herättämän tunteen ja aktivointikyvyn kautta.
Markkinointi on ideatoimiala. On siis hyvä tiedostaa mistä idea alkaa ja mihin sen pitäisi loppua, jotta ydinasian välittyminen oikeanlaisena saadaan varmistettua. Idea johtaa suunnittelua ja mielestämme on vanhanaikaista lähestyä ideantuotantoa hallitsemattomien luovuuspuuskien kautta. Kuluttajatarpeet ja brändi johtavat ideointia, ei päinvastoin.
Idean ja toteutuksen erottamisessa täytyy varmistaa että kummallakin on riittävät elintoiminnot kasvaakseen. Jos näin ei ole, kannattaa tehdä johtopäätökset…
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Asiat eivät ole niin kuin ne ovat, vaan niin miltä ne näyttävät.
Hinta on tärkein tekijä kaupan valinnassa. Väärin, hintamielikuva on tärkein tekijä kaupan valinnassa.
Brändi on tärkein valintakriteerini. Väärin, brändimielikuva on se ratkaisevin.
Brändin tehtävä ei ole kertoa kohteelleen tarinaa. Brändin tehtävä on saada ihminen kertomaan itselleen se tarina johon brändi kuuluu. Ihminen uskoo itseään.
Ystäväni kertoo hurjan tarinan. Minut on ohjelmoitu ihmisenä ensin uskomaan kaikki ja vasta sen jälkeen kyseenalaistamaan omien kokemuksieni kautta kuultu asia. Luulen miettiväni onko ystäväni tarina totta. Todellisuudessa mietin haluanko uskoa kaverilta kuullun hurjan tarinan, jota kerron itselleni olevan totta.
Kuinka usein olet uskonut ventovierasta ihmistä joka kuiskuttaa korvaasi kadulla? Kuinka luotettava on se tuttu jonka tapaat vain silloin kun hänelle sopii? Brändin pitäisi olla kuin hyvä, luotettu ystävä. Ystävä joka antaa minun rakentaa tarinan oma versioni. Ystävä joka on läsnä joka päivä, kehittäen suhdettamme.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Sosiaalinen media muuttaa tavan jolla brändimerkitystä rakennetaan jatkossa.
Vähäkanavaisen TV-dominoivan pakkosyötön aikakaudella voitiin kuluttajille syöttää mainontaa joka sai aikaan toimintaa. Ilmiöiden rakentaminen pakkosyöttämällä on tänä päivänä harvojen huvi; ne joilla on resursseja paukuttaa Euroja Euron perään tukemaan etabloitunutta brändiä, toistamalla yksinkertaista viestihokemaa, rajaa ylhäältä-alas mallin useimpien markkinoijien toimenpidevalikon ulkopuolelle. Hyvä niin.
Toimenpiteet suunnitellaan alhaalta ylös
Jatkossa brändityö tehdään innovoiden. Tämä tarkoittaa merkittävää idea-kylvöä sosiaaliseen mediaan ja hyvin ideoiden erottamista akanoista. Kun sosiaalisessa mediassa idea lyö itsensä läpi, aloitetaan tämän hyvän idean kasvattaminen voimamediassa, eli perinteisessä yleistä mielipidettä korostavassa putkessa.
Sosiaalinen media, eli sossu, toimii parhaiten käynnistävänä mediana ja se tarvitsee tuekseen perinteisen median jotta idea voi kasvaa suureksi. Näinhän tapahtui Audille, joskin ei-halutulla tavalla. Ei Kiesi lähtenyt sosiaalisen median vaan voimamedian painostuksen takia. Sossun luukku toimi starttimoottorina, joka sytytti keltaisen lehdistön ja televisioiden väkevät koneistot. Näin juttu kasvoi isoksi ja johti johtopäätöksen tekemiseen.
Suosittelen siis valtaosalle markkinoijia napakampaa ideakylvöä sosiaalisessa mediassa. Tähän sopii mainiosti brandstreaming, osana progressiivisen markkinoinnin lähestymistä. Brandstreaming vie brändin sinne missä kohderyhmä jo on. Kahdensuuntainen brändiviestintä auttaa tunnistamaan merkitykselliset ideat jotka voidaan viedä voimamedian suurennuspöydälle. Tätä keskustelevaa markkinointia tulee tehdä joka päivä, brändimerkitystä vaalien.
Jätetään siis ideakokeilu voimamediassa niille joilla on varaa tuhlata resursseja. Keskitytään me muut tehokkaaseen brändinrakennukseen sosiaalista mediaa hyödyntäen.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
