Mainostoimisto W.Steinmann

‘Iso ongelma vaatii ison ratkaisun’ on yleinen tapa lähestyä pulmatilanteita. Ratkaisukeskeinen lähestyminen ottaa kuitenkin käyttöön omanlaisensa korjaussarjan brändi -haasteiden voittamiseen. Mitä isompi vika sitä isompi leka saattoi toimia teollisessa vallankumouksessa, mutta käytöstalouden aikakaudella työkalupakista kannattaa kaivaa kohdennettavat ratkaisumallit.

Terapian tarpeessa?

Kun brändiä viedään ongelmiensa johdosta terapeutille on hyvä tiedostaa eri hoitomuotojen erot. Perinteinen brändi-analyysi kaivautuu menneisyyteen ja penkoo historiaa arkeologin lailla. Lopputulos on usein elokuvistakin tuttu ’ongelmat peilaavat lapsuuteen ja johtuvat siis kasvatuksesta’, eli laitetaan mutsin tai faijan piikkiin tämäkin keissi. Tällainen Freudilainen penkominen kestää kauan eikä anna käytännön toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

Nyt ratkaisee

Ratkaisukeskeinen brändi-terapia keskittyy vain nykyhetkeen. Tunnistetaan erityisesti ne brändin uinuvat voimavarat joilla yhdessä tekeminen paranee, luovuus tulee taas framille ja edistystä alkaa tapahtua. Edistys ja kehittyminen alkaa välittömästi ja sen vaikutus kasvaa progressiivisesti, kun toimitaan ratkaisukeskeisesti.

Iso ongelma vaatii nykypäivänä pienempiä toimenpiteitä, jotka ketjuuntuvat ja kerryttävät muutosvoimaa. Parasta on että muutos parempaan voi alkaa jo tänään.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Suomi on pieni markkina, jossa on oivaa jos pystyy toimimaan laajalla sektorilla. Erikoistuminen ja menestys eivät ole kulkeneet käsi kädessä vaan rahamassien käsipuolessa on useimmiten bongattu paljoa monelle –ajattelu.

Modernin hyperkilpaillun markkinoinnin ytimessä on valintojen teko. Valitaan siis se palsta maailmasta joka tuottaa meille ja muille käyttäjilleen parhaiten onnea.

Vuoden 2030 Suomi on maailman terveysongelmanratkaisija?

Valitaan se ongelma johon halutaan olla paras ratkaisija, esimerkiksi terveydenhuolto. Mitä jos Suomi olisikin sielun- ja ruumiinhuollon A-brändi. Terveydenhuoltomarkkina on iso ja kasvaa kun väkeä tulee lisää ja ikääntyminen vanhentaa kansoja rajapyykeistä piittaamatta.

Syyt uskoa tavoitemielikuvaa ovat jo nyt vahvuuksiamme: luonto ja luonnonantimet, koulutus, teknologia…

Parasta terveysmarkkinan haltuunotossa olisi se, että se ohjaisi meidät pitämään itsemme kunnossa – sekä henkisesti että fyysisesti.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

1. Myönnämme olevamme voimattomia vanhan median vallassa – elämästämme on tullut hallitsematonta.
2. Teemme päätöksen muuttaa tahtomme ja elämämme Käytöstalouden mukaiseksi.
3. Teemme uuden löytämisestä ja pelottomuudesta moraalisen itsetutkiskelun kohteemme.
4. Myönnämme itsellemme ja muille ihmisille vääryyksiemme tarkan luonteen.
5. Olemme täysin valmiit antamaan Käytöstalouden pyyhkiä pois luonteenheikkoutemme.
6. Nöyrinä pyydämme poistamaan puutteemme.
7. Listaamme kaikki ne brändit joita olemme väärinkäyttäneet ja hyvitämme tämän niille kaikille.
8. Mietiskelyn kautta parannamme tietoista ja intuitiivista yhteyttämme Käytöstalouden kanssa pyytäen tietämystä ja voimaa jatkaa tehtäväämme.
9. Käytöstalouden herätyksen kokeneina, näiden yllä mainittujen kohtien suorittamisen tuloksena, viemme tätä viestiä edelleen muille Media-idiooteille ja harjoitamme näitä periaatteita kaikissa toimissamme.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Mikä tapahtuu netissä, pysyy netissä. Verkon luonteen vuoksi ei kannata tavoitella omalle videolleen kovin montaa viikkoa katsotuimpien videoiden listan kärjessä. Näin välttää pettymyksen. Jos sisältö kiinnostaa, se kasvaa nopeasti ja huuma on hyvinkin nopeasti ohi. Hyvää on kuitenkin se että vähemmänkin katsotulla videolla on oikeus tulla myöhemmin löydetyksi ja jaetuksi.

Viraaleimmat brändit 2010

Viral Ad Network kokosi dataa 20 viikon aikana ja ohessa on mielenkiintoinen raportti löydöksistä…

Tuttu logo otettu muokattuna käyttöön viestimään ristiriitaista viestiä merkin omaa aikomusta vastaan – Anti-Capitalist, Fail.

Tuttua logoa hyödynnetty oman asian kommunikoimiseen ilman suurempaa tarkoitusta vahingoittaa luovuttajalogoa – ADHD, milf inside.

Otetaan kilpailijan käyttämä ja toisen kilpailijan jopa rekisteröimä sana tai ilmaus ja käytetään sitä omassa mainonnassa…ei kuullosta kovinkaan reilulta.

Brändikaappaus käyttäjien ehdoilla

Paras brändikaappaus on kuitenkin se kun saadaan ihmiset omaksumaan juuri se meidän brändi ja korvaamaan sillä kaikkea mahdollista. Näin on tehnyt Uniqlo  erittäin onnistuneessa ja luovassa tekno-lähtöisessä Lucky Switch kampanjassaan, jossa ihmiset vapaaehtoisesti ottavat vastaan Uniqlo sisältöä millä sivustoilla vain käyvätkään. Kertokoon Uniqlo Lucky Switch -video loput. [valitettavasti tekijä estänyt embeddauksen eli kannattaa avata uuteen välilehteen..]

Nykykaappausten kärkisijoille sijoittuu myös se kun yleisö kaapataan osaksi sisältöä. Forever21 loi “panttivangeilleen” Tukholma-syndrooman sekunneissa omalla Time Square toteutuksellaan. Tälläkin kertaa videon upotus on no-go joten…Forever21 videoon tästä.

Kaapataan kun tavataan. Vai miten se nyt oli….

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

On hienoa miten helpoksi veroilmoituksen teko on tehty. Paketti tulee esitäytettynä kotiin ja jos halua rastittaa kohdan ”saa käyttää puolison hyväksi” sen voi tehdä pankkitunnuksien kautta verkossa. Jos unohtaa koko veroasian niin ei haittaa, ainakaan niin paljoa kuin viime vuosituhannella. Kuinka helppoa onkaan laiminlyödä verotukselliset epäkohdat. Muistuukin väkisin mieleen vanha läppä: ”Perinteiset markkinointiratkaisut ovat veronmaksua innovaatiolaiskuudesta.”

Markkinointiko investointi?

Jos markkinointi on investointi, niin sen pitäisi kerryttää pääomaa. Pääoma näkyy taseessa. Investoinneista voi tehdä poistoja ja niin edelleen klassisen finanssibingon sääntöjen mukaisesti.

Kampanjarekisterin luominen oli kymmenisen vuotta sitten nouseva puheenaihe ja on sitä edelleen mitä suuremmissa määrin. 2000-luvun alkupuolella saatettiin osallistaa kuluttajia ja kerätä heiltä tietoja, ihan vain koska niin voitiin tehdä. Laajempi tietojen käyttö ja hyödyntäminen oli vähäistä. Yleisö ostettiin aina uudestaan ja myöhemmin taas uudestaan, eikä siltoja bränditoimenpiteiden välille rakennettu vaan yleisö hylättiin heti kun Elvis jätti rakennuksen.

Brändipääoma on käyttäjien omissa päissä

Brändin suurin pääoma on sen käyttäjät. Ilman käyttäjiä ei ole myyntiä ja ilman myyntipotentiaalia brändiarvo sukeltaa. Käyttäjät ovatkin brändin juuret joilla se kiinnittyy liiketoimintaan.

Sosiaalinen brändi kerryttää oman toimintansa kautta uskollista käyttäjäjoukkoa – omaa yhteisöään. Tämä yhteisö on mitä suuremmassa määrin investoinnin tulos. Uskolliset käyttäjät vaikuttavat brändin tulokseen pitkällä aikajänteellä, lisäten turvallisuudentunnetta tulevien myyntien arvioimiseen. On helpompi hengittää kun tietää että siellä ne uskolliset ovat ja kohta ostavat tyytyväisinä juuri sitä meidän tekemää.

Kaikki on markkinointia

On vaikeaa nähdä markkinointikokonaisuus investointina. Kaikki mitä teemme on markkinointia ja kaikki tekemisemme eivät kai voi olla investointeja, vai voivatko?

Yhteisömarkkinointi on selkeämpi kokonaisuus jota voidaan hyvinkin käsitellä investointina. Siksi suoraan käyttäjät ja asiakkaan näkyvät tilinpäätöstiedoissa numeroina, eikä brändifiilispääomahötön näennäisarvottamista tarvita todentamaan yhteisön taloudellista merkitystä brändille.

Koska yhteisö on brändille tärkeä, siihen kannattaa panostaa ja koska yhteisön taloudellinen merkitys on todennettavissa numeroin on sen kehittämiseen käytettävät varat oltava poistokelpoisia.

Eiköhän ladata arvoa tasekirjaan hyvällä joukolla uskollisia käyttäjiä. Sosiaalinen brändi – muuttaa myös kirjanpidon.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Olipa kerran tarinan alku, keskikohta ja loppu. Alkunsa sai brändiviesti, edetäkseen keskialueen kautta päätyyn, jossa loppu koitti. Sama toistui kerta toisensa jälkeen, milloin missäkin välineessä eikä mikään voinut muuttaa tarinaa. Siitä piti tarinanikkarit hyvää huolta, olihan heillä maineen- ja brändinhallinta osana toimenkuvaa.

Kävi kuitenkin niin että tämä tarina tarinasta saavutti oman loppunsa. Tuli ilmi että kuulijakunta alkoi haluta jotain uutta. Muutakin kuin sitä vanhaa kaavaa. Mitä jos pääsisi itse vaikuttamaan sisältöön? Ainakin vapaus valita omat tarinat nousi arvoonsa. Tuli siis aika kuopata se bränditarina jonka tunsimme.

The End Of Storytelling

Itseään toistavan tarinan korvaajaksi on löytynyt narratiivi (myöh. kertomus). Semanttisesti tarina ja kertomus ovat lähellä toisiaan mutta ajatuksellisesti voidaan lähteä siitä että kertomus on se parempi vaihtoehto luoda brändimerkitystä. Kertomuksen merkittävin etu on mahdollisuudessa kertoa viesti eri tavalla eri yksilöille ja edelleen eri ryhmille. Näin jokainen kertomukseen osallistuja on vuorovaikutuksellaan vastuussa siitä, millaiseksi kertomus muodostuu.

Kertomuksen tapahtumien ei tarvitse edetä kronologisesti. Mahdollisuus takaumiin luo oman haasteensa ja mielenkiintonsa markkinointiviestinnän suunnitteluun. Entä miten otetaan huomioon kertomusten kohdat jotka eivät suoraan kuljeta juonta eteenpäin? Miten myyn tämän asiakkaalleni joka ei tunne transmedia-ajattelua?

Transmedia on fragmentoitunut ja monitulkintainen kokonaisuus, jossa eri sisältöjä levitetään yleisölle eri kanavien kautta. Transmedia käyttää fragmentoitumista eli sirpaloitumista voimavarana kuljettaessaan yleisöä eri kohtaamispisteidensä välillä, siten että yleisö muodostaa ketjuttuneesta kokonaisuudesta oman tulkintansa.

Ajatella, minulle ei siis enää pakkoannostella markkinointipropagandaa. Voin siis itse vaikuttaa brändisisältöön ja jammailla brändini kanssa kuten haluan. Toimii!

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Sosiaalisen median kasvupyrähdys on lähellä. Sossun vauvavaihe alkaa olla takana kun YouTube:kaan ei enää pyöri antiikkiselaimissa. Markkinoinnin kuopus, ehkä jopa lellikki on ehtimässä ikään jolloin identiteetti alkaa nostaa päätään. Vapaan kasvatuksen tuotoksena sossua ei ole yliehdollistettu kaikille näin-on-aina-tehdyille, vaan sen on annettu kasvaa omaksi uudeksi itsekseen.

Nyt kun sossu alkaa koko ajan paremmin tiedostaa omaa itseään, olemme huomanneet keskustelun siirtyvän sosiaalisesta mediasta sosiaalisiin brändeihin. Sosiaalinen media on vain kanava, siinä missä television mainoskatkokin. Toki sossu mahdollistaa jotain sellaista mihin TV-keskeytys ei vielä pysty.

Näin ollen koko keskustelu sosiaalisuudesta muuttuu mediakeskeisyydestä brändiin ja sen tuottamaan sisältöön liittyväksi. Eihän mainoskatkoistakaan palaveerata ilman sisältöä kuin median ostamisen yhteydessä ja silloinkin yhä enemmän mainosväittämien ollessa kuvassa mukana? Vielä eilen riitti 30 sekuntia tai FB sivu ja auto palkinnoksi… huomenna haluamme brändiemme etuvartiolta enemmän.

Sosiaalisen brändin maitohampaat heiluvat ja alta työntyvät rautaiset korvaajat, joita on syytä huoltaa vähintään 2 kertaa päivässä ja aina kun syöt… Sosiaalisuuden rautahampaiden ilmaantuessa saattaa olla syytä turvautua oikomishoitoon, jotta toimenpiteet saadaan ketjutettua kauniiksi kokonaisuuksiksi. Uudella toimenpiteiden ketjuttamisella saadaankin purevat toimenpiteet ja kaunis hymy samassa paketissa.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Eilen DNA:n henkilökunta järjesti mielenilmauksen Kampin Narinkkatorilla. Hyvän markkinointitavan mukaisesti brändin mielikuvalliset aseet oli otettu käyttöön, mutta tällä kertaan sitä itseään vastaan. Pätkätyöt ja muut henkilökunnan ja työnantajan välejä hiertävät epäkohdat kerrottiin myös mainos-sloganien kautta.

Hyvää markkinointia on pitäytyä siinä ideassa jonka varaan brändi on rakennettu ja kertoa tätä brändin omaa tarinaa kaikissa paikoissa ja tilanteissa. Koska kaikkeen mitä me ajattelemme nyt vaikuttavat aikaisemmat kokemukset, on pysyttävä tarkkana kun haluamme kommunikoida muutoksesta. Ihmiset nimittäin huomaavat vain muutoksen ja muutos on aina suhteellista, joten sitä pitää osata annostella oikein.

Elämä on, DNA ei. Melko reilua.

Kun näin eilen joukot kylttien kanssa ja kuulin jonkun huutavan megafoniin iskulauseita ja epäkohtia, oli ensimmäinen ajatukseni: ”Onko tämä mainos vai oikea mielenosoitus?” Mieleeni tuli jopa mennä kysymään lakkovahtinauhaa käsivarressaan pitävältä henkilöltä että mistäs nyt tuulee. Oletteko mainostamassa vai miksi mekastus? Siksikin oikeaoppisella tavalla muistikuvat aikaisemmista mainonnan uroteoista tulvivat mieleeni että itse tärkeä sisältö epäkohtien esiin nostamisesta vaimeni.

DNA ei ole vastuullinen, se on halpa. Näin ollen jollain perverssillä tavalla koin empaattista mielihyvää kaikkien DNA liittymän haltijoiden puolesta. Sillä jos pätkätyöt ja työntekijöiden selkänahan nylkeminen pitävät puhelujen hinnat kurissa, niin sehän vain vahvistaa halpa-brändiä, eikö vain? Eihän Nokiankaan hintapositio ole kiltteydellä ansaittua.

En ole DNA:n asiakas, enkä näe itseäni sellaisena varsinkaan tähän mennessä keräämieni mielikuvien pohjalta. Työntekijät ovat tärkeä voimavara brändille ja Zappos on jopa kirjannut yrityskulttuurinsa ja henkilöstönsä asiakkaidensa edelle. Sieltä se hyvä asiakaskokemus tulee.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Kun tarjonta ylittää kysynnän, vaikuttaa se hintoihin laskevasti. Chris Anderson väittää kirjassaan ”Free: The Future of a Radical Price” että kaikki asiat jotka ovat tehty ideoista, kohtaavat vääjäämättömän hintojen laskun paineen. Aivan kuten Stewart Brand on julistanut: informaatio haluaa olla ilmaista.

Sosiaalista mediaa on helppo lähestyä ilmaisena, sillä ainakaan vielä mediatoimistot eivät myy sosiaalisen median viraaliefekti- ja suositteluratkaisuja kohderyhmäkauppana. Sossu nähdään yksinkertaisimmillaan brändin Facebook sivun pystyttämisenä ja sehän ei maksa muuta kuin vähän aikaa tekijältään.

Media ilmainen, tuotanto maksullinen. Rynnättäisiinkö siis sosiaaliseen mediaan ja luukutettaisiin kaupallista hapatusta ihmisille siellä missä he ovat? Itse en ainakaan halua olla FB’ssä ideaköyhän mainospommituksen kohde, joten en voi tätä kenellekään muullekkaan suositella.

Konventioiden rikkominen

Halpa ei voi olla hyvää on esimerkki konventiosta, joka on saatu murrettua tuotantoteknisellä tehokkuudella. Uuden markkinointitavan merkittävin haaste on murtaa konventio siitä, että ilmainen on arvokkaampaa kuin maksullinen. Jos tieto haluaa olla ilmaista ja ihmiset haluavat asiat ilmaiseksi, tulevat nämä kaksi asiaa muuttamaan tavat joilla markkinointiorganisaatiot ja -ohjelmat tulevaisuudessa rakentuvat.

Vaikka joku aina maksaa sen ilmaisenkin lounaan, on ymmärrys itsestään levittyvästä viraalimarkkinoinnista ja peer-to-peer suosittelusta ottanut tuulta alleen, sillä kyllähän se ilmaisuus kiinnostaa myös ostajaa.

Markkinointiorganisaatiolla onkin edessään muutosjakso, jonka aikana valmistellaan markkinointipossen kyvykkyys siirtyä ostajan puolelta tuottajan jakkaralle. Jatkossa markkinointipäällikkö ei ole erikoistunut vain median ostamiseen vaan myös mediana olemiseen, sillä siksi vahvasti brändi on läsnä kaikessa mitä tehdään.

Raha ei tee onnelliseksi, mutta parantaa fiilistä. Brändi ei siis jatkossa voi ostaa itselleen suosiota vaan se täytyy ansaita tekemällä, mieluiten joka päivä.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja