Markkinoinnin digitalisoitumisen aikaansaama muutos jokapäiväiseksi tekemiseksi osallistuvan ja keskustelevan toiminnan kautta on voimakkaassa kasvussa. Sosiaalisen läsnäolon laiminlyönnin aikaansaamaan digi-influenssaan sairastuvat brändit, jotka eivät muuta toimintaansa vastaamaan nykypäivän haasteita.
Toistaiseksi yhtään yritystä ei ole kuopattu uuden markkinointitavan laiminlyönnin takia, mutta ennustamme muutosvastaisuudesta johtuvien brändihautajaisten räjähdysmäistä kasvua vuoteen 2015 mennessä, mikäli asiaan ei puututa heti.
Digi-influenssan riskiryhmä on keski-ikäiset ja iäkkäämmät henkilöt, mukaan lukien useimmat yritys- ja markkinointijohtajat. Näiden tulisi pikaisesti ottaa rokotuksensa tulevaa brändinkaatotautia vastaan. Sen sijaan nuoret, sekä kuluttajat että markkinointityypit, ovat pystyneet kehittämään jo hyvän alkuimmuniteetin digi-taudin varalle. Suosittelemme kuitenkin myös riskiryhmään kuulumattomillekin jatkuvaa osallistumista ja keskustelua mahdollisen tartunnan välttämiseksi.
Näin vältät digi-influenssan
Toimi uuden markkinointitavan kulmakivien mukaisesti
• Mene sinne missä ihmiset ovat
• Älä markkinoi, tee se vapaaehtoiseksi (osallista/engage)
• Luota brändi-lähettiläisiisi
• Esittele jotain uutta joka päivä
• Kohtaa kuluttajat heidän omalla ajallaan
• Tee toimenpiteistäsi puheenaiheita
Miten digi-influenssan tunnistaa?
Hakeudu hoitoon jos
• Brändisi edellisestä keskustelusta kohderyhmän kanssa on yli päivä
• Brändisi panostustaso sosiaalisten objektien luomiseen on alle 20%
• Monikanavainen pakkosyöttö on ainoa ratkaisu kuluttajien tavoittamiseen
• Markkinointiviestintää johdetaan väittämillä
• Panostustasojen nostolla paikataan kevyttä ja merkityksetöntä brändisisältöä
Tapa markkinoida muuttuu. Kun mietimme tapaa jolla lähestymme nykyisiä tai tulevia asiakkaitamme, on hyvä palauttaa mieleen ajatus: ”Tee toisille niin kuin toivoisit heidän sinulle tekevän.” Eli ennen kuin lähetät markkinointiviestiäsi, mieti haluaisitko itse vastaanottaa sen ja mitä vaikutusta sillä sinuun olisi. Jos halussa tai vaikutuksessa on negatiivissävytteinen tai neutraali sävy, tarkista onko toimenpide saanut digi-influenssa tartunnan.
Hae oma rokotuksesi digi-influenssaa vastaan W.Steinmannilta ja varmista terve pohja brändisi kasvulle.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Webtrends:in tutkimuksen mukaan puolet Twitterin käyttäjistä on kokenut interaktiot brändien kanssa menestyksekkäinä, kun Facebook käyttäjien osalta vastaava luku on 31%. On siis helppo johtaa ajatus, että menestyäkseen sosiaalisessa mediassa pelkkä läsnäolo ei riitä vaan toiminnalla on oltava ajatus ja ajoitus.
Siinä missä Facebook on paikka, on Twitter tilanne. Näin ollen Twitter tarjoaa paremmat mahdollisuuden oikea-aikaiseen brändi-kohtaamiseen, sillä käyttäjä on informaation vastaaottamis-moodissa. Facebook -alusta johon kootaan asioita toimii paikkana, jossa käyttäjän keskeyttämismahdollisuus on enemmän läsnä hänen keskittyessä ylläpitämään kaverisuhteitaan.
Jotta brändi voi aidosti väistää keskeyttävän mainonnan ja tavoittaa yleisönsä silloin kuin tälle parhaiten sopii, on tunnettava sosiaalisen median paikat ja tilanteet erittäin hyvin. Yhtälailla on tärkeää tietää miten ja millä sisällöllä nykysiä ja tulevia brändi-lähettiläitä tulisi lähestyä.
Webtrends:in tutkimuksen mukaan
• 85% alle 35-vuotiaista haastatelluista toivottavat brändit tervetulleiksi Facebookkiin, Twitteriin ja YouTubeen
• 50% sanoi jättävänsä saitin jos se tulee liian kaupalliseksi
• 39% sosiaalisten verkostojen käyttäjistä valittavat saiteilla olevan liiaksi mainontaa
• brändien pitäisi löytää tasapaino brändiviestinnän ja brändipommituksen välille
Brändien odotetaan käyttävän sosiaalista mediaa ymmärtämään asiakkaitaan, tuomaan heille parempaa palvelua ja osallistamaan käyttäjät tulevien tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun.
Markkinoinnin käsikirjaa kirjoitetaan parhaillaan uudestaan. Se miten toimittiin viime vuonna sosialisessa mediassa vanhentuu kovaa vauhtia. Informaatio lisääntyy ja se halpenee. Koska sosiaalisen median jalanjälki on pysyvä, kannattaa käyttää resursseja oikeiden valintojen tekemiseen. Näissä valinnoissa auttaa SIME noteerattu W.Steinmann.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Ylirasitus on nykypäivän vitsaus. Brändiämme venytetään ja rasitetaan liiaksi suuntaan jos toiseenkin. Rajumpia brändin tehotreenejä ei pitäisi tehdä ilman huolellista valmistautumista ja varsinkin ikääntyneiden brändien pitäisi muistaa että ekoissa treeneissä ei kannata yritää tavoittaa nuoruusvuosien kuntotasoa.
Kun lähdetään suunnittelemaan veret seisauttavaa bränditempausta on hyvä pitää realiteetit mielessä ja kiinnittää huomiota huolelliseen tavoiteasetantaan. Liian nopeat liikkeet saavat aikaan brändivenähdyksen joka itse asiassa voi tuoda takapakkia ja jopa haluttomuutta jatkaa treeniohjelmaa.
Onneksi brändejä ei voi suoraan verrata ikämiesurheilijoihin, vaikka yhtäläisyyskohtia onkin useita. Brändinkin kannattaa pitää mielessä missä on hyvä, eikä luopua siitä vaikka haluaisikin harrastella jotain aivan muuta.
Brändien laajennukset uusiin tuoteryhmiin, line extensionit, ala-brändit ja uudet variantit ovat hyviä keinoja tuoda lisämyyntiä lyhyellä aikavälillä. On kuitenkin tärkeää muistaa se perimä, joka loi brändin ja kunnioittaa tätä laajennussuunnitelmaa tehtäessä. Näin voidaan välttää hallitsemattoman pyrkimisen riskit ja saavuttaa pysyvä kasvu luomalla lisää brändimerkitystä kuluttajille.
Loppuvinkkinä brändikuntolijalle: parempi kunto vaatii määrätietoisuutta ja elämäntapamuutosta. Tavoittele siis parempaa menestystä pitkäjänteisesti ja nauti pienistäkin onnistumisista, kaizen -hengessä. Muistetaan myös että sairaana ei kannata lähteä kikkailemaan.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Yksi avaruussukkulan, erään maailman kehittyneimmän kuljetusvälineen, päämitoista oli itse asiassa peräisin kahden vuosituhannen takaisten vetohevosten takamusten leveydestä. Näin ollen vastaus kysymykseen onko hevonperseellä merkitystä, täytyy olla kyllä.
Markkinoinnin johtaminen voidaan tehdä hevonperseen kautta tai sitten päinvastaisella tavalla. Koska markkinoinnissa pääpyrkimys on muuttaa vallalla olevaa tilannetta paremmaksi, on hyvä alleviivata sana muutos. Liiallinen riippuvuus vanhoista tavoista estää muutosta, joten on tärkeä hakea kasvua ja tehokkuutta tuovia muutoskohteita. Olivat ne kuinka perustavanlaatuisia tai kiveenhakattuja konventioita.
Mikäli brändi ei kykene mukautumaan ja muuttumaan toimintaympäristön muuttuessa voimme visioida lopputuloksen läheltä jo edellämainitun ruunan häntäjouhia.
Geosentrinen maailmankuva muuttui hitaasti, mutta muuttui kuitenkin määrätietoisen työn johdosta. Mainoskeskeinen markkinointi muuttuu hitaasti, mutta yhtä totta kuin maapallo ei ole universumin keskiö, ei mainos ole markkinoinnin ydin.
Ne lähtökohdat joidenka mukaan markkinointia suunnitellaan ovat kehittyneet oheisen hevonperse-esimerkin tavalla. Nyt on hyvä aika muuttaa oman suunnittelun raideleveyttä ja keskittyä siihen kahdensuuntaiseen kaistaan jota verkko meille tarjoaa. Tätä markkinointia tehdään joka päivä progressiivisella tavalla, jatkuvasti kehittyen.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Miten erottaa idea toteutuksesta? Markkinoijille ei useinkaan riitä pelkkä rautakanki vanhan vitsin mukaisesti vaan tarvitaan terävämpiä työkaluja.
Uudistimme suunnitteluprosessimme tavoitteenamme parempi luovan työn johtaminen kuluttajatarpeista lopputoteutukseen. Huomasimme että sanaa idea käytetään mitä moninaisimmilla tavoilla ja usein idea -termin väärinkäyttökin on verrattoman helppoa.
Hyvä idea vastaa brändin tarjoamaan hyötyyn, on merkityksellinen kohderyhmälle, avaa järki- tai tunneperäisen uuden katsontakannan ja on kilpailijoista erottuva. Liian usein kuitenkin arvioimme markkinoinnin toteutusta näillä samoilla kriteereillä. Toteutuksia tulemme arvoimaan jatkossa niiden pysäytysvoiman, ymmärrettävyyden, herättämän tunteen ja aktivointikyvyn kautta.
Markkinointi on ideatoimiala. On siis hyvä tiedostaa mistä idea alkaa ja mihin sen pitäisi loppua, jotta ydinasian välittyminen oikeanlaisena saadaan varmistettua. Idea johtaa suunnittelua ja mielestämme on vanhanaikaista lähestyä ideantuotantoa hallitsemattomien luovuuspuuskien kautta. Kuluttajatarpeet ja brändi johtavat ideointia, ei päinvastoin.
Idean ja toteutuksen erottamisessa täytyy varmistaa että kummallakin on riittävät elintoiminnot kasvaakseen. Jos näin ei ole, kannattaa tehdä johtopäätökset…
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Asiat eivät ole niin kuin ne ovat, vaan niin miltä ne näyttävät.
Hinta on tärkein tekijä kaupan valinnassa. Väärin, hintamielikuva on tärkein tekijä kaupan valinnassa.
Brändi on tärkein valintakriteerini. Väärin, brändimielikuva on se ratkaisevin.
Brändin tehtävä ei ole kertoa kohteelleen tarinaa. Brändin tehtävä on saada ihminen kertomaan itselleen se tarina johon brändi kuuluu. Ihminen uskoo itseään.
Ystäväni kertoo hurjan tarinan. Minut on ohjelmoitu ihmisenä ensin uskomaan kaikki ja vasta sen jälkeen kyseenalaistamaan omien kokemuksieni kautta kuultu asia. Luulen miettiväni onko ystäväni tarina totta. Todellisuudessa mietin haluanko uskoa kaverilta kuullun hurjan tarinan, jota kerron itselleni olevan totta.
Kuinka usein olet uskonut ventovierasta ihmistä joka kuiskuttaa korvaasi kadulla? Kuinka luotettava on se tuttu jonka tapaat vain silloin kun hänelle sopii? Brändin pitäisi olla kuin hyvä, luotettu ystävä. Ystävä joka antaa minun rakentaa tarinan oma versioni. Ystävä joka on läsnä joka päivä, kehittäen suhdettamme.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Sosiaalinen media muuttaa tavan jolla brändimerkitystä rakennetaan jatkossa.
Vähäkanavaisen TV-dominoivan pakkosyötön aikakaudella voitiin kuluttajille syöttää mainontaa joka sai aikaan toimintaa. Ilmiöiden rakentaminen pakkosyöttämällä on tänä päivänä harvojen huvi; ne joilla on resursseja paukuttaa Euroja Euron perään tukemaan etabloitunutta brändiä, toistamalla yksinkertaista viestihokemaa, rajaa ylhäältä-alas mallin useimpien markkinoijien toimenpidevalikon ulkopuolelle. Hyvä niin.
Toimenpiteet suunnitellaan alhaalta ylös
Jatkossa brändityö tehdään innovoiden. Tämä tarkoittaa merkittävää idea-kylvöä sosiaaliseen mediaan ja hyvin ideoiden erottamista akanoista. Kun sosiaalisessa mediassa idea lyö itsensä läpi, aloitetaan tämän hyvän idean kasvattaminen voimamediassa, eli perinteisessä yleistä mielipidettä korostavassa putkessa.
Sosiaalinen media, eli sossu, toimii parhaiten käynnistävänä mediana ja se tarvitsee tuekseen perinteisen median jotta idea voi kasvaa suureksi. Näinhän tapahtui Audille, joskin ei-halutulla tavalla. Ei Kiesi lähtenyt sosiaalisen median vaan voimamedian painostuksen takia. Sossun luukku toimi starttimoottorina, joka sytytti keltaisen lehdistön ja televisioiden väkevät koneistot. Näin juttu kasvoi isoksi ja johti johtopäätöksen tekemiseen.
Suosittelen siis valtaosalle markkinoijia napakampaa ideakylvöä sosiaalisessa mediassa. Tähän sopii mainiosti brandstreaming, osana progressiivisen markkinoinnin lähestymistä. Brandstreaming vie brändin sinne missä kohderyhmä jo on. Kahdensuuntainen brändiviestintä auttaa tunnistamaan merkitykselliset ideat jotka voidaan viedä voimamedian suurennuspöydälle. Tätä keskustelevaa markkinointia tulee tehdä joka päivä, brändimerkitystä vaalien.
Jätetään siis ideakokeilu voimamediassa niille joilla on varaa tuhlata resursseja. Keskitytään me muut tehokkaaseen brändinrakennukseen sosiaalista mediaa hyödyntäen.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Vaikken ole mikään über-digi-intoilija, on myönnettävä että television katselun muuttuminen saa juuri nyt aikaan erittäin positiivisen fiiliksen. Viitteitä mitä tuleman pitää ei tarvitse hakea nettiä kauempaa. Tästä esimerkkinä ammattilais-baseball’in maksullinen verkkopalvelu, joka tarjoaa käyttäjälleen kaiken kyseisestä aihepiiristä.
TV’n ohjelmasisältö uudella tavalla esitettynä…
MLB.tv tarjoaa kohtuullista kausimaksua vastaan mahdollisuuden katsoa Amerikan ammattilaispesäpalloa varsin houkuttelevalla tavalla. Se mahdollistaa henkilökohtaisen katsomiselämyksen mielenkiintoisilla eri tavoilla. Koska baseballin syvin olemus on johdettavissa kahdesta asiasta, yhteisöllisyydestä ja tilastoista, antaa netti-tv näiden korostamiseen ylivertaiset mahdollisuudet.
Suosittelen lämpimästi tutustumaan miten sosiaalinen media (Twitter) on mukana rakentamassa ohjelmasisältöä ohjelman sisällä, katsojien toimesta. Samoin suosittelen tutustumaan miten mainostaminen toteutuu sponsoroinnin ja sisältöyhteistyön kautta. Bonuksena kaikille urheilufaneille on löydettävissä tapa jolla yksittäisiä pelitapahtumia, pelaajia tai tilastoja voidaan laittaa seurantaan ja katsoa juuri silloin kun siltä tuntuu. Tästä on helppo lähteä fiilistelemään miltä tulevaisuuden olympialaisten katsominen tuntuu.
Perinteisen keskeyttämismainonnan rinnalle nousee nopeaa tahtia uusi tapa vahvistaa brändin merkitystä suuret joukot yksilöitä tavoittavassa mediassa. Tämä uusi digitaalisuuden avaava maailma ei kuitenkaan ole massamedia, sillä kokemuksellisuus on aina henkilökohtaista. Jätetään massamediat Kiinaan ja Korean niemimaan pohjoisosiin…
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Älä kysy onko markkinointi kulu vai investointi, kysy mieluummin mitä syödään. Jos nyt kuitenkin halutaan ruotia markkinointia kulu-investointi -näkökulmasta niin tehdään se yksinkertaisemmassa muodossa, kysymällä: ”Kannattaako markkinointi?”
Ja vastataan yhtä yksinkertaisesti; hyvä markkinointi kannattaa ja huono ei. Jos ei tee mitään se tuottaa harvoin, mutta voi toki olla kannattavampi vaihtoehto ryssimisen tilalle.
Totuus markkinoinnista
Koska ongelmien todennäköisin ratkaisu useiden eri vaihtoehtojen joukosta on yleensä se kaikkein yksinkertaisin, yksinkertaistetaan lisää. Tehdään johtopäätös: ilman markkinointia et voi nykymaailmassa kasvattaa kannattavuuttasi pitkässä juoksussa. On siis parempi markkinoida.
Brändisi on liikkeessä halusit sitä tai et. Brändiä liikuttaviin voimiin on onneksi mahdollista vaikuttaa. Tästä on markkinoinnissa kysymys. Pahan akseli vetää brändiäsi maahan joka päivä. Tähän pahuuden ytimeen kuuluu mm. aika, kilpailijat sekä ihmisten arvomaailman, halujen ja motiivien muuttuminen, kaikki ulkoiset ja sisäiset tekijät jotka ovat siirtyneet voiman pimeälle puolelle.
Synkeää brändi-pimeyttä vastaa nousevat progressiivisen markkinoinnin ritarit, jotka kykenevät tunnistamaan brändille merkitysalueita, jotka voidaan vallata ja saada kukoistamaan. Parempi markkinointi on oikea vastaus kaikkiin markkinointiin liittyviin kysymyksiin.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Kuva: Adrian Nier
Sain briiffin Timo Paloheimolta, digi planneriltamme – nyt tarvitaan blogi-kirjoitus jonka otsikko on Mainostoimisto-Helsinki. Koska herra Paloheimo on edelleen vuoden digitekijä 2009 Suomessa, ei tule ensimmäisenä mieleen kyseenalaistaa briiffin lähtökohtia. Kirjoituksen tarkoitus olisi nostaa toimistoamme Google-hakutuloksissa hakusanalla ”mainostoimisto Helsinki”.
Aikaisemmat postini ovat liittyneet suunnitellusti progressiiviseen markkinointiin, kuluttajamotiiveihin tai brändiin, joten nytkin tuli mietittäväksi miten Mainostoimisto-Helsinki otsikko palvelisi tätä lähestymistä. Vastaus oli ilmeinen, eli proge.
Roskikseen lensivät siis ajatukset kirjoituksesta jossa verrataan sitä kuinka helsinkiläisen mainostoimiston ihmiset ovat ajatuksellisesti irtikytkeytyneitä muista ns. ei-mainostoimisto ihmisistä. Hyvä niin sillä uutisarvo jää kauas riittävästä.
Progressiivista tässä kirjoituksessa on sen lähtökohta, eli vaikuttaa W.Steinmannin verkkoläsnäolon kasvamiseen. Kirjoituksen heikkous on sen kampanjaluontoinen toteutus. Huomiomarkkinointi, jossa kohun tai väittämän kautta keskitytään vain havaintojen maksimointiin ei vie brändiä eteenpäin pitkällä aikavälillä. Tärkeää on toteuttaa omaa aikomustaan, eli syytä miksi brändi on, ja tehdä tätä jatkuvasti ja joka päivä.
Brändi ei elä medialle
Mikäli valitun media-välineen kyky kasvattaa oman brändimme sisältömerkitystä ei toteudu tulee välinettä vaihtaa. Brändi ei elä medialle, joten medianäkyvyyden optimointi ei saa ikinä tapahtua kommunikaatiostrategian kustannuksella. Vaihdatko itse tapaasi kertoa oman tarinasi kun viestivälineesi on: naamatusten, facebook, puhelin, tekstari, sähköposti, kirje, lehti-ilmoitus… Vai valitsetko ensin jonkun yllä mainituista medioista ja vasta sen jälkeen mietit mitä pitäisi kertoa? Toivottavasti valitsit sen ensimmäisen.
Tapa kertoa on osa tarinaa ja jos valittu media ei kasvata tarinaasi oikeaan suuntaan, vaihda mediaa.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
