Mainostoimisto W.Steinmann

Uusi ja parannettu kiinnostaa ja myy. Nokia uutuus N8 korvaa monia laitteita ja on siksi käyttäjilleen merkityksellinen, tai ainakin parempi kuin se edellinen joka jäi iPhonen jalkoihin. Aikakone siis, ihan kuin Mad Men:issä esitetty Kodak Carousel.

Syvien kuluttajatarpeiden pohjalta rakentunut tuote myy. Jäädään siis kuulolle miten käy uuden nokialaisen tai seuraavan taskulampun. Ominaisuuksia ei ole yhtä montaa kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsessä mutta ajaa kyllä omaa asiaansa.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta netin käyttäjästä ei halua tulla seuratuksi mainostajien toimesta. Kun heille selitettiin mitä mainonnan kohdentaminen käyttäytymisen mukaan pitää sisällään nousi haluttomuusluku kohdennettua mainontaa kohtaan 86%:iin.

Tutkimus osoitti myös että vaikka markkinoijat esittävät nuorten välittävän vähän henkilökohtaisten tietojensa käyttämisestä mainostajien toimesta, niin itse asiassa yli puolet 18-24 vuotiaista suhtautuvat tähän voimakkaan vastenmielisesti.

Suurin osa ihmisistä voitaneen sijoittaa itsenäisten seuraajien rooliin. Vanha väittämä, jonka mukaan 10% ihmisistä päättää mitä loput 90% haluavat ja tekevät, ei liene väärässä. Silti jokainen 90% joukkoon kuuleva haluaa tehdä oman valinnan, kun kyse on omasta elämästä. Saatamme hakea turvaa yleisen mielipiteen kautta kun muodostammme omaa näkemystämme, mutta se näkemys on aina oma ja henkilökohtainen.

Ehkä siis liiallinen kohdistaminen ei olekaan se juttu jota markkinoinnissa pitäisi tehdä. Menestyvä brändi antaa tilaa yksilölle sovittaa sen tarjoama juttu hänen maailmaansa ja tarpeisiinsa. Näin ollen tarvelähtöinen kohdistaminen on perustellumpi lähtökohta markkinoinnille kuin demo- tai sosiografinen segmentointi.

Viime viikolla Kampin K-Supermarketin kassajonossa tein seuraavat havainnot: eläkeläinen osti vain Jättis tuutin, telaketjupunkkari osti pienen sinisen suklaalevyn ja noin 40v mies osti riistakäristyksen ja muiden einesruokien lisäksi tölkin Pure Rush energiajuomaa ainona juotavana. Noinkohan ostajat olivat brändimanuaalissa kuvattua kohderyhmää?

Rehellisyys on kasvussa. Ihmiset ovat rehellisimpiä tarpeilleen eivätkä halua tulla liikaa ohjatuksi eri kategorioihin. Koska rehellisyys on arvaamatonta, on vaikea sovittaa historian oppeja tulevaisuuden suunnitteluun. Kannattaa siis keskittyä nyt-hetkeen.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Miten erottaa idea toteutuksesta? Markkinoijille ei useinkaan riitä pelkkä rautakanki vanhan vitsin mukaisesti vaan tarvitaan terävämpiä työkaluja.

Uudistimme suunnitteluprosessimme tavoitteenamme parempi luovan työn johtaminen kuluttajatarpeista lopputoteutukseen. Huomasimme että sanaa idea käytetään mitä moninaisimmilla tavoilla ja usein idea -termin väärinkäyttökin on verrattoman helppoa.

Hyvä idea vastaa brändin tarjoamaan hyötyyn, on merkityksellinen kohderyhmälle, avaa järki- tai tunneperäisen uuden katsontakannan ja on kilpailijoista erottuva. Liian usein kuitenkin arvioimme markkinoinnin toteutusta näillä samoilla kriteereillä. Toteutuksia tulemme arvoimaan jatkossa niiden pysäytysvoiman, ymmärrettävyyden, herättämän tunteen ja aktivointikyvyn kautta.

Markkinointi on ideatoimiala. On siis hyvä tiedostaa mistä idea alkaa ja mihin sen pitäisi loppua, jotta ydinasian välittyminen oikeanlaisena saadaan varmistettua. Idea johtaa suunnittelua ja mielestämme on vanhanaikaista lähestyä ideantuotantoa hallitsemattomien luovuuspuuskien kautta. Kuluttajatarpeet ja brändi johtavat ideointia, ei päinvastoin.

Idean ja toteutuksen erottamisessa täytyy varmistaa että kummallakin on riittävät elintoiminnot kasvaakseen. Jos näin ei ole, kannattaa tehdä johtopäätökset…

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Mainosala on murroksessa. Freelancereiden ja omia mainostoimistojaan suunnittelevien henkilöiden määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana, joten se että uusi toimisto avataan syksyllä Helsinkiin tulee yhtä varmasti kuin sade lokakuussa. Kuinka paljon sataa ja mitä, jää tosin nähtäväksi.

Toivottavasti markkinointitaivaalle nousee nykyisten ja tulevien sammuneiden tähtien rinnalle kirkkaasti loistavia joitain. Nämä jotkut ovat niitä jotka ovat oivaltaneet ettei kannata tehdä vääriä asioita, vaikka olisivatkin niissä tosi hyviä. Nämä jotkut kykenevät tuomaan uutta siihen mitä tehdä ja miten toimia. Ennen kaikkea nämä uskaltavat muuttua ja jättää jotain turvallista taakseen. Jep jep ja niinpä. Näin se on ennenkin tehty.

Ohessa kuitenkin kuvaus uudesta alan toimijasta, markkinoinnin asiantuntijoista jotka keskittyvät tuotteen parantamiseen:

Mainostoimiston tappaja #1

Tekee:
Kuluttajamotiiveista johdettuja ratkaisuja joko uuden tai olemassa olevan tuotteen paremman kaupallisen menestyksen saavuttamiseksi eli kasvattaa asiakkaan myyntiä haluttavimmilla tuotteilla.

Ei tee:
Perinteistä väittämismainontaa jossa markkinointiviestintä on irrallinen elementti tai liitännäinen yrityksen / brändin muuhun toimintaan.

Korvaa:
Mainoslähtöisen markkinoinnin suunnittelun.

Täydentää seuraavia asioita:
Pakkaussuunnittelu, palvelumuotoilu, kommunikaatiostrategia, myynnin ja asiakasmarkkinoinnin prosessit ja työkalut, sekä henkilöstön sitouttamisohjelmat.

Toimintaa ohjaava ajatus:
Kaikki lähtee siitä mitä myymme. Ymmärrys siitä mitä itse asiassa olemme myymässä johtaa tekemistä: esim. myymmekö leluja vai leikkejä. Myytävä asia on tehokkaimmillaan se hyöty, tunne tai tuntemus, jonka loppuasiakas saa valitessaan valitun tuotteen tai palvelun.

Ideologia:
Kaizen –ajattelusta johdettu progressiivinen markkinointi, jossa luodaan jatkuvasti kehittyvä tapa markkinoida, ja joka saavuttaa pitkän aikavälin tavoitteet jokapäiväisen toiminnan kautta.

Syy uskoa:
Ensimmäinen toimija joka pystyy yhdistämään projektiivisen tarvemäärityksen markkinoinnin suunnitteluun – omilla työvälineillään, kokeneen henkilökuntansa toimesta.

Tämmöinen on tulossa; vähemmällä jargonilla ja konkrettisemmalla sisällöllä. Toivottavasti tulee useampikin…

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Avasin hiihtokauteni tällä kertaa noin 4 kuukautta aiempia vuosia aikaisemmin. Vieraalta tuntunut ajatus kesäpäivästä pienessä pakkasessa konkretisoitui Kivikossa kun hain tuntumaa lumeen sukset jalassa.

Hiihtoputkia on ollut jo jonkin aikaa palvelemassa hiihtäjiä, mutta jokin on jäänyt puuttumaan, että itse olisin sisähiihtoon lämmennyt.

Hiihtoputket ovat tarjonneet hiihtämistä putkessa – siis hiihtämistä hiihtämisen takia. Kuntoilumuotona hiihtäminen putkessa on ehdotonta huippua, mutta fiilikseltään suorituskeskeistä ja pakottavaa. Ajatus tuubisivakoinnista on siis jättänyt jotain olennaista uupumaan, jotta asiaan ryhtyminen olisi tullut todeksi.

Miksi siis juuri elokuussa 2009 koin ensimmäisen hiihtohetkeni ns. talvikauden ulkopuolella? Kiitos ja kunnia tästä kuuluu vahvalle brändille.

Miten halu laukaistiin?
Ylläs-halli pystyi laukaisemaan halun kesähiihtää tekemällä seuraavaa:

1. olemalla halli eli avoin ja sosiaalinen
2. olemalla etä-Lappi eli tarjoamalla enemmän tunnelmaa, kuin väkisinhiihtoa
3. olemalla Ylläs eli ykkönen.

Ainakin itselleni, Lappi-fanille ja Ylläksen uskolliselle kävijälle, uusi aluevaltaus jätti hyvän fiiliksen. Suosittelen ja menen toistekin kompensoimaan arjen harmautta tulevan Lappiloman fiilistelyllä.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Katkaistaan tammikuussa sähköt koko Suomesta. Kytketään samalla vesikin pois päältä niin nähdään miten tarpeemme ja halumme heilahtavat ylösalaisin. Otetaan jotain pois ja meillä on heti tarve täyttää tyhjä aukko, tässä tapauksella sähköllä ja vedellä – tai niiden korvikkeilla.

Sama pätee tunteisiimme. Pyrimme kompensoimaan puuttuvaa sekä tiedostetulla että alitajuisella tasolla. Montako kertaa on tullut ostettua lohdutusta makeishyllystä tai henkistä vireyttä juomapullosta? Aika monta.

Halua ei voi synnyttää, mutta se voidaan laukaista ihmisten päissä ja sen merkitystä voidaan korostaa. Halua ei myöskään voi täysin tyydyttää, sillä meillä kaikilla on taipumus haluta aina lisää. Halu kasvattaa halua.

Halujen taustalla on syvä kuluttajatarve, joka ohjaa toimintaa ja saa meidät haluamaan tunnetilan muutosta. Sanotaan että 90% päätöksenteostamme tapahtuu alitajuisella tasolla ja juuri siksi syvien kuluttajamotiivien ymmärtäminen on erityisen tärkeää nykyaikaisessa markkinoinnissa.

Mitä halusit kun olit viimeksi ostoksilla lelukaupassa? Ostitko lelun vai mahdollisuuden leikkiin?

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin Strategiajohtaja