Pure Rush energiajuoma menestyy Norjassa ja lisävauhtia tuo W.Steinmannin suunnittelema uusi mainonta.
Suunnittelimme ja toteutimme mainoskampanjan, joka kommunikoi Pure Rush juoman käyttötilanteita luonnollisella, energisellä ja hyvän makuisella tavalla. Jo aiemmin palkittu Pure Rush suunnittelutyömme on siis saanut jatkoa Norjan markkinoilla.
Feast now, fix later on tullut takaisin. Syksyn pimeydessä on mukava lohduttaa itseään rankan vuoden jälkeen kaikessa pimeydessä ja jättää turha murehtiminen tuonnemmaksi. Nyt tehdään päätöksiä jotka näkyvät sitten ensi keväänä ja kesänä. Se että syystoiminta aiheuttaa krapulan puolen vuoden viiveellä on tuttu juttu.
Ehkä vuodenvaihteen jälkeen tulee ensimmäiset itsetutkiskelut että näin ei voi jatkua. Tehtyä ei kuitenkaan ole toistaiseksi saanut tekemättömäksi, eli kevätkauden alkaessa maataan kuten syksyllä ollaan pedattu.
Mul’ on budjetti kunnossa ja markkinointi kiinnostaa
Paraskin A-ryhmä, Raimo Vormistot ja Timo Silakat ovat Kummelihengessä puristaneet pakaroista vuodesta toiseen samalla kaavalla. Ei muuta kuin keksitään uusi aluevaltaus ja ryhdytään toimeen vanhan liiton kaavojen mukaan. Tehdään samaa kuin muutkin ja noudatetaan sisäistä markkinointiohjetta, ”taidolla ei tuurilla”.
Mitä jos tulevalle kaudelle ei valmistauduttaisi keräämällä turhaa ylipainoa? Sitä on nimittäin mahdollista valmistautua kevään ja kesän koitoksiin energiatehokkaamminkin.
Sosiaalisen brändin menu korvaa jojo-markkinoinnin
Alkuruoaksi suosittelemme lähimarkkinointikeittoa. Pääruoka voidaan valmistaa perinteisellä tavalla mutta mausteeksi suosittelemme uusia kansanvälisiä vivahteita. Jälkiruokana toimii mainiosti ”älä-hylkää-asiakastasi”-piirakka, josta riittää jaettavaksi isommallekin porukalle.
Hyvää budjetointisyksyä!
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
TAUSTAA
Finncomm Airlines lentää kotimaan lennoista yli 50%. Liiketoiminnan vauhdittamisen kannalta on olennaista
a) kasvattaa yrityksen tunnettuutta, joka on markkinaosuuteen nähden alhainen ja
b) saada autolla pitkiä matkoja kotimaassa ajavat harkitsemaan lentokonetta vaihtoehtona.
KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET
Kampanjan pääkohderyhmäksi valittiin työmatka-autoilijat. Asetimme päätavoitteksi saada 50000 kävijää fc.fi-sivustolle sekä engagementin, jota mitattiin käyttäjien koko sivustolla viettämällä ajalla.
LUOVA RATKAISU
Halusimme välttää perinteiset kilpailumekaniikat ja niinpä loimme maailman ensimmäisen rekkariloton, jossa rekisterinumerolla voi voittaa lentoja. Rekkarilotto suunniteltiin vauhdikkaaksi kahden viikon kampanjaksi, jonka avulla tavoitimme autolla työmatkansa tekevät ja ohjasimme heidät intoa puhkuen fc.fi-sivustolle.
Verkkokampanjan lähtökohtana oli ajatus, että internet ei ole erillään muista markkinointikanavista, vaan nykyaikaisen ja toimivan verkkokampanjan toteuttaminen vaatii muiden medioiden hyödyntämistä.
Rekkarilotto muokattiin osaksi Radio Novan ohjelmien sisältöä. Ohjelmien ja radiomainosten tarkoituksena oli ohjata fc.fi-sivustolle osallistumaan Rekkarilottoon. Lisäksi tuimme kampanjaa display- sekä hakukonemainonnalla ja yksittäisillä printti-ilmoituksilla Iltasanomissa.
Kampanjaa varten loimme fc.fi-sivuston alle kampanjasivun, jonne käyttäjät ohjattiin etusivulta. Kampanjasivun keskiössä oli lomake, johon käyttäjän tuli näpytellä rekisterinumeronsa ja yhteystietonsa, jolloin hän pääsi osallistumaan palkintolentojen arvontaan. Osallistumisen jälkeen käyttäjä pääsi pelaamaan pikapeliä, jossa hän saattoi samantien voittaa lennon.
Lentoja oli jaossa houkuttavat 1000 kappaletta. Pariviikkoisen kampanjan ajan elettiin lentohuumaa: Joka arkipäivä jaettiin 100 lentoa, yksi onnellinen voitti Radio Novan suorassa lähetyksessä vuoden lennot (50kpl) ja 50kpl jaettiin sivustolla pikapalkintoina.
TULOKSET
Kampanjasivustolla kävi kampanjan aikana 63000 kävijää eli tavoite ylittyi reilusti. Yhteensä käyntejä oli 79000.
Kilpailuosallistumisia tuli 48000, eli 62% käynneistä johti osallistumiseen.
Keskimäärin kaikki fc.fi kävijät käyttivät aikaa sivustolla ällistyttävät 8 min 43sek eli tavoite käyttäjien osallistamisesta täyttyi erinomaisesti. Osa käyttäjistä vietti aikaa huomattavankin pitkiä aikoja.
Kampanjasivustolla olevaa pikapeliä pelattiin kunnioitettava määrä, yli 1,75 miljoonaa kertaa. Useat kävijät pelasivat pikapeliä satoja, jotkut jopa tuhansia kertoja.
Kampanjasivustolla kehoitimme kävijöitä kertomaan kampanjasta ystävilleen Sähköpostin ja facebookin avulla. Näiden viestien kautta tuli kampanjasivustolle yli 8000 kävijää.
Kaiken kukkuraksi kampanja onnistui niin hyvin, että se palkittiin kunniamaininnalla Grand One -kilpailussa.
KAMPANJAELEMENTIT
Toteutuksessa teimme yhteistyötä Great Apesin ja Radio Novan kanssa. Katso lisää kampanjaelementtejä näistä linkeistä ja elä Rekkariloton huumaa uudelleen!
Olipa kerran parrakas pyhimys, päällään papinkaapu, joka ratsasti valkoisella hevosella levittäen markkinoinnin ja mainonnan jouluista evankeliumia. Ihmiset ottivat pyhimyksen ilolla vastaan ja jättivät puukenkiinsä tämän hevoselle heinää, porkkanaa ja sokeripaloja. Pyhimyksen mukana kulkenut musta apulainen tyhjensi lahjat kengistä, jonka jälkeen pyhimyksemme täytti ne lahjoilla.
Tapahtuipa eräänä päivänä niin että kohderyhmää oli kohdannut se kaikkein väistämättömin. Aika oli patinoinut kohderyhmää niin että se ei edes tunnistanut itseään peilistä, eikä muistikaan ollut entisensä dementia-aaltojen pyyhkiessä poloisen ohimoita. Ei ollut tällä enää juurikaan annettavaa omalle yhteisölleen. Näin oli kohderyhmästä tullut kohdehyhmä, joka ei tunnistanut edes itseään.
Taakse olivat jääneet ne ajat kun kohderyhmän luona vietettiin massahurmoksellisia kokoontumisia, jotka lähentelivät jopa joukkopsykoosin merkkejä. Aika oli tehnyt siis tehtävänsä ja nyt ihmiset eivät nähneet tarvetta löytää kohderyhmää viettääkseen hyvää joulua.
Niin kävi kohderyhmälle kuin muillekin tuhmille lapsille. Pyhimyksen mukana kulkenut musta apuri sulki sen säkkiin ja vei Espanjaan. Jos siis haluat löytää ikääntyneen kohderyhmän, suuntaa matkasi Espanjaan.
Kohderyhmä on klisee, eivätkä ihmiset halua tulla kohdatuksi kliseenä. Olen oman itseni kohde, yhden hengen yleisö, joskin verkottunut sellainen.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Ostatko vai teetkö mieluummin itse? Vaihdoitko itse renkaasi vai teetitkö työn asiantuntijalla?
Ulkoistus on nyt pop. Kotona käy siivooja, jotta meille jää enemmän aikaa tehdä samaa mitä muutenkin. On niin kiire eikä viitsi. Sitten kerran kun viitsikin, niin olihan se nastaa kun sai tehtyä ja tuli hyvä mieli.
Shoppailen mainoksia kun se on kivaa. Shoppailen mediaa koska mun täytyy. Shoppailen kampanjoita koska niitä en viitsi itse suunnitella. Mitäs muuta mä oikein teenkään…siis muuta kuin shoppailen ja sparrailen?
Sanovat että ennen vanhaan tehtiin asiat itse eikä valitettu kiirettä. Perkele kun piti painaa menemään mutta saatiin kyllä aikaiseksi paljon ja vähällä rahalla. Pitäiskö siis alkaa tekeen ite? Kun ei noi muut oikein tajuu mitä pitäis tehä…aina saa olla neuvomassa ja ohjaamassa…ainakin seittämää eri firmaa…
Mitä jos oliskin itse mainostoimisto, media ja kaikki. Tekis ite kaiken. Mitä mä sitten shoppailisin?
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta netin käyttäjästä ei halua tulla seuratuksi mainostajien toimesta. Kun heille selitettiin mitä mainonnan kohdentaminen käyttäytymisen mukaan pitää sisällään nousi haluttomuusluku kohdennettua mainontaa kohtaan 86%:iin.
Tutkimus osoitti myös että vaikka markkinoijat esittävät nuorten välittävän vähän henkilökohtaisten tietojensa käyttämisestä mainostajien toimesta, niin itse asiassa yli puolet 18-24 vuotiaista suhtautuvat tähän voimakkaan vastenmielisesti.
Suurin osa ihmisistä voitaneen sijoittaa itsenäisten seuraajien rooliin. Vanha väittämä, jonka mukaan 10% ihmisistä päättää mitä loput 90% haluavat ja tekevät, ei liene väärässä. Silti jokainen 90% joukkoon kuuleva haluaa tehdä oman valinnan, kun kyse on omasta elämästä. Saatamme hakea turvaa yleisen mielipiteen kautta kun muodostammme omaa näkemystämme, mutta se näkemys on aina oma ja henkilökohtainen.
Ehkä siis liiallinen kohdistaminen ei olekaan se juttu jota markkinoinnissa pitäisi tehdä. Menestyvä brändi antaa tilaa yksilölle sovittaa sen tarjoama juttu hänen maailmaansa ja tarpeisiinsa. Näin ollen tarvelähtöinen kohdistaminen on perustellumpi lähtökohta markkinoinnille kuin demo- tai sosiografinen segmentointi.
Viime viikolla Kampin K-Supermarketin kassajonossa tein seuraavat havainnot: eläkeläinen osti vain Jättis tuutin, telaketjupunkkari osti pienen sinisen suklaalevyn ja noin 40v mies osti riistakäristyksen ja muiden einesruokien lisäksi tölkin Pure Rush energiajuomaa ainona juotavana. Noinkohan ostajat olivat brändimanuaalissa kuvattua kohderyhmää?
Rehellisyys on kasvussa. Ihmiset ovat rehellisimpiä tarpeilleen eivätkä halua tulla liikaa ohjatuksi eri kategorioihin. Koska rehellisyys on arvaamatonta, on vaikea sovittaa historian oppeja tulevaisuuden suunnitteluun. Kannattaa siis keskittyä nyt-hetkeen.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Yksi avaruussukkulan, erään maailman kehittyneimmän kuljetusvälineen, päämitoista oli itse asiassa peräisin kahden vuosituhannen takaisten vetohevosten takamusten leveydestä. Näin ollen vastaus kysymykseen onko hevonperseellä merkitystä, täytyy olla kyllä.
Markkinoinnin johtaminen voidaan tehdä hevonperseen kautta tai sitten päinvastaisella tavalla. Koska markkinoinnissa pääpyrkimys on muuttaa vallalla olevaa tilannetta paremmaksi, on hyvä alleviivata sana muutos. Liiallinen riippuvuus vanhoista tavoista estää muutosta, joten on tärkeä hakea kasvua ja tehokkuutta tuovia muutoskohteita. Olivat ne kuinka perustavanlaatuisia tai kiveenhakattuja konventioita.
Mikäli brändi ei kykene mukautumaan ja muuttumaan toimintaympäristön muuttuessa voimme visioida lopputuloksen läheltä jo edellämainitun ruunan häntäjouhia.
Geosentrinen maailmankuva muuttui hitaasti, mutta muuttui kuitenkin määrätietoisen työn johdosta. Mainoskeskeinen markkinointi muuttuu hitaasti, mutta yhtä totta kuin maapallo ei ole universumin keskiö, ei mainos ole markkinoinnin ydin.
Ne lähtökohdat joidenka mukaan markkinointia suunnitellaan ovat kehittyneet oheisen hevonperse-esimerkin tavalla. Nyt on hyvä aika muuttaa oman suunnittelun raideleveyttä ja keskittyä siihen kahdensuuntaiseen kaistaan jota verkko meille tarjoaa. Tätä markkinointia tehdään joka päivä progressiivisella tavalla, jatkuvasti kehittyen.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Viime viikolla toimistollamme vieraili joukko lukiolaisia. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja kyselin heiltä internetin käytöstä ja mainonnasta yleensä.
Ei ollut yllätys että lukiolaiset viettävät paljon aikaa netissä. Omasta mielestään joskus jopa liikaa. Ei myöskään yllättänyt, että suosituimpia sivustoja olivat Facebook, YouTube ja blogit – varsinkin muotiblogit.
Sen sijaan oli yllättävää nuorten polarisoitunut suhtautuminen mainontaan. Yli puolella joukosta (11/20) on selaimissaan. ns. adblocker-ohjelmat, jotka estävät bannerimainosten näkymisen internetsivuilla. Toisaalta he pitivät täysin luonnollisena ja hyväksyttävänä yritysten näkymisen esim. Facebookissa osana sisältöä.
Nuoret tuntuivat olevan hyvin tietoisia mainonnasta ja jopa kiinnostuneita siitä. Jos he törmäävät hyviin mainoksiin, niistä puhutaan ja niitä levitetään verkossa. Toisaalta suurin osa mainoksista menee heiltä ohi, eikä heillä ole tippaakaan suvaitsevuutta huonolle mainonnalle.
Jos haluat markkinoida tuotteitasi tai palveluitasi nuorille:
Kuva: *_Abhi_*
Näytä minulle mainostoimisto tai mainostoimistotyöntekijä joka sanoo ajattelevansa vain asiakkaansa parasta, niin minä näytän kusettajan. Näytä mainostoimisto joka uskoo olevansa asiakkaalleen strateginen kumppani, niin minä näytän kusettajan.
Ihminen ei tee yhtään päätöstä, tekoa tai ylipäätään mitään ilman että kysyy viimeiseksi omalta alitajunnaltaan ”onko tämä mulle hyvä juttu?”. Voimme ajatella muiden parasta ja toimia heidän etujensa mukaisesti, vain tyydyttääksemme oman sisäisen tarpeemme saada arvostusta tai mielihyvää hyvistä teoistamme. Itsepetoksen kautta matka onnistumisen tunteeseen on lyhyempi kuin realismin kautta.
Mainonta ei toimi kuten ennen. Lähivuosienkaan takaiset mainosratkaisut eivät toimi kuin silloin joskus. Mainonnan merkitys on kuitenkin vahvasti läsnä, ainakin mainostoimistojen myyntibudjeteissa. Tämän myyntibudjetin mukaan mainontaan pitäisi panostaa myös asiakkaan toimesta, vaikka todellisuudessa kaupallistamisajattelu tarjoaisi paremmat eväät kasvuun kuin markkinointiviestinnällinen kikkailu.
Olemme hiljaa irtautumassa mediapakkosyötön ikeestä. Pakottava, keskeyttävä ja häiritsevä väittämä on saanut kasvavan kilpailijan. Antava, osallistuva ja huomioiva tekeminen kasvattaa rooliaan kiitos jakelutien kasvavan merkityksen ja merkitykselliseen tuotteeseen panostavan toiminnan kautta. Brändin merkitysheijasteita tulee viljellä kaikessa tekemisessä, kaikkien toimesta ja joka hetki – ei väittäen vaan eläen omaa juttuaan. Tätä on progressiivinen markkinointi, joka johtaa kasvuun.
Jos asiakkaiden kusettamisen lopettaminen ei ole tarpeen, lopetetaan itsemme kusettaminen. Syy olla mainos[toimisto] on tyhmää isolle osalle alan nykytoimijoista. Syy olla [mainos]toimisto on… no ei ainakaan web-kaksipistenollaa.
Muutos lähtee sisältä. Ulkoiset tekijät ovat saaneet meidät huomaamaan jäävuoremme sulavan. Kuka lähtee messiin tappamaan mainostoimistoja?
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja