
Eilen DNA:n henkilökunta järjesti mielenilmauksen Kampin Narinkkatorilla. Hyvän markkinointitavan mukaisesti brändin mielikuvalliset aseet oli otettu käyttöön, mutta tällä kertaan sitä itseään vastaan. Pätkätyöt ja muut henkilökunnan ja työnantajan välejä hiertävät epäkohdat kerrottiin myös mainos-sloganien kautta.
Hyvää markkinointia on pitäytyä siinä ideassa jonka varaan brändi on rakennettu ja kertoa tätä brändin omaa tarinaa kaikissa paikoissa ja tilanteissa. Koska kaikkeen mitä me ajattelemme nyt vaikuttavat aikaisemmat kokemukset, on pysyttävä tarkkana kun haluamme kommunikoida muutoksesta. Ihmiset nimittäin huomaavat vain muutoksen ja muutos on aina suhteellista, joten sitä pitää osata annostella oikein.
Elämä on, DNA ei. Melko reilua.
Kun näin eilen joukot kylttien kanssa ja kuulin jonkun huutavan megafoniin iskulauseita ja epäkohtia, oli ensimmäinen ajatukseni: ”Onko tämä mainos vai oikea mielenosoitus?” Mieleeni tuli jopa mennä kysymään lakkovahtinauhaa käsivarressaan pitävältä henkilöltä että mistäs nyt tuulee. Oletteko mainostamassa vai miksi mekastus? Siksikin oikeaoppisella tavalla muistikuvat aikaisemmista mainonnan uroteoista tulvivat mieleeni että itse tärkeä sisältö epäkohtien esiin nostamisesta vaimeni.
DNA ei ole vastuullinen, se on halpa. Näin ollen jollain perverssillä tavalla koin empaattista mielihyvää kaikkien DNA liittymän haltijoiden puolesta. Sillä jos pätkätyöt ja työntekijöiden selkänahan nylkeminen pitävät puhelujen hinnat kurissa, niin sehän vain vahvistaa halpa-brändiä, eikö vain? Eihän Nokiankaan hintapositio ole kiltteydellä ansaittua.
En ole DNA:n asiakas, enkä näe itseäni sellaisena varsinkaan tähän mennessä keräämieni mielikuvien pohjalta. Työntekijät ovat tärkeä voimavara brändille ja Zappos on jopa kirjannut yrityskulttuurinsa ja henkilöstönsä asiakkaidensa edelle. Sieltä se hyvä asiakaskokemus tulee.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Olipa kerran parrakas pyhimys, päällään papinkaapu, joka ratsasti valkoisella hevosella levittäen markkinoinnin ja mainonnan jouluista evankeliumia. Ihmiset ottivat pyhimyksen ilolla vastaan ja jättivät puukenkiinsä tämän hevoselle heinää, porkkanaa ja sokeripaloja. Pyhimyksen mukana kulkenut musta apulainen tyhjensi lahjat kengistä, jonka jälkeen pyhimyksemme täytti ne lahjoilla.
Tapahtuipa eräänä päivänä niin että kohderyhmää oli kohdannut se kaikkein väistämättömin. Aika oli patinoinut kohderyhmää niin että se ei edes tunnistanut itseään peilistä, eikä muistikaan ollut entisensä dementia-aaltojen pyyhkiessä poloisen ohimoita. Ei ollut tällä enää juurikaan annettavaa omalle yhteisölleen. Näin oli kohderyhmästä tullut kohdehyhmä, joka ei tunnistanut edes itseään.
Taakse olivat jääneet ne ajat kun kohderyhmän luona vietettiin massahurmoksellisia kokoontumisia, jotka lähentelivät jopa joukkopsykoosin merkkejä. Aika oli tehnyt siis tehtävänsä ja nyt ihmiset eivät nähneet tarvetta löytää kohderyhmää viettääkseen hyvää joulua.
Niin kävi kohderyhmälle kuin muillekin tuhmille lapsille. Pyhimyksen mukana kulkenut musta apuri sulki sen säkkiin ja vei Espanjaan. Jos siis haluat löytää ikääntyneen kohderyhmän, suuntaa matkasi Espanjaan.
Kohderyhmä on klisee, eivätkä ihmiset halua tulla kohdatuksi kliseenä. Olen oman itseni kohde, yhden hengen yleisö, joskin verkottunut sellainen.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Kun tarjonta ylittää kysynnän, vaikuttaa se hintoihin laskevasti. Chris Anderson väittää kirjassaan ”Free: The Future of a Radical Price” että kaikki asiat jotka ovat tehty ideoista, kohtaavat vääjäämättömän hintojen laskun paineen. Aivan kuten Stewart Brand on julistanut: informaatio haluaa olla ilmaista.
Sosiaalista mediaa on helppo lähestyä ilmaisena, sillä ainakaan vielä mediatoimistot eivät myy sosiaalisen median viraaliefekti- ja suositteluratkaisuja kohderyhmäkauppana. Sossu nähdään yksinkertaisimmillaan brändin Facebook sivun pystyttämisenä ja sehän ei maksa muuta kuin vähän aikaa tekijältään.
Media ilmainen, tuotanto maksullinen. Rynnättäisiinkö siis sosiaaliseen mediaan ja luukutettaisiin kaupallista hapatusta ihmisille siellä missä he ovat? Itse en ainakaan halua olla FB’ssä ideaköyhän mainospommituksen kohde, joten en voi tätä kenellekään muullekkaan suositella.
Konventioiden rikkominen
Halpa ei voi olla hyvää on esimerkki konventiosta, joka on saatu murrettua tuotantoteknisellä tehokkuudella. Uuden markkinointitavan merkittävin haaste on murtaa konventio siitä, että ilmainen on arvokkaampaa kuin maksullinen. Jos tieto haluaa olla ilmaista ja ihmiset haluavat asiat ilmaiseksi, tulevat nämä kaksi asiaa muuttamaan tavat joilla markkinointiorganisaatiot ja -ohjelmat tulevaisuudessa rakentuvat.
Vaikka joku aina maksaa sen ilmaisenkin lounaan, on ymmärrys itsestään levittyvästä viraalimarkkinoinnista ja peer-to-peer suosittelusta ottanut tuulta alleen, sillä kyllähän se ilmaisuus kiinnostaa myös ostajaa.
Markkinointiorganisaatiolla onkin edessään muutosjakso, jonka aikana valmistellaan markkinointipossen kyvykkyys siirtyä ostajan puolelta tuottajan jakkaralle. Jatkossa markkinointipäällikkö ei ole erikoistunut vain median ostamiseen vaan myös mediana olemiseen, sillä siksi vahvasti brändi on läsnä kaikessa mitä tehdään.
Raha ei tee onnelliseksi, mutta parantaa fiilistä. Brändi ei siis jatkossa voi ostaa itselleen suosiota vaan se täytyy ansaita tekemällä, mieluiten joka päivä.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Markkinoinnin digitalisoitumisen aikaansaama muutos jokapäiväiseksi tekemiseksi osallistuvan ja keskustelevan toiminnan kautta on voimakkaassa kasvussa. Sosiaalisen läsnäolon laiminlyönnin aikaansaamaan digi-influenssaan sairastuvat brändit, jotka eivät muuta toimintaansa vastaamaan nykypäivän haasteita.
Toistaiseksi yhtään yritystä ei ole kuopattu uuden markkinointitavan laiminlyönnin takia, mutta ennustamme muutosvastaisuudesta johtuvien brändihautajaisten räjähdysmäistä kasvua vuoteen 2015 mennessä, mikäli asiaan ei puututa heti.
Digi-influenssan riskiryhmä on keski-ikäiset ja iäkkäämmät henkilöt, mukaan lukien useimmat yritys- ja markkinointijohtajat. Näiden tulisi pikaisesti ottaa rokotuksensa tulevaa brändinkaatotautia vastaan. Sen sijaan nuoret, sekä kuluttajat että markkinointityypit, ovat pystyneet kehittämään jo hyvän alkuimmuniteetin digi-taudin varalle. Suosittelemme kuitenkin myös riskiryhmään kuulumattomillekin jatkuvaa osallistumista ja keskustelua mahdollisen tartunnan välttämiseksi.
Näin vältät digi-influenssan
Toimi uuden markkinointitavan kulmakivien mukaisesti
• Mene sinne missä ihmiset ovat
• Älä markkinoi, tee se vapaaehtoiseksi (osallista/engage)
• Luota brändi-lähettiläisiisi
• Esittele jotain uutta joka päivä
• Kohtaa kuluttajat heidän omalla ajallaan
• Tee toimenpiteistäsi puheenaiheita
Miten digi-influenssan tunnistaa?
Hakeudu hoitoon jos
• Brändisi edellisestä keskustelusta kohderyhmän kanssa on yli päivä
• Brändisi panostustaso sosiaalisten objektien luomiseen on alle 20%
• Monikanavainen pakkosyöttö on ainoa ratkaisu kuluttajien tavoittamiseen
• Markkinointiviestintää johdetaan väittämillä
• Panostustasojen nostolla paikataan kevyttä ja merkityksetöntä brändisisältöä
Tapa markkinoida muuttuu. Kun mietimme tapaa jolla lähestymme nykyisiä tai tulevia asiakkaitamme, on hyvä palauttaa mieleen ajatus: ”Tee toisille niin kuin toivoisit heidän sinulle tekevän.” Eli ennen kuin lähetät markkinointiviestiäsi, mieti haluaisitko itse vastaanottaa sen ja mitä vaikutusta sillä sinuun olisi. Jos halussa tai vaikutuksessa on negatiivissävytteinen tai neutraali sävy, tarkista onko toimenpide saanut digi-influenssa tartunnan.
Hae oma rokotuksesi digi-influenssaa vastaan W.Steinmannilta ja varmista terve pohja brändisi kasvulle.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Webtrends:in tutkimuksen mukaan puolet Twitterin käyttäjistä on kokenut interaktiot brändien kanssa menestyksekkäinä, kun Facebook käyttäjien osalta vastaava luku on 31%. On siis helppo johtaa ajatus, että menestyäkseen sosiaalisessa mediassa pelkkä läsnäolo ei riitä vaan toiminnalla on oltava ajatus ja ajoitus.
Siinä missä Facebook on paikka, on Twitter tilanne. Näin ollen Twitter tarjoaa paremmat mahdollisuuden oikea-aikaiseen brändi-kohtaamiseen, sillä käyttäjä on informaation vastaaottamis-moodissa. Facebook -alusta johon kootaan asioita toimii paikkana, jossa käyttäjän keskeyttämismahdollisuus on enemmän läsnä hänen keskittyessä ylläpitämään kaverisuhteitaan.
Jotta brändi voi aidosti väistää keskeyttävän mainonnan ja tavoittaa yleisönsä silloin kuin tälle parhaiten sopii, on tunnettava sosiaalisen median paikat ja tilanteet erittäin hyvin. Yhtälailla on tärkeää tietää miten ja millä sisällöllä nykysiä ja tulevia brändi-lähettiläitä tulisi lähestyä.
Webtrends:in tutkimuksen mukaan
• 85% alle 35-vuotiaista haastatelluista toivottavat brändit tervetulleiksi Facebookkiin, Twitteriin ja YouTubeen
• 50% sanoi jättävänsä saitin jos se tulee liian kaupalliseksi
• 39% sosiaalisten verkostojen käyttäjistä valittavat saiteilla olevan liiaksi mainontaa
• brändien pitäisi löytää tasapaino brändiviestinnän ja brändipommituksen välille
Brändien odotetaan käyttävän sosiaalista mediaa ymmärtämään asiakkaitaan, tuomaan heille parempaa palvelua ja osallistamaan käyttäjät tulevien tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun.
Markkinoinnin käsikirjaa kirjoitetaan parhaillaan uudestaan. Se miten toimittiin viime vuonna sosialisessa mediassa vanhentuu kovaa vauhtia. Informaatio lisääntyy ja se halpenee. Koska sosiaalisen median jalanjälki on pysyvä, kannattaa käyttää resursseja oikeiden valintojen tekemiseen. Näissä valinnoissa auttaa SIME noteerattu W.Steinmann.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Terrorismi (ransk. terrorisme, latinankielisestä sanasta terrere, ‘aiheuttaa kauhua, pelotella’) on yksilön tai ryhmän harjoittamaa väkivaltaa, jonka tarkoitus on viranomaisten uhkaamisen ja yleisöön kohdistuvan pelon avulla vaikuttaa päätöksentekoon. (lähde: Wikipedia)
Terrorismin käsite on meille kaikille tuttu, sitä ovat pitäneet huolta Euroopassa Pohjois-Irlanti ja Espanja. Terrorismi on kuitenkin käsitteenä laajentunut myös puhekieleen ja samalla sen sisältömerkitys on laajentunut. Luontoa tuhoavia tahoja kutsutaan ekoterroristeiksi ja yliaktiivisia koulun opetushäirikköjä muuten vain pikkuterroristeiksi.
Ulla-Maaria Engeström puhui TEDxHelsinki tapahtumassa viime viikolla roskayhteiskunnasta, ihmisten ja esineiden tasa-arvosta ja siitä kuinka esineisiin on materialisoitunut ihmisten työpanos Marxin ajatusten mukaan. Esitys aktivoi allekirjoittaneen lähestymään ostopäätöksiään entistä tarkemmalla tavalla: roskaa ei kannata ostaa, ainoastaan sellaisia asioita jotka ovat itselle arvokkaita ja jotka siten säästää. Tai sitten tavarat on voitava laittaa kiertoon oman käytön jälkeen. Näin säästämme luontoa ja itseämme.
Mitä on markkinointiterrori?
Markkinointiterroria ovat ideat ja toteutukset jotka eivät kestä. Sitä ovat toimenpiteet ja väittämät jotka hajoavat käsiin vähäisen käytön jälkeen. Kyseenalaisilla tavoilla tuotettu idearihkama joka johtaa ’äkkiä uutta tilalle’ -kierteeseen on markkinointiterroria pahimmillaan.
Kuluttajien väkivaltainen keskeyttäminen ja pakottaminen vastaanottamaan propagandaa on markkinointiterroristien tapa toimia. Nämä pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon keinoja kaihtamatta vain omaa lyhyen aikavälin etujaan ajaen.
Markkinointiterrorismia vastaan on kuitenkin mahdollista suojautua. Riittää kun hyppää digiboxitallenteen mainokset yli, keskittyy katsomaan vain mainoskatkovapaata sisältöä, estää netissä bannerien esittämisen ja on kyyninen kaikkea perinteistä markkinointiväittämää kohtaan. Tämän lisäksi kun tekee ostopäätöksensä arvoperusteisesti ja luotettavien kokemusten johdattamina, ollaan jo pitkällä terrorismin vastaisessa taistelussa.
Mainostajalle tämä tarkoittaa muutosta tapaan toimia. Jokapäiväinen tekeminen väittämien sijaan ja progressiivinen markkinointisuunnittelu auttaa taistelemaan rihkamaideoita vastaan. Jos et ole osa ratkaisua, olet osa ongelmaa.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Ostatko vai teetkö mieluummin itse? Vaihdoitko itse renkaasi vai teetitkö työn asiantuntijalla?
Ulkoistus on nyt pop. Kotona käy siivooja, jotta meille jää enemmän aikaa tehdä samaa mitä muutenkin. On niin kiire eikä viitsi. Sitten kerran kun viitsikin, niin olihan se nastaa kun sai tehtyä ja tuli hyvä mieli.
Shoppailen mainoksia kun se on kivaa. Shoppailen mediaa koska mun täytyy. Shoppailen kampanjoita koska niitä en viitsi itse suunnitella. Mitäs muuta mä oikein teenkään…siis muuta kuin shoppailen ja sparrailen?
Sanovat että ennen vanhaan tehtiin asiat itse eikä valitettu kiirettä. Perkele kun piti painaa menemään mutta saatiin kyllä aikaiseksi paljon ja vähällä rahalla. Pitäiskö siis alkaa tekeen ite? Kun ei noi muut oikein tajuu mitä pitäis tehä…aina saa olla neuvomassa ja ohjaamassa…ainakin seittämää eri firmaa…
Mitä jos oliskin itse mainostoimisto, media ja kaikki. Tekis ite kaiken. Mitä mä sitten shoppailisin?
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta netin käyttäjästä ei halua tulla seuratuksi mainostajien toimesta. Kun heille selitettiin mitä mainonnan kohdentaminen käyttäytymisen mukaan pitää sisällään nousi haluttomuusluku kohdennettua mainontaa kohtaan 86%:iin.
Tutkimus osoitti myös että vaikka markkinoijat esittävät nuorten välittävän vähän henkilökohtaisten tietojensa käyttämisestä mainostajien toimesta, niin itse asiassa yli puolet 18-24 vuotiaista suhtautuvat tähän voimakkaan vastenmielisesti.
Suurin osa ihmisistä voitaneen sijoittaa itsenäisten seuraajien rooliin. Vanha väittämä, jonka mukaan 10% ihmisistä päättää mitä loput 90% haluavat ja tekevät, ei liene väärässä. Silti jokainen 90% joukkoon kuuleva haluaa tehdä oman valinnan, kun kyse on omasta elämästä. Saatamme hakea turvaa yleisen mielipiteen kautta kun muodostammme omaa näkemystämme, mutta se näkemys on aina oma ja henkilökohtainen.
Ehkä siis liiallinen kohdistaminen ei olekaan se juttu jota markkinoinnissa pitäisi tehdä. Menestyvä brändi antaa tilaa yksilölle sovittaa sen tarjoama juttu hänen maailmaansa ja tarpeisiinsa. Näin ollen tarvelähtöinen kohdistaminen on perustellumpi lähtökohta markkinoinnille kuin demo- tai sosiografinen segmentointi.
Viime viikolla Kampin K-Supermarketin kassajonossa tein seuraavat havainnot: eläkeläinen osti vain Jättis tuutin, telaketjupunkkari osti pienen sinisen suklaalevyn ja noin 40v mies osti riistakäristyksen ja muiden einesruokien lisäksi tölkin Pure Rush energiajuomaa ainona juotavana. Noinkohan ostajat olivat brändimanuaalissa kuvattua kohderyhmää?
Rehellisyys on kasvussa. Ihmiset ovat rehellisimpiä tarpeilleen eivätkä halua tulla liikaa ohjatuksi eri kategorioihin. Koska rehellisyys on arvaamatonta, on vaikea sovittaa historian oppeja tulevaisuuden suunnitteluun. Kannattaa siis keskittyä nyt-hetkeen.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Yksi avaruussukkulan, erään maailman kehittyneimmän kuljetusvälineen, päämitoista oli itse asiassa peräisin kahden vuosituhannen takaisten vetohevosten takamusten leveydestä. Näin ollen vastaus kysymykseen onko hevonperseellä merkitystä, täytyy olla kyllä.
Markkinoinnin johtaminen voidaan tehdä hevonperseen kautta tai sitten päinvastaisella tavalla. Koska markkinoinnissa pääpyrkimys on muuttaa vallalla olevaa tilannetta paremmaksi, on hyvä alleviivata sana muutos. Liiallinen riippuvuus vanhoista tavoista estää muutosta, joten on tärkeä hakea kasvua ja tehokkuutta tuovia muutoskohteita. Olivat ne kuinka perustavanlaatuisia tai kiveenhakattuja konventioita.
Mikäli brändi ei kykene mukautumaan ja muuttumaan toimintaympäristön muuttuessa voimme visioida lopputuloksen läheltä jo edellämainitun ruunan häntäjouhia.
Geosentrinen maailmankuva muuttui hitaasti, mutta muuttui kuitenkin määrätietoisen työn johdosta. Mainoskeskeinen markkinointi muuttuu hitaasti, mutta yhtä totta kuin maapallo ei ole universumin keskiö, ei mainos ole markkinoinnin ydin.
Ne lähtökohdat joidenka mukaan markkinointia suunnitellaan ovat kehittyneet oheisen hevonperse-esimerkin tavalla. Nyt on hyvä aika muuttaa oman suunnittelun raideleveyttä ja keskittyä siihen kahdensuuntaiseen kaistaan jota verkko meille tarjoaa. Tätä markkinointia tehdään joka päivä progressiivisella tavalla, jatkuvasti kehittyen.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Donald Rumsfeld lanseerasi jokunen vuosi sitten ajatuksen miten tulevaisuuden tapahtumia voidaan lähestyä. Hän jakoi näkymät kolmeen luokkaan: known known, known unknown ja unknown unknown.
Tiedämme asian ja sen toteutuvan on helpoin suunnittelun lähtökohta. Talvi tulee ja tiet jäätyvät. Vaihdan siis autoon talvirenkaat.
Tiedämme asian joka voisi tapahtua, mutta emme ole varmoja toteutuuko se, onkin jo vaikempi. Kilpailijallamme on kyky kopioida innovaatiomme? Miten toimin tämän tiedon valossa?
Entä sitten viimeisin: emme tiedä mitä tulee tapahtumaan emmekä siis voi tietää toteutuuko se. No…tästä en ole kuullutkaan. Odotellaanko siis yllätystä, sillä mitä tässä nyt tehdäkään voisi?
Vaikka Mr. Rumsfeld käytti tätä ajattelumallia Irakin sodan yhteydessä ja tiedämme että kyseinen operaatio ei mennyt ihan putkeen, ei silti hylätä ajatusta vielä. Tärkein oppi markkinoijalle on keskittyä faktoihin ja olennaisiin asioihin sekä tehdä olettamia. Yhtä tärkeää on suunnitella odottamatonta.
Se joka kykenee tuomaan markkinoille kilpailijoita ja kuluttajia yllättäviä asioita (unknown unknown) saa etulyöntiaseman, sikäli kun tuotava juttu on merkityksellinen. Uuden-uuden ja uuden-vanhan idean ero on merkittävä, sillä kyseiset asiat kalastellaan eri lammikoista, eikä ensimmäistä aluevettä ole jakamassa muut.
Puskista nousevatkin ne menestystarinat, mustat joutsenet tai vastaavat, jotka osoittavat että epätodennäköisen erottaa todennäköisestä vain kolme kirjainta. Vaikka ideaa ei ole voitu osoittaa hyväksi ei se tee siitä huonoa. Ehkä juuri yllätysmomentti onkin se tärkein tekijä nykymenestyjille. Itsekin tiedän harvoin mitä haluan ennen kuin näen sen….niin yksinkertaista on yllättävän hyvä.
Lisää Donald Rumsfeldin uskomattomia viisauksia ja ei-niin-viisauksia…
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja