Otavamedia järjesti eilen musiikkitalossa aamiaistilaisuuden – Mitä silmä näkee? Mitä tunne tekee? Ohessa lyhyesti:
Silmänliiketutkimus kertoo mihin kohtaan printtimainosta kiinnitämme katseemme. Katsekeskittymät auttavat hahmottamaan mikä osa mainosta huomataan ja mikä ei. Esitetty tutkimusyhteenveto ei tarjonnut tajuntaa räjäyttäviä yllätyksiä, mutta hyvä kerrata päähuomiot ja johtopäätökset.
Otsikko on tärkeä – panosta tekstiin
Tuotetta katsotaan – panosta kuvaan
Tuoteryhmästä kiinnostuneet kiinnittävät tuotteeseen enemmän katsettaan kuin ei-kiinnostuneet – panosta mediavalintaan
Paras piilopaikka lehti-ilmoituksessa on oikea yläkulma (sille hailakalle ILMOITUS tekstille) – käytä harkiten
Logoja ei tahdota huomata – laita isommalla?
Silmänliikkeiden jälkeen siirryttiin tieteellisestä epätieteelliseen, eli kuultiin ja nähtiin esitys tunteesta. Se kiteytyi: Tunne ratkaisee.
Wanha kunnon USP ja merkityksellinen tuote
Sanotaan että markkinoinnissa tuotteella ei pystytä enää erottumaan ja että tunnetta kommunikoivat mielikuvat ratkaisevat valinnan. Olisiko siis vastavirta-ajattelun mukaisesti aika kaivaa vanha kunnon USP naftaliinista ja kehittää parempia, pidetympiä tuotteita? Kuka viimeksi yrittikään erottua tuotteellaan ja teki sen iSolla tunteella.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Ohessa muutama kohta, jotka avaavat sitä miksi markkinointi Twitterissä tai kotoisasti viserrysmarkkinointi on antanut kasvunsa odottaa. Kääntäen, näin saat brändillesi twiittiapua.
1. Facebook on paikka, Twitter on tilanne
Läsnäolo on markkinoijille vaikeaa kun on tottunut virka-aikoihin ja siihen että asiakkaat jonottavat kiltisti mainoskatkon antimia ennalta sovitussa paikassa. Twitter on tilanne, joten oikea-aikaisuus palkitsee läsnäolijan.
2. Ole kiinnostunut
Etsi ihmisiä jotka tuottavat brändiäsi kiinnostavaa sisältöä ja seuraa heitä.
3. Tuota omaa kiinnostavaa sisältöä
Osallistu seuraamiisi keskusteluihin, tuo niihin jotain uutta. Vastaa seuraamillesi @käyttäjille.
4. Välitä
Näytä että välität. Retweet on välittämistä ja antaa hyvän mielen.
5. Keskity laatuun
Yritä tavoittaa ihmisiä joiden kanssa brändilläsi on yhteisiä intressejä ja jotka ovat aktiivisia. Parempi kymmenen aktiivista kuin tuhat passiivista. Tämä ‘laatu voittaa määrän’ pätee niin seuraajiin kuin sisältöönkin.
Tälle kaudelle suunnittelimme Jokerit -sanomaksi “Minä, Me, Jokerit”.
Jokerit kunnioittaa yksilöä ja arvostaa taitoa ja uskollisuutta. Kampanjan viesti on ylpeys siitä että “Minä olen Jokeri ja Me ollaan Jokerit”. Kohderyhmänä on aktiiviset fanit sekä ne kannattajat jotka eivät ole ehtineet peleihin mukaan viime aikoina.
Fanit osallistuivat toteutukseen
Jokerit on aktiivinen Facebookissa, joten saimme kerättyä loistavan määrän fanien tuottamaa sisältöä. Fanit postasivat omia kannustushuutojaan, Jokerit-tunnustuksiaan ja niitä asioita miksi Jokerit on SE juttu. Nämä kommentit sisällytettiin kampanjajulisteisiin, joissa esiintyvät mm. Teemu Selänne, Vesku Loiri ja joukkueen kapteeni Ossi Väänänen.
Hyvän kustannusarvion tekeminen ei ole helppoa. Kysykää vaikka Olkiluoto 4:n ostajalta tai myyjältä. Jos hommaan lähdetään about 3 miljardin Euron pohjalta ja loppulaskuksi tulee tuplat, niin ainakin asiaan vihkiytymätöntä vähän hirvittää – etenkin kun kustannusarvion ylityskeskustelu on äitynyt ihan riidaksi asti. Ei ollut mainosproikkaria tekemässä kustista, eihän?
Kustiksesta poikkeaminen?
Mainos- ja markkinointipuolella ei vastaaviin kustannusarviopoikkeamiin enää törmää. Kansallisen epäonnistumisen päivän innoittamana voisi kysyä että pitäisikö törmätä. Siis välillä johtaa työtä niin että se poikkeaa merkittävästi alkuperäisestä arviosta.
”Hajota ja hallitse” vastaan ”Rajoita ja vallitse”
Nykyisen kustiskäytönnön etu on tietenkin ennakoitavuus. Hyvä kustannuskontrolli tuo turvaa ja hommat pysyy hanskassa. Sovitetaan duunit sen sapluunan mukaan mitä arvioitiin ennen kuin töitä edes aloitettiin. Lähestyminen on yleinen ja valitettavasti rajoittaa toimimaan vallitsevien, ennalta sovittujen ja jo aikaisemmin toistuneiden tapojen mukaan. Syntyy siis harvoin mitään uutta ja merkittävää.
Matkalla tarkentuvan kustannusarvioinnin etuna on tietenkin markkinoinnin tilanneälyn huomioiminen. Se että kaikkia Euroja ei heti korvamerkitä tuo mahdollisuuden olla reaktiivinen ja tarttua vastaan tuleviin mahdollisuuksiin nopeasti ja tehokkaasti. Hajottamalla budjettia ja hallitsemalla kustannusarvioita voidaan hallita omaa tekemistä ja luoda merkitystä aivan eri tasolla kuin ennalta määrätyllä toimintatavalla.
Hyvää epäonnistumisen päivää!
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Kun kaikki tieto on kaikkien käytössä, niin miten on mahdollista että tästä lähtökohdasta voidaan synnyttää kilpailuetua?
Steven Johnson jakaa kirjassaan ’Where good ideas come from’ innovaatiot neljään lohkoon niiden syntymisen markkina- / ei-markkinavetoisesti tai yksilön / verkoston toimesta mukaisesti.
Betsaa verkostoinnovaation puolesta
Tapa jossa yksilön kyky tuottaa innovaatioita korostui 1600-luvulle saakka ja tällöinkin ei-markkinavetoisissa tapauksissa. Näitä keksintöjä olivat mm. höyryturbiini ja laskuvarjo.
1600-luvun jälkeen verkostoinnovaatiot, joissa keksintöön vaikuttivat muidenkin kuin kehittäjänsä löydökset ovat olleet niitä hevosia jotka todennäköisesti voittavat.
Viime aikojen merkittävistä keksinnöistä olkoot ilmastointilaite se viimeinen joka kehitettiin yksilön toimesta markkinatilauspohjaisesti. Tosin tällöinkin briiffi oli suunnitella ilmankosteuden poistaja painotalolle ja Willis Carrier kehitti toimeksiantonsa yhteydessä vahingossa jäähdyttävän ilmastointilaitteen. Ei pitänyt mutta semmoinen tuli ja 1906 patentoitu laite tuotti firmalleen 15 mrd USD vuonna 2007.
Kehitä ei-kaupallisista lähtökohdista ja luo markkina
Johnsonin listassa 1800 –luvulta nykypäivään lueteltujen innovaatioiden paino on merkittävästi verkostoinnovaatioissa jotka on luotu ei-kaupallisista lähtökohdista: esim. GPS, vitamiinit, internet, tietokone, ilmaston lämpeneminen jne.
Selitys että kaupallinen ajattelu ja taloudelliset hyödyt johtavat keksintöjen ’suojeluun’ on helppo uskoa. Tämä protektionismi estää ajatusten jalostumista ja kehittymistä. Siksi eri suojeluskuntalaisten ideat kehittyvät kaikki samalle asteelle, eikä niitä eroteta kirveelläkään.
Ideoidensa muille luovuttajat korjaavat vahinkojensa tuottamat hedelmät avoimen lähdekoodin hengessä. Älä anna periksi innovaatio-rimakauhulle vaan ylitä se luovuttamalla verkostossasi.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Suomi on pieni markkina, jossa on oivaa jos pystyy toimimaan laajalla sektorilla. Erikoistuminen ja menestys eivät ole kulkeneet käsi kädessä vaan rahamassien käsipuolessa on useimmiten bongattu paljoa monelle –ajattelu.
Modernin hyperkilpaillun markkinoinnin ytimessä on valintojen teko. Valitaan siis se palsta maailmasta joka tuottaa meille ja muille käyttäjilleen parhaiten onnea.
Vuoden 2030 Suomi on maailman terveysongelmanratkaisija?
Valitaan se ongelma johon halutaan olla paras ratkaisija, esimerkiksi terveydenhuolto. Mitä jos Suomi olisikin sielun- ja ruumiinhuollon A-brändi. Terveydenhuoltomarkkina on iso ja kasvaa kun väkeä tulee lisää ja ikääntyminen vanhentaa kansoja rajapyykeistä piittaamatta.
Syyt uskoa tavoitemielikuvaa ovat jo nyt vahvuuksiamme: luonto ja luonnonantimet, koulutus, teknologia…
Parasta terveysmarkkinan haltuunotossa olisi se, että se ohjaisi meidät pitämään itsemme kunnossa – sekä henkisesti että fyysisesti.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Myönnämme olevamme voimattomia vanhan median vallassa – elämästämme on tullut hallitsematonta.
Teemme päätöksen muuttaa tahtomme ja elämämme Käytöstalouden mukaiseksi.
Teemme uuden löytämisestä ja pelottomuudesta moraalisen itsetutkiskelun kohteemme.
Myönnämme itsellemme ja muille ihmisille vääryyksiemme tarkan luonteen.
Olemme täysin valmiit antamaan Käytöstalouden pyyhkiä pois luonteenheikkoutemme.
Nöyrinä pyydämme poistamaan puutteemme.
Listaamme kaikki ne brändit joita olemme väärinkäyttäneet ja hyvitämme tämän niille kaikille.
Mietiskelyn kautta parannamme tietoista ja intuitiivista yhteyttämme Käytöstalouden kanssa pyytäen tietämystä ja voimaa jatkaa tehtäväämme.
Käytöstalouden herätyksen kokeneina, näiden yllä mainittujen kohtien suorittamisen tuloksena, viemme tätä viestiä edelleen muille Media-idiooteille ja harjoitamme näitä periaatteita kaikissa toimissamme.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Ralph Lauren 4D Experience Lontoossa ja New Yorkissa oli jotain äärimmäisen näyttävää ja jota brändi itse kutsuu sanalla ”merchentaining”.
Idea kaikessa yksinkertaisuudessaan on: heijastetaan myymälän julkisivuun kuvaa, lisätään musiikki ja jopa tuoksuja paikallaolijoiden sykähdyttämiseksi.
Toteutus onkin sitten kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Se on mahtavasti tehty brändin 10 digitaalista innovaatio-vuotta juhlistava spektaakkeli. Hieno näin videona, varmasti hienompi paikan päällä Bond Streetillä tai Madison Avenuella. Kyllä brändiasiantuntijan tunnistaa kun näkee.
Tänään klo 20 (1 p.m. EST) pidetään 60 puhujan virtuaalikonfrenssi markkinoinnin tulevaisuudesta.
Hieno ajatus mikro-bloggaus -ajan hengen mukaisesti ottaa mukaan 60 markkinointineroa ja antaa heille kullekin 1 minuutti aikaa jakaa omat tulevaisuuden visionsa.
