Mainostoimisto W.Steinmann

Sosiaalisen brändin huoneentaulun ensimmäinen kohta on ’kuuntele’. Samainen kuunteluteema nousi eilen TEDxHelsinki-tapahtumassa selkeästi esille.

Tilastojen mukaan suomalainen perhe seurustelee päivittäin 6 minuuttia.

Osallistumme siis keskusteluun ja kuuntelemme mitä toinen perheenjäsenemme sanoo vain 6 minuuttia päivässä. Siis Haloo! Kuusi minuuttia! Tämä on aivan liian vähän.

Pitkäjänteisyys palkitaan

Juuso Myllyrinne piti varsin hyvän puheenvuoron hitaasta mainostamisesta (Slow Advertising). Siitä että verkkosaiteille pitäisi antaa 1000 päivää aikaa näyttää kyntensä. Uusille ideoille täytyy antaa aikaa, jotta ne voivat kasvaa. Facebook, Twitter, Nike+ tai Foursquare – nämä kaikki tarvitsivat aikaa ennen kuin käyttäjämäärät lähtivät (eksponentiaaliseen) kasvuun.

Pitkäjänteisyys ja tekojen kautta johdettu markkinointi ovat myös sosiaalisen brändin huoneentaulussa keskeisenä sisältönä.

Lopuksi haaste kaikille: kuunnellaan jatkossa enemmän perheenjäseniämme ja muitakin ihmisiä, myös asiakkaita. Tällä voi olla yllättävänkin positiivisia vaikutuksia.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Hyvän kustannusarvion tekeminen ei ole helppoa. Kysykää vaikka Olkiluoto 4:n ostajalta tai myyjältä. Jos hommaan lähdetään about 3 miljardin Euron pohjalta ja loppulaskuksi tulee tuplat, niin ainakin asiaan vihkiytymätöntä vähän hirvittää – etenkin kun kustannusarvion ylityskeskustelu on äitynyt ihan riidaksi asti. Ei ollut mainosproikkaria tekemässä kustista, eihän?

Kustiksesta poikkeaminen?

Mainos- ja markkinointipuolella ei vastaaviin kustannusarviopoikkeamiin enää törmää. Kansallisen epäonnistumisen päivän innoittamana voisi kysyä että pitäisikö törmätä. Siis välillä johtaa työtä niin että se poikkeaa merkittävästi alkuperäisestä arviosta.

”Hajota ja hallitse” vastaan ”Rajoita ja vallitse”

Nykyisen kustiskäytönnön etu on tietenkin ennakoitavuus. Hyvä kustannuskontrolli tuo turvaa ja hommat pysyy hanskassa. Sovitetaan duunit sen sapluunan mukaan mitä arvioitiin ennen kuin töitä edes aloitettiin. Lähestyminen on yleinen ja valitettavasti rajoittaa toimimaan vallitsevien, ennalta sovittujen ja jo aikaisemmin toistuneiden tapojen mukaan. Syntyy siis harvoin mitään uutta ja merkittävää.

Matkalla tarkentuvan kustannusarvioinnin etuna on tietenkin markkinoinnin tilanneälyn huomioiminen. Se että kaikkia Euroja ei heti korvamerkitä tuo mahdollisuuden olla reaktiivinen ja tarttua vastaan tuleviin mahdollisuuksiin nopeasti ja tehokkaasti. Hajottamalla budjettia ja hallitsemalla kustannusarvioita voidaan hallita omaa tekemistä ja luoda merkitystä aivan eri tasolla kuin ennalta määrätyllä toimintatavalla.

Hyvää epäonnistumisen päivää!

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

‘Iso ongelma vaatii ison ratkaisun’ on yleinen tapa lähestyä pulmatilanteita. Ratkaisukeskeinen lähestyminen ottaa kuitenkin käyttöön omanlaisensa korjaussarjan brändi -haasteiden voittamiseen. Mitä isompi vika sitä isompi leka saattoi toimia teollisessa vallankumouksessa, mutta käytöstalouden aikakaudella työkalupakista kannattaa kaivaa kohdennettavat ratkaisumallit.

Terapian tarpeessa?

Kun brändiä viedään ongelmiensa johdosta terapeutille on hyvä tiedostaa eri hoitomuotojen erot. Perinteinen brändi-analyysi kaivautuu menneisyyteen ja penkoo historiaa arkeologin lailla. Lopputulos on usein elokuvistakin tuttu ’ongelmat peilaavat lapsuuteen ja johtuvat siis kasvatuksesta’, eli laitetaan mutsin tai faijan piikkiin tämäkin keissi. Tällainen Freudilainen penkominen kestää kauan eikä anna käytännön toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

Nyt ratkaisee

Ratkaisukeskeinen brändi-terapia keskittyy vain nykyhetkeen. Tunnistetaan erityisesti ne brändin uinuvat voimavarat joilla yhdessä tekeminen paranee, luovuus tulee taas framille ja edistystä alkaa tapahtua. Edistys ja kehittyminen alkaa välittömästi ja sen vaikutus kasvaa progressiivisesti, kun toimitaan ratkaisukeskeisesti.

Iso ongelma vaatii nykypäivänä pienempiä toimenpiteitä, jotka ketjuuntuvat ja kerryttävät muutosvoimaa. Parasta on että muutos parempaan voi alkaa jo tänään.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Ollaan tässä fundeerattu poikien kanssa että mihin markkinointi on oikein menossa. Todettiin että käyttäytyminen on tärkeämpää kuin näyttäytyminen.

Sosiaaliseen mediaan meno on tärkeä päätös. Suosittelemme kuitenkin brändin turvaksi sosiaalisen brändin toimintatapaa ennen suurta hyppyä avoimuuteen. Näin on mahdollista ehkäistä ’nolojen tilanteiden’ -brändiksi ajautumista.

Huomiotalous vrt käytöstalous

Huomio! Pekonimekko palkintogaalassa ei enää riitä, nyt pitää loukata ihmisarvoja ja muutenkin aiheuttaa ennenkuulumatonta hämminkiä. Hämmentäjä –brändin roolit ovat kuitenkin niukassa eikä niillä rakenneta mitään aidosti pysyvää.

Muistetaan siis käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla. Sosiaalinen brändi ymmärtää että valta on siirtynyt ihmisille. Asiakkaat ja kuluttajat ovat brändin tärkein arvo ja siksi brändi -pääoman mittari kannattaa korvata käyttäjäpääoman mittarilla. Näin voidaan kehittää asiakassuhteista pitkäkestoisempia ja tuottavuudessaan kaikkia osapuolia tyydyttäviä. Kestävä suhde ei voi perustua (politiikan ulkopuolella) riistoon tai häirintään.

Kun kevättodistukset jaetaan, toivomme mahdollisimman monen brändin nostaneen käytöksensä kymppiin. Muut jäävät luokalle.

Jos reputtaminen mietityttää niin W.Steinmann tarjoaa käytöstalouden erityisopetusta.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Vero laski ja vero nousi eilen. Ruoka pyritään tasa-arvoistamaan, oli se sitten ostettu kaupasta tai ravintolasta. Makeisvero nousee kait, olematta kuitenkaan tasa-arvoinen herkkuvero jos ajatellaan sen säätämisen ehdotusperustetta eli kansanterveydellisiä perusteita. Sokerilimun, luonnon kivennäisveden ja ksylitolipastillien tasapäistäminen verotuksellisesti johtuu vain rahankeruusta, ei mistään yhteiskunnalle toissijaisesta asiasta kuten terveydestä.

Tasa-arvottomuutta edustaa myös veroehdotusluonnoksen kohta jossa esitetään, että aivan pienimmät makeis- ja limonadivalmistajat säästettäisiin verolta. Eli että pienen valmistajan limupullon 17 sokeripalaa ei olisi terveydelle haitallista, mutta ison valmistajan vastaava on.

Perinteisten ratkaisujen on sanottu olevan vero joka maksetaan innovointilaiskuudesta.

Miten ruoka&herkku-veroajatukset toimisivatkaan markkinoinnissa?

Ideoita verotettaisiin tasa-arvoisesti oli ne sitten ostettu mainos-, media-, tapahtuma-, viestintä-, digitoimistoista, tuotantoyhtiöistä tai sisäisistä palavereista. Lähtökohtana olisi ideoiden hinnan lasku kanavissa joissa työllistävä vaikutus toisi lisää markkinoinnin toimintamahdollisuuksia, eli siirtää ideamyyntiä perinteisistä ideatoimistoista uusiin ideatoimituksiin.

Perinteisten ideoiden vero nousisi, eli pertsan hinnat kääntyvät ylös, paitsi pieniltä toimijoilta, kuten freelancer-ohjaajilta, jotka pystyvät operoimaan perinteistä mallia edullisemmin. Perinteisten ideoiden hintojen nousun tavoitteena on ohjata tekemisiä tehokkaampiin, moderneihin ratkaisuihin. Se että digitoimisto myy siiloideaa ei voi jäädä perinteisen idean veromäärityksen ulkopuolelle. Myöskään ädvö-hemmojen digisiilokiusaus on voimakkaan verotuksen alla, sillä jos idea ei liity kaikkeen, ei se liity mihinkään.

Verot alas ja hinnanlasku uudelleeninvestointina markkinointiin tehokkaamman ja paremman lopputuloksen kerryttämiseksi. Siinä progressiivisen markkinoinnin hallituksen suositus verovaliokunnille.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Terrorismi (ransk. terrorisme, latinankielisestä sanasta terrere, ‘aiheuttaa kauhua, pelotella’) on yksilön tai ryhmän harjoittamaa väkivaltaa, jonka tarkoitus on viranomaisten uhkaamisen ja yleisöön kohdistuvan pelon avulla vaikuttaa päätöksentekoon. (lähde: Wikipedia)

Terrorismin käsite on meille kaikille tuttu, sitä ovat pitäneet huolta Euroopassa Pohjois-Irlanti ja Espanja. Terrorismi on kuitenkin käsitteenä laajentunut myös puhekieleen ja samalla sen sisältömerkitys on laajentunut. Luontoa tuhoavia tahoja kutsutaan ekoterroristeiksi ja yliaktiivisia koulun opetushäirikköjä muuten vain pikkuterroristeiksi.

Ulla-Maaria Engeström puhui TEDxHelsinki tapahtumassa viime viikolla roskayhteiskunnasta, ihmisten ja esineiden tasa-arvosta ja siitä kuinka esineisiin on materialisoitunut ihmisten työpanos Marxin ajatusten mukaan. Esitys aktivoi allekirjoittaneen lähestymään ostopäätöksiään entistä tarkemmalla tavalla: roskaa ei kannata ostaa, ainoastaan sellaisia asioita jotka ovat itselle arvokkaita ja jotka siten säästää. Tai sitten tavarat on voitava laittaa kiertoon oman käytön jälkeen. Näin säästämme luontoa ja itseämme.

Mitä on markkinointiterrori?

Markkinointiterroria ovat ideat ja toteutukset jotka eivät kestä. Sitä ovat toimenpiteet ja väittämät jotka hajoavat käsiin vähäisen käytön jälkeen. Kyseenalaisilla tavoilla tuotettu idearihkama joka johtaa ’äkkiä uutta tilalle’ -kierteeseen on markkinointiterroria pahimmillaan.

Kuluttajien väkivaltainen keskeyttäminen ja pakottaminen vastaanottamaan propagandaa on markkinointiterroristien tapa toimia. Nämä pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon keinoja kaihtamatta vain omaa lyhyen aikavälin etujaan ajaen.

Markkinointiterrorismia vastaan on kuitenkin mahdollista suojautua. Riittää kun hyppää digiboxitallenteen mainokset yli, keskittyy katsomaan vain mainoskatkovapaata sisältöä, estää netissä bannerien esittämisen ja on kyyninen kaikkea perinteistä markkinointiväittämää kohtaan. Tämän lisäksi kun tekee ostopäätöksensä arvoperusteisesti ja luotettavien kokemusten johdattamina, ollaan jo pitkällä terrorismin vastaisessa taistelussa.

Mainostajalle tämä tarkoittaa muutosta tapaan toimia. Jokapäiväinen tekeminen väittämien sijaan ja progressiivinen markkinointisuunnittelu auttaa taistelemaan rihkamaideoita vastaan. Jos et ole osa ratkaisua, olet osa ongelmaa.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Yksi avaruussukkulan, erään maailman kehittyneimmän kuljetusvälineen, päämitoista oli itse asiassa peräisin kahden vuosituhannen takaisten vetohevosten takamusten leveydestä. Näin ollen vastaus kysymykseen onko hevonperseellä merkitystä, täytyy olla kyllä.

Markkinoinnin johtaminen voidaan tehdä hevonperseen kautta tai sitten päinvastaisella tavalla. Koska markkinoinnissa pääpyrkimys on muuttaa vallalla olevaa tilannetta paremmaksi, on hyvä alleviivata sana muutos. Liiallinen riippuvuus vanhoista tavoista estää muutosta, joten on tärkeä hakea kasvua ja tehokkuutta tuovia muutoskohteita. Olivat ne kuinka perustavanlaatuisia tai kiveenhakattuja konventioita.

Mikäli brändi ei kykene mukautumaan ja muuttumaan toimintaympäristön muuttuessa voimme visioida lopputuloksen läheltä jo edellämainitun ruunan häntäjouhia.

Geosentrinen maailmankuva muuttui hitaasti, mutta muuttui kuitenkin määrätietoisen työn johdosta. Mainoskeskeinen markkinointi muuttuu hitaasti, mutta yhtä totta kuin maapallo ei ole universumin keskiö, ei mainos ole markkinoinnin ydin.

Ne lähtökohdat joidenka mukaan markkinointia suunnitellaan ovat kehittyneet oheisen hevonperse-esimerkin tavalla. Nyt on hyvä aika muuttaa oman suunnittelun raideleveyttä ja keskittyä siihen kahdensuuntaiseen kaistaan jota verkko meille tarjoaa. Tätä markkinointia tehdään joka päivä progressiivisella tavalla, jatkuvasti kehittyen.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Aloitan laihduttamisen ensi viikolla. Lopetan tupakoinnin joulun jälkeen. Alan eläkesäästäjäksi parin vuoden päästä kun…

Olemme parhaimmillamme menneisyydessä ja tulevaisuudessa. Kykymme elää tässä hetkessä ja tehdä muutospäätöksiä juuri nyt on erittäin vaikeaa. On niin paljon helpompaa ostaa hieman aikaa ja siirtää aloituspäätös hetken päähän. Mitä vaikeampi päätös, sitä helpompaa se on siirtää tulevaisuuteen.

Pakko pakottaa

Muistatko vielä sen tunteen kun joku ulkoinen tekijä pakotti ripeämpään toimintaan? Jotain joka sai tarttumaan härkää sarvista heti…Muistatko sen positiivisen fiiliksen kun kynnys oli ylitetty ja aloittamisen tuska oli vaimennut edessä siintävän päämäärän seireenien kutsuessa.

Tervetuloa pakko! Tule ja auta muuttamaan. Patista ja ruoski jos itse en siihen pysty, sillä en halua katua tekemättömiä asioita. Sisäinen pakko on Kaizenin paras kaveri, sillä se johtaa jatkuvaan kehitykseen. On parempi pakottaa itseään kuin tulla pakotetuksi, sillä siitä johtamisessa on kyse.

Helppoa rahaa on aina vähemmän kuin työllä ansaittua.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Sosiaalinen media muuttaa tavan jolla brändimerkitystä rakennetaan jatkossa.

Vähäkanavaisen TV-dominoivan pakkosyötön aikakaudella voitiin kuluttajille syöttää mainontaa joka sai aikaan toimintaa. Ilmiöiden rakentaminen pakkosyöttämällä on tänä päivänä harvojen huvi; ne joilla on resursseja paukuttaa Euroja Euron perään tukemaan etabloitunutta brändiä, toistamalla yksinkertaista viestihokemaa, rajaa ylhäältä-alas mallin useimpien markkinoijien toimenpidevalikon ulkopuolelle. Hyvä niin.

Toimenpiteet suunnitellaan alhaalta ylös

Jatkossa brändityö tehdään innovoiden. Tämä tarkoittaa merkittävää idea-kylvöä sosiaaliseen mediaan ja hyvin ideoiden erottamista akanoista. Kun sosiaalisessa mediassa idea lyö itsensä läpi, aloitetaan tämän hyvän idean kasvattaminen voimamediassa, eli perinteisessä yleistä mielipidettä korostavassa putkessa.

Sosiaalinen media, eli sossu, toimii parhaiten käynnistävänä mediana ja se tarvitsee tuekseen perinteisen median jotta idea voi kasvaa suureksi. Näinhän tapahtui Audille, joskin ei-halutulla tavalla. Ei Kiesi lähtenyt sosiaalisen median vaan voimamedian painostuksen takia. Sossun luukku toimi starttimoottorina, joka sytytti keltaisen lehdistön ja televisioiden väkevät koneistot. Näin juttu kasvoi isoksi ja johti johtopäätöksen tekemiseen.

Suosittelen siis valtaosalle markkinoijia napakampaa ideakylvöä sosiaalisessa mediassa. Tähän sopii mainiosti brandstreaming, osana progressiivisen markkinoinnin lähestymistä. Brandstreaming vie brändin sinne missä kohderyhmä jo on. Kahdensuuntainen brändiviestintä auttaa tunnistamaan merkitykselliset ideat jotka voidaan viedä voimamedian suurennuspöydälle. Tätä keskustelevaa markkinointia tulee tehdä joka päivä, brändimerkitystä vaalien.

Jätetään siis ideakokeilu voimamediassa niille joilla on varaa tuhlata resursseja. Keskitytään me muut tehokkaaseen brändinrakennukseen sosiaalista mediaa hyödyntäen.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Olin katsomassa Nightwishin kaksivuotisen Dark Passion Play -kiertueen päätöskonserttia Hartwall-Areenalla. Musiikkiseikat ovat aina makuasioita, mutta kukaan ei voi kiistää etteikö konsertti lumituiskuineen, vesisateineen, confetteineen, sisätilailotulituksineen, pommeineen ja lieskoineen ollut todellinen  spektaakkeli. Eeppisiin mittoihin kasvanut palvontariitti, jossa uskovaiset saavat tilaisuuden vahvistaa uskoaan – ja ostaa siinä sivussa t-paitoja.

Talk about consumer engagement.

Rock-yhtyeet ovat hyödyntäneet vaistonvaraisesti progressiivisen markkinoinnin metodeja vuosien ajan ilman eri eri kehoitusta tai että kukaan olisi antanut heille brändikonsultaatiota. Fiksuimmat ja menestyneimmät  yhtyeet ovat aina tiedostaneet, että yleisö tavoitetaan pitkässä juoksussa olemalla heidän kanssaan vuorovaikutuksessa, ei toistuvasti vaan jatkuvasti, ja käymällä dialogia heidän kanssaan. Lukuisat bändit pitävät yleisön ja bändin välistä dialogia yhtenä taiteellisesti kantavista voimista – ja varmasti taloudellisesti myös.

Spektaakkeli ilman näyttelijöitä ja yleisöä ei ole mahdollinen. Siksi brändien pitäisi ottaa oppia rock-yhtyeistä tehdessään itsestään  spektaakkeleita (jopa situationistien tarkoittamassa merkityksessä). Markkinoijien täytyy oppia luomaan jatkuvaa ihmisten välistä kanssakäymistä, jossa brändit toimivat välittäjinä.

Etkö sinäkin haluaisi, että brändisi olisi oman kategoriansa seuraava rock-tähti? Entä miltä kuulostaisi uskollinen palvonta päivittäin?  Mikset siis käynnistäisi pelkkää kausikampanjointia pidemmälle ulottuvaa, jatkuvasti kehittyvää dialogia?

Konsta Klemetti on W.Steinmannin Creative