Sosiaalisen brändin huoneentaulun ensimmäinen kohta on ’kuuntele’. Samainen kuunteluteema nousi eilen TEDxHelsinki-tapahtumassa selkeästi esille.
Tilastojen mukaan suomalainen perhe seurustelee päivittäin 6 minuuttia.
Osallistumme siis keskusteluun ja kuuntelemme mitä toinen perheenjäsenemme sanoo vain 6 minuuttia päivässä. Siis Haloo! Kuusi minuuttia! Tämä on aivan liian vähän.
Pitkäjänteisyys palkitaan
Juuso Myllyrinne piti varsin hyvän puheenvuoron hitaasta mainostamisesta (Slow Advertising). Siitä että verkkosaiteille pitäisi antaa 1000 päivää aikaa näyttää kyntensä. Uusille ideoille täytyy antaa aikaa, jotta ne voivat kasvaa. Facebook, Twitter, Nike+ tai Foursquare – nämä kaikki tarvitsivat aikaa ennen kuin käyttäjämäärät lähtivät (eksponentiaaliseen) kasvuun.
Pitkäjänteisyys ja tekojen kautta johdettu markkinointi ovat myös sosiaalisen brändin huoneentaulussa keskeisenä sisältönä.
Lopuksi haaste kaikille: kuunnellaan jatkossa enemmän perheenjäseniämme ja muitakin ihmisiä, myös asiakkaita. Tällä voi olla yllättävänkin positiivisia vaikutuksia.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Ohessa muutama kohta, jotka avaavat sitä miksi markkinointi Twitterissä tai kotoisasti viserrysmarkkinointi on antanut kasvunsa odottaa. Kääntäen, näin saat brändillesi twiittiapua.
1. Facebook on paikka, Twitter on tilanne
Läsnäolo on markkinoijille vaikeaa kun on tottunut virka-aikoihin ja siihen että asiakkaat jonottavat kiltisti mainoskatkon antimia ennalta sovitussa paikassa. Twitter on tilanne, joten oikea-aikaisuus palkitsee läsnäolijan.
2. Ole kiinnostunut
Etsi ihmisiä jotka tuottavat brändiäsi kiinnostavaa sisältöä ja seuraa heitä.
3. Tuota omaa kiinnostavaa sisältöä
Osallistu seuraamiisi keskusteluihin, tuo niihin jotain uutta. Vastaa seuraamillesi @käyttäjille.
4. Välitä
Näytä että välität. Retweet on välittämistä ja antaa hyvän mielen.
5. Keskity laatuun
Yritä tavoittaa ihmisiä joiden kanssa brändilläsi on yhteisiä intressejä ja jotka ovat aktiivisia. Parempi kymmenen aktiivista kuin tuhat passiivista. Tämä ‘laatu voittaa määrän’ pätee niin seuraajiin kuin sisältöönkin.
Inspiraationa toimi oheinen infograafi. Lisää Twitter infograafeja täältä…
Mikko Kaijansinkko @mikko_k on W.Steinmannin strategiajohtaja ja vasta kuoriutunut visertelijä.
Fiilispohjaista käyttäytymistä on valikoidut lehdet ja YouTube pullollaan. Välillä joku halaa presidenttiä turhan suurella sydämellä. Joskus taasen tulee tuotettua julki jotain sellaista, mitä ei toisessa tilanteessa tulisi mieleenkään päästää ilmoille.
Fiilis on kuitenkin meitä kaikkia ohjaava tekijä, sillä toimimme kaikki tunnepohjaisesti. Järkisyyt ovat juurikin tekosyitä tai perusteluja, joilla tunnevalintojamme itsellemme ja muille perustelemme. Fiilis näkyy loppulaskussa, eikä se ole huono asia sillä raha kuulemma edesauttaa onnellisuutta kun sitä käyttää kokemuksien kerryttämiseen.
Ainakin Boston Bruins -kreisi-bailaajat voivat fiilistellä vielä pitkään ansaitun mestaruuden 39 vuoden odotusta baarissa vietetyn 4 tunnin loppulaskun kautta. Kyllähän sen, että ”Midas” samppanjapullo hinnoitellaan maksamaan $100 000, täytyy perustua fiilikseen yhtä paljon kuin ostaminenkin…
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Nyt on hieno tilaisuus avata lasikaappi ja kirjoittaa oman brändin oma etiketti, ehkä jopa yhdessä käyttäjien kanssa. Kaikki brändit eivät kaipaa muiden ohjeita siitä miten aterimet järjestellään, koska smokkia on soveliasta käyttää tai edes miten rullaportaissa tulee räkiä pissismäisen oikeaoppisesti.
Brändin on kuitenkin hyödyllistä ymmärtää miten kannattaisi toimia ja kommunikoida asiakkailleen ja näiden kanssa.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
‘Iso ongelma vaatii ison ratkaisun’ on yleinen tapa lähestyä pulmatilanteita. Ratkaisukeskeinen lähestyminen ottaa kuitenkin käyttöön omanlaisensa korjaussarjan brändi -haasteiden voittamiseen. Mitä isompi vika sitä isompi leka saattoi toimia teollisessa vallankumouksessa, mutta käytöstalouden aikakaudella työkalupakista kannattaa kaivaa kohdennettavat ratkaisumallit.
Terapian tarpeessa?
Kun brändiä viedään ongelmiensa johdosta terapeutille on hyvä tiedostaa eri hoitomuotojen erot. Perinteinen brändi-analyysi kaivautuu menneisyyteen ja penkoo historiaa arkeologin lailla. Lopputulos on usein elokuvistakin tuttu ’ongelmat peilaavat lapsuuteen ja johtuvat siis kasvatuksesta’, eli laitetaan mutsin tai faijan piikkiin tämäkin keissi. Tällainen Freudilainen penkominen kestää kauan eikä anna käytännön toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.
Nyt ratkaisee
Ratkaisukeskeinen brändi-terapia keskittyy vain nykyhetkeen. Tunnistetaan erityisesti ne brändin uinuvat voimavarat joilla yhdessä tekeminen paranee, luovuus tulee taas framille ja edistystä alkaa tapahtua. Edistys ja kehittyminen alkaa välittömästi ja sen vaikutus kasvaa progressiivisesti, kun toimitaan ratkaisukeskeisesti.
Iso ongelma vaatii nykypäivänä pienempiä toimenpiteitä, jotka ketjuuntuvat ja kerryttävät muutosvoimaa. Parasta on että muutos parempaan voi alkaa jo tänään.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Kun kaikki tieto on kaikkien käytössä, niin miten on mahdollista että tästä lähtökohdasta voidaan synnyttää kilpailuetua?
Steven Johnson jakaa kirjassaan ’Where good ideas come from’ innovaatiot neljään lohkoon niiden syntymisen markkina- / ei-markkinavetoisesti tai yksilön / verkoston toimesta mukaisesti.
Betsaa verkostoinnovaation puolesta
Tapa jossa yksilön kyky tuottaa innovaatioita korostui 1600-luvulle saakka ja tällöinkin ei-markkinavetoisissa tapauksissa. Näitä keksintöjä olivat mm. höyryturbiini ja laskuvarjo.
1600-luvun jälkeen verkostoinnovaatiot, joissa keksintöön vaikuttivat muidenkin kuin kehittäjänsä löydökset ovat olleet niitä hevosia jotka todennäköisesti voittavat.
Viime aikojen merkittävistä keksinnöistä olkoot ilmastointilaite se viimeinen joka kehitettiin yksilön toimesta markkinatilauspohjaisesti. Tosin tällöinkin briiffi oli suunnitella ilmankosteuden poistaja painotalolle ja Willis Carrier kehitti toimeksiantonsa yhteydessä vahingossa jäähdyttävän ilmastointilaitteen. Ei pitänyt mutta semmoinen tuli ja 1906 patentoitu laite tuotti firmalleen 15 mrd USD vuonna 2007.
Kehitä ei-kaupallisista lähtökohdista ja luo markkina
Johnsonin listassa 1800 –luvulta nykypäivään lueteltujen innovaatioiden paino on merkittävästi verkostoinnovaatioissa jotka on luotu ei-kaupallisista lähtökohdista: esim. GPS, vitamiinit, internet, tietokone, ilmaston lämpeneminen jne.
Selitys että kaupallinen ajattelu ja taloudelliset hyödyt johtavat keksintöjen ’suojeluun’ on helppo uskoa. Tämä protektionismi estää ajatusten jalostumista ja kehittymistä. Siksi eri suojeluskuntalaisten ideat kehittyvät kaikki samalle asteelle, eikä niitä eroteta kirveelläkään.
Ideoidensa muille luovuttajat korjaavat vahinkojensa tuottamat hedelmät avoimen lähdekoodin hengessä. Älä anna periksi innovaatio-rimakauhulle vaan ylitä se luovuttamalla verkostossasi.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Sunnuntain hesari taitettuna pöydällä. Etusivu mainostaa cittarin jouluparaatia tuotelähtöisellä tavalla, leluja esittäen.
3-vuotias kysyy: ”Onko toi lelulehti?”
”Ei ole, se on mainos”, vastaan.
”Mä haluan tollaisen Zhu Zhu -jutun! Mikä se on?”, hän jatkaa kysyen.
Kohta 8-vuotias kiinnostuu, kurottaa katseensa ja ilmoittaa ”Se on elokuvateatteri.”
”Mä haluan mennä tohon mainokseen”, kuuluu 3-vuotiaan tahto.
Tässä vaiheessa isä häkeltyy.
3-vuotias toistaa: ”Mä haluan mennä tohon mainokseen.”
Isä ymmärtää, ettei se siis ollutkaan kielikukkanen vaan poika oikeasti haluaa osallistua, mennä mainokseen, tehdä jotain – leikkiä.
Todellisuuskaan ei kahlitse sitä ettei lapsi voisi muuttua mainoksen patterihamsteriksi ja olla jaetun viestisisällön mukaisesti elokuvissa. Sillä tuskin hän mainospintaan itseään leikinomaisesti sijoittaa, naamaksi etusivun mainokseen. 3-vuotias pyrkii syvemmälle – sille tasolle jossa vuoropuhelu ja vuorovaikutus voi alkaa. 3-vuotiaasta on kasvamassa omien halujensa brändiasiantuntija.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
- Myönnämme olevamme voimattomia vanhan median vallassa – elämästämme on tullut hallitsematonta.
- Teemme päätöksen muuttaa tahtomme ja elämämme Käytöstalouden mukaiseksi.
- Teemme uuden löytämisestä ja pelottomuudesta moraalisen itsetutkiskelun kohteemme.
- Myönnämme itsellemme ja muille ihmisille vääryyksiemme tarkan luonteen.
- Olemme täysin valmiit antamaan Käytöstalouden pyyhkiä pois luonteenheikkoutemme.
- Nöyrinä pyydämme poistamaan puutteemme.
- Listaamme kaikki ne brändit joita olemme väärinkäyttäneet ja hyvitämme tämän niille kaikille.
- Mietiskelyn kautta parannamme tietoista ja intuitiivista yhteyttämme Käytöstalouden kanssa pyytäen tietämystä ja voimaa jatkaa tehtäväämme.
- Käytöstalouden herätyksen kokeneina, näiden yllä mainittujen kohtien suorittamisen tuloksena, viemme tätä viestiä edelleen muille Media-idiooteille ja harjoitamme näitä periaatteita kaikissa toimissamme.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Ollaan tässä fundeerattu poikien kanssa että mihin markkinointi on oikein menossa. Todettiin että käyttäytyminen on tärkeämpää kuin näyttäytyminen.
Sosiaaliseen mediaan meno on tärkeä päätös. Suosittelemme kuitenkin brändin turvaksi sosiaalisen brändin toimintatapaa ennen suurta hyppyä avoimuuteen. Näin on mahdollista ehkäistä ’nolojen tilanteiden’ -brändiksi ajautumista.
Huomiotalous vrt käytöstalous
Huomio! Pekonimekko palkintogaalassa ei enää riitä, nyt pitää loukata ihmisarvoja ja muutenkin aiheuttaa ennenkuulumatonta hämminkiä. Hämmentäjä –brändin roolit ovat kuitenkin niukassa eikä niillä rakenneta mitään aidosti pysyvää.
Muistetaan siis käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla. Sosiaalinen brändi ymmärtää että valta on siirtynyt ihmisille. Asiakkaat ja kuluttajat ovat brändin tärkein arvo ja siksi brändi -pääoman mittari kannattaa korvata käyttäjäpääoman mittarilla. Näin voidaan kehittää asiakassuhteista pitkäkestoisempia ja tuottavuudessaan kaikkia osapuolia tyydyttäviä. Kestävä suhde ei voi perustua (politiikan ulkopuolella) riistoon tai häirintään.
Kun kevättodistukset jaetaan, toivomme mahdollisimman monen brändin nostaneen käytöksensä kymppiin. Muut jäävät luokalle.
Jos reputtaminen mietityttää niin W.Steinmann tarjoaa käytöstalouden erityisopetusta.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Ajankohtaisen Kakkosen homokeskustelu 12.10.2010 heikensi evankelisluterilaisen kirkon kannatusta. Viimeisten 3 päivän aikana noin 5000 ihmistä on eronnut kirkosta.
Ylen homoilta maksaa kirkolle seuraavien 20 vuoden aikana arviolta 24 – 50 mio €. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen ei kuitenkaan ole osoittanut huolta eropiikistä, vaan pitää kirkon hiljaista näivettymistä vakavampana ongelmana.
Moderni kirkko-reformi
Kirkko on aina ollut yhteisö johon ihmiset pakotetaan. Koska ihmisiä ei enää voida pakottaa yhteisöihin, iltapäiväsaarnamme aiheena on vaihtoehtoinen suunnitelma vapaaehtoisen liittymisen kehittämiseksi. Suunnitelman pääkohdat ovat:
- Yhteisö perustuu tosi faneihin. Jäsenyys pitää ansaita, pelkkä kirkollisvero ei riitä, paitsi korotettuna ns. Premium jäsenyytenä. Passiiviset jäsenet voidaan Whopper-maisesti uhrata. Näytä siis että välität.
- Erotetaan sisällön tuotanto ja viestintäorganisaatio. Sisällön tuotanto on ollut kirkon suuri ongelma viimeisen 500 vuoden aikana. Perustetaan brändityöryhmä jonkun entisen Nokia-pomon vetämänä rakentamaan arvostetumpaa kirkkobrändiä.
- Lanseerataan kirkolle kohderyhmälähtöisiä alabrändejä. Hyödynnetään samalla sosiaalista mediaa uusien konseptien rakentamiseen: palvelumuotoillut www.kirkonkirja.fi ja www.OMG-Space.fi ovat mainioita lisiä ehtoollisväritteisille uus-vanhan testamentin palvelukonsepteille. Kenestä Johanneksen kirkon Foursquare pormestari?
- Palkitseva kanta-asiakkuusohjelma. Kerää ane-pisteitä ja voita kivoja ihmeitä. Jos et kerää niin kts. kohta 1. Kantis-ohjelma toteutetaan progressiivisena, joten kaikki haluaa sen mustan kirkkokortin, mutta vain rikkaat voivat saada.
- Muutetaan vesi viiniksi joka perjantai. Premium-jäsenet VIP-jonon kautta.
- Tehdään lakialoite, jolla kirkko ja valtio yhdistyisivät. Näin valtio voisi laajentaa omaa tapahtumamarkkinointitarjontaansa tunnepitoisempiin ratkaisuihin. Yhdistetty CRM auttaisi kirkkoa kehittämään nykyasiakkuuksia ja toisi lisämyynnin mahdollisuuksia kummallekin fuusio-osapuolelle. Asiamieskirkkoja rakennettaisiin nykyisten virastojen yhteyteen sekä haja-asutusalueille R-kioskeille.
- KirkkoSuomenValtio Oy pörssiin. Uusi pörssiyhtiö aloittaa neuvottelut muiden valtionyhtiöiden kanssa. Tavoitteena tehdä mm. VR:n kaukoliikenteen junista kirkkoja.
Näin saadaan väki kirkkoon.
Mikko Kaijansinkko (ev.lut) on W.Steinmannin strategiajohtaja
Kuva: Flickr/bjaglin http://www.flickr.com/photos/bjaglin/423070238/
