Mainostoimisto W.Steinmann

Feast now, fix later on tullut takaisin. Syksyn pimeydessä on mukava lohduttaa itseään rankan vuoden jälkeen kaikessa pimeydessä ja jättää turha murehtiminen tuonnemmaksi. Nyt tehdään päätöksiä jotka näkyvät sitten ensi keväänä ja kesänä. Se että syystoiminta aiheuttaa krapulan puolen vuoden viiveellä on tuttu juttu.

Ehkä vuodenvaihteen jälkeen tulee ensimmäiset itsetutkiskelut että näin ei voi jatkua. Tehtyä ei kuitenkaan ole toistaiseksi saanut tekemättömäksi, eli kevätkauden alkaessa maataan kuten syksyllä ollaan pedattu.

Mul’ on budjetti kunnossa ja markkinointi kiinnostaa

Paraskin A-ryhmä, Raimo Vormistot ja Timo Silakat ovat Kummelihengessä puristaneet pakaroista vuodesta toiseen samalla kaavalla. Ei muuta kuin keksitään uusi aluevaltaus ja ryhdytään toimeen vanhan liiton kaavojen mukaan. Tehdään samaa kuin muutkin ja noudatetaan sisäistä markkinointiohjetta, ”taidolla ei tuurilla”.

Mitä jos tulevalle kaudelle ei valmistauduttaisi keräämällä turhaa ylipainoa? Sitä on nimittäin mahdollista valmistautua kevään ja kesän koitoksiin energiatehokkaamminkin.

Sosiaalisen brändin menu korvaa jojo-markkinoinnin

Alkuruoaksi suosittelemme lähimarkkinointikeittoa. Pääruoka voidaan valmistaa perinteisellä tavalla mutta mausteeksi suosittelemme uusia kansanvälisiä vivahteita. Jälkiruokana toimii mainiosti ”älä-hylkää-asiakastasi”-piirakka, josta riittää jaettavaksi isommallekin porukalle.

Hyvää budjetointisyksyä!

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Pikkuihmiset hakevat joskus huomiota kiukuttelemalla ja jopa rikkomalla tai sotkemalla. Miksei brändit siis toimisi kuin lapset? Meteliä tyhjästä ja kunnon kiukkupuuska jotta äiti tulisi, ottaisi syliin ja lohduttaisi: ”Mikä on? Miksi sä noin? Ei me sua olla unohdettu kultapieni.”

Sosiaalinen media on mahdollistanut kuluttajakiukun hyödyntämisen markkinointivälineenä. Hyvin hoidettu kuluttajareklamaatio toimii paremmin kuin yksikään mainoskampanja. Miksei siis hankkiuduttaisi vaikeuksiin, että porukka vähän älähtäisi, mutta ei liikaa. Niin sitä voisi pahoitellen paikata tilanteen ja olla taas hyvis, etenkin kun lupaa et ”tää ei kyl voi toistuu ja siks me ollaan korjattu meidän….”.

Kyllähän palokuntakin sytyttelee paloja, miksei siis markkinointiväkikin. Otetaan mallia GAP:istä, joka uusi logoaan vain jotta saisi palata takaisin vanhaan ja sanoa: ”Sori, meitsin moka. Mä hoidan sen kuntoon. Ei me muutetakaan, koska te ootte meille niin tärkeitä.”

Kunnon moka vapauttaa tunnelmaa ja löysää vannetta pään ympärillä jos kykenee nauramaan itselleen. Sosiaalinen brändi osaa itselleen nauramisen jalon taidon. Ennen kaikkea sosiaalinen brändi tekee asiat aidosti ja jos se mokaa on moka rehellinen.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Tehokkuutta on mennä sinne missä ihmiset jo on. Sosiaalinen brändi ei keskeytä vaan hengittää samaan tahtiin käyttäjiensä kanssa, myös sosiaalisessa mediassa.

Luetuin kirja tällä hetkellä on Facebook

On helppo uskoa naamakirjan kasvuennustuksen käyvän toteen. Käyttöehdoistaan huolimatta Facebook saa uusia käyttäjiä ja samalla yhä uudet ja uudet markkinoijatkin alkavat uskoa sosiaalisen median voimaan markkinointikanavana.

Mutsis on Facebookissa

Siellä on kohta kaikki, paitsi ehkä edelläkävijät. Raha ainakin on löytämässä Facebookin samassa vauhdissa kuin suuret ikäluokatkin, mikä sinänsä on hienoa. Nyt kannattaa aktivoitua sosiaalisessa mediassa, mutta muistetaan kuitenkin että sisältö ratkaisee, pelkkä näyttäytyminen riitä.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Luin kirjat “Mötley Crüe: Törkytehdas” ja “Isokangas&Vassinen: Digitaalinen jalanjälki” hitaasti kypsytellen elokuun aikana. Kuten Isokangas&Vassinen esipuheessaan toteavat, on tärkeää osata kertoa kiinnostavia tarinoita ja tuottaa hyvää tekstiä. On tietysti lukijan vastuulla muodostaa oma kuva siitä mikä on kiinnostavaa tarinointia, eikä näitä kahta alansa esimerkkiteosta voi suoraan verrata toisiinsa. Vai voiko?

Vassinen vs Mötley Crüe

Jalanjälkien kasvattaminen on raakaa työtä. Tämä käy ilmi sekä Vassisen että Mötiköiden kirjoista. Digimarkkinointi on ollut epäkypsää, mutta ensimmäinen kunnon sadon kypsyminen on lähellä. Verkon kautta tavoitetaan yhä paremmin vanhempaakin väkeä, joten salonkikelpoisuus massoille kommunikoinnin kautta on lähellä. Tämä tarkoittaa kypsymistä sekä budjetoinnin että toteutuksen tasoilla.

Olla ensimmäinen oli raakaa työtä myös Hollywoodin ns. todellisuudessa seikkailleille muusikoille, kun sekalainen rokkijoukkue etsi suonia ja sekoili koko rahan edestä – leikkaamatta ja laimentamatta.

Uutta, jännittävää, sekoilua, laajempi hyväksyntä, tylsistyminen

Molemmat teokset kuvaavat omilla tavoillaan uuden aikakauden alkua. Uuden ajanjakson joka lähtee pienen joukon itseensä uskomisesta ja kaikkien niiden vaikeuksien kohtaamisesta ja voittamisesta jotka ladun avaamiseen liitetään. ’Me vastaan muu maailma’ –asenne näkyy ulkopuolisille helposti sekoiluna, mutta todellisuudessa käytöksen takana kytee jokin suurempi ajatus, joka odottaa sitä omaa muotoaan joka voi saavuttaa laajemman pitämisen.

Suosio saavuttaa sankarimme. Laajempi hyväksyntä tuo vaurautta ja itsevarmuutta – myös oman aseman hyväksikäyttö kasvaa ja jotkut lähelläolijat joutuvat kärsimään. Kärsijöitä olivat henkilöt ja yritykset jotka eivät olleet perillä avautuvista mahdollisuuksista ja siksi ylenkatsoivat ladunavaajiamme. Kasvu seuraa kasvua ja aikansa kun juttu paisuu alkaa se tylsistyä ellei markkinointikoneiston seuraavaa, isompaa ratasta saavuteta.

Molemmat teokset kertovat hyvin mitä tehdä, mitä tehtiin jopa mitä saatiin aikaan. Miksi on kuitenkin markkinoijien pääkysymys ja tätä kulmaa olisi toivonut lisää. Sosiaalisen brändin mahdollisuudet yhdistettynä nykypäivän liiketoimintahaasteisiin on päivänpolttava keskustelu. Jos brändi ei lähesty toimintaansa sosiaalisen brändin mallin kautta käy sille kuin tukkahevin pioneerille, se hajoaa.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Kerro mitä tapahtuu elämässäsi 24.7.10 video-klipin muodossa ja olet mukana tekemässä elokuvaa, jonka Ridley Scott ja Kevin Macdonald ohjaavat ja editoivat. Ensi-ilta on 2011 Sundance filmifestivaaleilla.

Sosiaaliselle brändille on ominaista osallistuminen ja keskustelu. Ajatus ottaa ihmiset mukaan suunnittelemaan toimintaa ei ole mikään uusi, sillä kuluttajatutkimusten ja -paneeleiden kautta markkinoijat ovat saaneet luotua kuvaa, joskus jopa harhakuvaa, siitä mikä voisi ns. upota porukkaan.

Verkko on kuitenkin mahdollistanut laajemman ja syvemmän yhteistyön brändin ja käyttäjänsä välille. Crowdsourcing eli talkoistaminen antaa käyttäjille valtaa vaikuttaa ja näin sitouttaa heitä toimintaan ja ennen kaikkea brändiin. Annetaan ihmisten päättää mitä he haluavat, niin he todennäköisesti haluavat sitä. Tämä voidaan tehdä eri tavoilla, mutta sosiaalisen brändin malli on se joka saa paketin toimimaan.

Merkityksellisyyden happotesti

Ota brändisi ja kutsu ihmisiä talkoisiin – jos talkooporukkaa kerääntyy, muutenkin kuin vain syömään sitä talkoomakkaraa ja juomaan vissyä, ollaan hyvällä pohjalla. Jos he alkavat vapaaehtoisesti ideoimaan ja työstämään brändisisältöäsi olet jo kyennyt toimimaan merkityksellisesti.

Jos käy kuitenkin niin että kukaan ei ilmoittaudu, on syytä miettiä missä vika, miksi ei kiinnosta. Kovin pitkälle ei nykymarkkinoinnissa pääse aivan-sama-sisällöllä.

Kaupan merkit sosiaalisina brändeinä

Kaupan merkit tarjoavat merkityksellisyyttä, usein halvan hinnan muodossa eli näin ne tarjoavat kuluttajille aidon syyn olla kanssaan tekemisissä.

Kaupan merkit kuuntelevat kuluttajaa kopioimalla suosittuja tuotteita ja tarjoamalla niitä kohderyhmälleen merkityksellisessä muodossa.

Ne eivät keskeytä, eivät pakkosyötä, eivätkä näyttäydy keinotekoisina pintoina vaan ne käyttäytyvät tarinansa mukaisesti.

Toimit sitten millä tontilla tahansa, on talkoistamisessa hyvää potentiaalia kasvattaa brändiäsi – sosiaalisesti.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Laiturin nokka, läppäri, projekti ja vapaus tehdä töitä etänä kun haluaa – varteenotettava vaihtoehto monille, ainakin näin kesäisin.

Fyysinen läsnäolo on ollut mahdollista korvata hyvillä sähköisillä yhteyksillä. Kun samalla työn muoto on muuttunut teollisesta linjatyöstä teolliseksi osa-projekti-työksi, on tullut mahdolliseksi istua laiturinnokassa läppäri sylissä ja mokkuloida inputtia tiimi-veljille ja –siskoille, vaikkapa vastarannalle saakka.

Valitettavasti brändi-imagoa ei pystytä enää kehittämään merkitykselliseksi etätöimällä – siis tekemällä etänä. Nykyajan kasvubrändit ovat lähellä käyttäjiään ja ne jatkuvasti osallistuvat ja käyttäytyvät ostajiensa ehdoilla. Koska imagonrakentamisen formaatti on muuttunut on luonnollista ajatella että toiminnankin pitäisi muuttua. Toiminta muuttuukin sosiaaliseksi brändityöksi joka tapahtuu lähellä.

Branding by selling

Sen sijaan että luukutetaan väittämiä tyhjeneville ei-kiinnostuneille katsomoille, ollaankin mukana niissä kohdissa jotka ovat tärkeitä. Myydään siis ideaamme eri tavoilla, eri paikoissa – esim. kytketään se kiinnostaviin ja brändiämme tukeviin muihin tuotteisiin. Tai esitellään sanomamme yllättävässä paikassa yllättävällä tavalla, siten että pakettiin kuuluu ostomahdollisuus tai ainakin kokeilu&suosittelu.

Mennään sinne missä porukka on vastaanottavaista, eikä yritetäkään kammeta heitä väkisin paikkaan tai tilanteeseen joka ei tarjoa heille mitään kiinnostavaa. Tehdäänkin jatkossa valinnat sisällön kautta ja arvotetaan viestimme kanavointi sen mukaan miten pystymme vaikuttamaan yleisöömme – tai vaikuttamaan jopa yhdessä yleisömme kanssa.

Tekeminen on päivän sana. Toistaiseksi teko viittaa kielessämme myös keinotekoiseen mikä on kerrassaan etääntynyt tulkinta – ei anneta sen häiritä työtämme teko-brändien lähellä.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Pörssikurssista hukkunut puolet. Meksikonlahteen vuotanut öljyä tuplasti luultua enemmän. BP on vastuussa mutta millä tavoin se kantaakaan vastuunsa?

Öljykatastrofin tiedottamiseen ja hoitoon liittyen on Carl-Henric Svanberg, BP:n hallituksen puheenjohtaja, saanut itse vapaan maailman johtajankin käämit punoittamaan kuin kotikaupunkinsa Blackhawksien pelipaita. Kuinka epäruotsalaista on ollut välttää diskuteeraamista ja esilletuloa vaikean aiheen kanssa. Toisaalta pikainen Wikipedia tsekkaus avaa osaltaan tätä käyttäytymistä.

Wikipediasta kopioituna BP (yritys):

Yhtiötä kohtaan esitettyä kritiikkiä

Vuosina 2000 ja 2005 BP oli listalla “10 huonointa yritystä” ympäristö- ja ihmisoikeustoimien perusteella. Vuonna 2009 BP oli Viherpesijä -palkintoehdokas ympäristötietojen liioittelusta (Greenwash Awards). Greenpeacen mukaan BP investoi vuonna 2008 20 miljardia dollaria fossiilisiin polttoaineisiin ja 1,5 miljardia uusiutuvaan energiaan. Tammi-syyskuussa 2009 BP käytti yli 7,5 miljoonaa dollaria Yhdysvaltojen kongressin ja liittovaltion lobbaukseen. (Lähde: Wikipedia)

Hiljaiseloon on varmasti vaikuttanut se että tuho tapahtuu meren pinnan alla. Se että 6 miljoonaa litraa raakaöljyä kaadettaisiin joka päivä Meksikonlahden rantavesiin liejuuntumaan hiekkarannoille kyllä vauhdittaisi tiedottamistakin. Poissa silmistä, poissa mielistä – ei siis tehdä mitään ellei ole ihan pakko…

BP jatkaa asian hoitamista kuten sen odotetaankin ja omasta mielestään kuuluukin. Se dumppaa tietoa verkkosaitilleen samalla paineella kun pohjasta nousee öljyä. Ja kun keskittyy riittävästi yksityiskohtiin, katoaa kokonaiskuva myös suurelta yleisöltä.

Toivotaan että homma saadaan haltuun nopeasti ja ettei Shellin hallituksen puheenjohtajasta saada vertailukohtaa vastaavan katastrofiviestinnän hoitamiseen.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

- – - -

[Kuva BP: These images are the copyright of BP p.l.c. and are made available in good faith. You may reproduce the images on the understanding that (i) any reproduction of these images will include the following acknowledgement adjacent to the image(s) used - '© BP p.l.c.' and (ii) these images will not be used in connection with any purpose that is prejudicial to BP, its officers or employees or any other third party. The images may not be sold on.]

On hienoa miten helpoksi veroilmoituksen teko on tehty. Paketti tulee esitäytettynä kotiin ja jos halua rastittaa kohdan ”saa käyttää puolison hyväksi” sen voi tehdä pankkitunnuksien kautta verkossa. Jos unohtaa koko veroasian niin ei haittaa, ainakaan niin paljoa kuin viime vuosituhannella. Kuinka helppoa onkaan laiminlyödä verotukselliset epäkohdat. Muistuukin väkisin mieleen vanha läppä: ”Perinteiset markkinointiratkaisut ovat veronmaksua innovaatiolaiskuudesta.”

Markkinointiko investointi?

Jos markkinointi on investointi, niin sen pitäisi kerryttää pääomaa. Pääoma näkyy taseessa. Investoinneista voi tehdä poistoja ja niin edelleen klassisen finanssibingon sääntöjen mukaisesti.

Kampanjarekisterin luominen oli kymmenisen vuotta sitten nouseva puheenaihe ja on sitä edelleen mitä suuremmissa määrin. 2000-luvun alkupuolella saatettiin osallistaa kuluttajia ja kerätä heiltä tietoja, ihan vain koska niin voitiin tehdä. Laajempi tietojen käyttö ja hyödyntäminen oli vähäistä. Yleisö ostettiin aina uudestaan ja myöhemmin taas uudestaan, eikä siltoja bränditoimenpiteiden välille rakennettu vaan yleisö hylättiin heti kun Elvis jätti rakennuksen.

Brändipääoma on käyttäjien omissa päissä

Brändin suurin pääoma on sen käyttäjät. Ilman käyttäjiä ei ole myyntiä ja ilman myyntipotentiaalia brändiarvo sukeltaa. Käyttäjät ovatkin brändin juuret joilla se kiinnittyy liiketoimintaan.

Sosiaalinen brändi kerryttää oman toimintansa kautta uskollista käyttäjäjoukkoa – omaa yhteisöään. Tämä yhteisö on mitä suuremmassa määrin investoinnin tulos. Uskolliset käyttäjät vaikuttavat brändin tulokseen pitkällä aikajänteellä, lisäten turvallisuudentunnetta tulevien myyntien arvioimiseen. On helpompi hengittää kun tietää että siellä ne uskolliset ovat ja kohta ostavat tyytyväisinä juuri sitä meidän tekemää.

Kaikki on markkinointia

On vaikeaa nähdä markkinointikokonaisuus investointina. Kaikki mitä teemme on markkinointia ja kaikki tekemisemme eivät kai voi olla investointeja, vai voivatko?

Yhteisömarkkinointi on selkeämpi kokonaisuus jota voidaan hyvinkin käsitellä investointina. Siksi suoraan käyttäjät ja asiakkaan näkyvät tilinpäätöstiedoissa numeroina, eikä brändifiilispääomahötön näennäisarvottamista tarvita todentamaan yhteisön taloudellista merkitystä brändille.

Koska yhteisö on brändille tärkeä, siihen kannattaa panostaa ja koska yhteisön taloudellinen merkitys on todennettavissa numeroin on sen kehittämiseen käytettävät varat oltava poistokelpoisia.

Eiköhän ladata arvoa tasekirjaan hyvällä joukolla uskollisia käyttäjiä. Sosiaalinen brändi – muuttaa myös kirjanpidon.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Unless your advertising is based on a Big Idea, it will pass like a ship in the night.
-David Ogilvy-

On merkittävä ero siinä perustuuko mainonta isoon ideaan vai onko mainos iso ideamme. Ideoita tarvitaan vaikka luovuutta halutaankin blogistanissa verrata eri ruumiineritteisiin.

Kun ideoita tarvitaan ja niitä myydään asiakkaalle, niin onhan se ymmärrettävää että iso idea on arvokkaampi kuin pieni idea. Tottakai me lähdetään ison idean kautta liikkeelle. Iso toimii paremmin kuin pieni, eiks je?

Kirjoitetaanpa Ogilvyn näkemys tälle vuosituhannelle…

Unless Big Idea is based on outpost strategy, it will pass like a ship in the night.
-W.Steinmann-

On vaikea luopua isosta ideasta, eikä välttämättä ole mitään syytäkään. Kuitenkin se missä iso ideamme esiintyy ja miten se käyttäytyy muuttuu ratkaisevasti.  Mainossuoriteperusteinen markkinoinnin suunnittelu on pimeän yön lipuja ja sen edustajat kadonneita seiloreita.

Iso idea löytyy jatkossa taustalta ja ohjaa toimenpide-fragmenttejamme kasvavaksi kokonaisuudeksi. Ja kun yleisömme löytää ison ideamme omilla yksilöllisillä tasoillaan, muuttaa se brändimme merkitystä.

Mr. Big Idea, on tullut aika luovuttaa päänäyttämö ja siirtyä ohjaajan jakkaralle. Markkinointiyhteisö kiittää ja luottaa kykyynne tuottaa menestystä uudessa roolissanne.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Hyvin hoidettu asiakasreklamaatio sitouttaa paremmin kuin mainonta. Epämukavista lähtökohdista starttaavien, joskin tuloksekkaiden, asiakaspalvelukokemusten luominen on kuitenkin niin vaikeaa ja työlästä.

On tärkeä painottaa yllä olevaa kohtaa epämukavista lähtökohdista, sillä kyllähän kaikkien asiakaspalvelijoiden lähtökohta on nimen omaa palvella ja vielä mahdollisimman hyvin. Helpompaa on kuitenkin palvella asiakasta mukavista lähtökohdista, vaikkakin silloin yllätyspositiivisen kokemuksen saavuttaminen on hyvin vaikeaa. Business as usual voittaa yllätä asiakkaasi –lähestymisen valitettavan usein.

Sosiaalinen brändi elää kumppanuudelle ja yhteisten positiivisten kokemusten kerryttämiselle

Sosiaalinen brändi on jatkuvalla tutkimusmatkalla ja siten osallistuu kaikkiin vastaan tuleviin sosiaalisiin objekteihin, myös epämiellyttäviin teemoihin. Tällä matkalla on syytä varautua sekä positiivisiin että negatiivisiin yllätyksiin, vaikka niihin valmistautuminen olisikin mahdotonta.

Menestyjillä on oma toimintatapansa, joka mahdollistaa linjakkaan toiminnan yllättävissäkin tilanteissa. Kaizenin mukaisesti brändi pystyy oman toimintatapansa kautta kehittymään lennossa ja tehokkaasti – luovuutta hyväksi käyttäen.

Mainostajat kaipaavatkin struktuuria ja mallia sosiaalisten mahdollisuuksien haltuunottoon. Toisaalta mainostoimistoille prosessin myyminen tai oman prosessin kehittäminen saattaa tuntua nihkeältä ajatukselta. Tahtoo vaan olla niin että toimintatapa näkyy tuloksessa.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja