Mainostoimisto W.Steinmann

Ollaan tässä fundeerattu poikien kanssa että mihin markkinointi on oikein menossa. Todettiin että käyttäytyminen on tärkeämpää kuin näyttäytyminen.

Sosiaaliseen mediaan meno on tärkeä päätös. Suosittelemme kuitenkin brändin turvaksi sosiaalisen brändin toimintatapaa ennen suurta hyppyä avoimuuteen. Näin on mahdollista ehkäistä ’nolojen tilanteiden’ -brändiksi ajautumista.

Huomiotalous vrt käytöstalous

Huomio! Pekonimekko palkintogaalassa ei enää riitä, nyt pitää loukata ihmisarvoja ja muutenkin aiheuttaa ennenkuulumatonta hämminkiä. Hämmentäjä –brändin roolit ovat kuitenkin niukassa eikä niillä rakenneta mitään aidosti pysyvää.

Muistetaan siis käyttäytyä tilanteen vaatimalla tavalla. Sosiaalinen brändi ymmärtää että valta on siirtynyt ihmisille. Asiakkaat ja kuluttajat ovat brändin tärkein arvo ja siksi brändi -pääoman mittari kannattaa korvata käyttäjäpääoman mittarilla. Näin voidaan kehittää asiakassuhteista pitkäkestoisempia ja tuottavuudessaan kaikkia osapuolia tyydyttäviä. Kestävä suhde ei voi perustua (politiikan ulkopuolella) riistoon tai häirintään.

Kun kevättodistukset jaetaan, toivomme mahdollisimman monen brändin nostaneen käytöksensä kymppiin. Muut jäävät luokalle.

Jos reputtaminen mietityttää niin W.Steinmann tarjoaa käytöstalouden erityisopetusta.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Ajankohtaisen Kakkosen homokeskustelu 12.10.2010 heikensi evankelisluterilaisen kirkon kannatusta. Viimeisten 3 päivän aikana noin 5000 ihmistä on eronnut kirkosta.

Ylen homoilta maksaa kirkolle seuraavien 20 vuoden aikana arviolta 24 – 50 mio €. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen ei kuitenkaan ole osoittanut huolta eropiikistä, vaan pitää kirkon hiljaista näivettymistä vakavampana ongelmana.

Moderni kirkko-reformi

Kirkko on aina ollut yhteisö johon ihmiset pakotetaan. Koska ihmisiä ei enää voida pakottaa yhteisöihin, iltapäiväsaarnamme aiheena on vaihtoehtoinen suunnitelma vapaaehtoisen liittymisen kehittämiseksi. Suunnitelman pääkohdat ovat:

1. Yhteisö perustuu tosi faneihin. Jäsenyys pitää ansaita, pelkkä kirkollisvero ei riitä, paitsi korotettuna ns. Premium jäsenyytenä. Passiiviset jäsenet voidaan Whopper-maisesti uhrata. Näytä siis että välität.
2. Erotetaan sisällön tuotanto ja viestintäorganisaatio. Sisällön tuotanto on ollut kirkon suuri ongelma viimeisen 500 vuoden aikana. Perustetaan brändityöryhmä jonkun entisen Nokia-pomon vetämänä rakentamaan arvostetumpaa kirkkobrändiä.
3. Lanseerataan kirkolle kohderyhmälähtöisiä alabrändejä. Hyödynnetään samalla sosiaalista mediaa uusien konseptien rakentamiseen: palvelumuotoillut www.kirkonkirja.fi ja www.OMG-Space.fi ovat mainioita lisiä ehtoollisväritteisille uus-vanhan testamentin palvelukonsepteille. Kenestä Johanneksen kirkon Foursquare pormestari?
4. Palkitseva kanta-asiakkuusohjelma. Kerää ane-pisteitä ja voita kivoja ihmeitä. Jos et kerää niin kts. kohta 1. Kantis-ohjelma toteutetaan progressiivisena, joten kaikki haluaa sen mustan kirkkokortin, mutta vain rikkaat voivat saada.
5. Muutetaan vesi viiniksi joka perjantai. Premium-jäsenet VIP-jonon kautta.
6. Tehdään lakialoite, jolla kirkko ja valtio yhdistyisivät. Näin valtio voisi laajentaa omaa tapahtumamarkkinointitarjontaansa tunnepitoisempiin ratkaisuihin. Yhdistetty CRM auttaisi kirkkoa kehittämään nykyasiakkuuksia ja toisi lisämyynnin mahdollisuuksia kummallekin fuusio-osapuolelle.  Asiamieskirkkoja rakennettaisiin nykyisten virastojen yhteyteen sekä haja-asutusalueille R-kioskeille.
7. KirkkoSuomenValtio Oy pörssiin. Uusi pörssiyhtiö aloittaa neuvottelut muiden valtionyhtiöiden kanssa. Tavoitteena tehdä mm. VR:n kaukoliikenteen junista kirkkoja.

Näin saadaan väki kirkkoon.

Mikko Kaijansinkko (ev.lut) on W.Steinmannin strategiajohtaja

Kuva: Flickr/bjaglin http://www.flickr.com/photos/bjaglin/423070238/

Pikkuihmiset hakevat joskus huomiota kiukuttelemalla ja jopa rikkomalla tai sotkemalla. Miksei brändit siis toimisi kuin lapset? Meteliä tyhjästä ja kunnon kiukkupuuska jotta äiti tulisi, ottaisi syliin ja lohduttaisi: ”Mikä on? Miksi sä noin? Ei me sua olla unohdettu kultapieni.”

Sosiaalinen media on mahdollistanut kuluttajakiukun hyödyntämisen markkinointivälineenä. Hyvin hoidettu kuluttajareklamaatio toimii paremmin kuin yksikään mainoskampanja. Miksei siis hankkiuduttaisi vaikeuksiin, että porukka vähän älähtäisi, mutta ei liikaa. Niin sitä voisi pahoitellen paikata tilanteen ja olla taas hyvis, etenkin kun lupaa et ”tää ei kyl voi toistuu ja siks me ollaan korjattu meidän….”.

Kyllähän palokuntakin sytyttelee paloja, miksei siis markkinointiväkikin. Otetaan mallia GAP:istä, joka uusi logoaan vain jotta saisi palata takaisin vanhaan ja sanoa: ”Sori, meitsin moka. Mä hoidan sen kuntoon. Ei me muutetakaan, koska te ootte meille niin tärkeitä.”

Kunnon moka vapauttaa tunnelmaa ja löysää vannetta pään ympärillä jos kykenee nauramaan itselleen. Sosiaalinen brändi osaa itselleen nauramisen jalon taidon. Ennen kaikkea sosiaalinen brändi tekee asiat aidosti ja jos se mokaa on moka rehellinen.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Mikä tapahtuu netissä, pysyy netissä. Verkon luonteen vuoksi ei kannata tavoitella omalle videolleen kovin montaa viikkoa katsotuimpien videoiden listan kärjessä. Näin välttää pettymyksen. Jos sisältö kiinnostaa, se kasvaa nopeasti ja huuma on hyvinkin nopeasti ohi. Hyvää on kuitenkin se että vähemmänkin katsotulla videolla on oikeus tulla myöhemmin löydetyksi ja jaetuksi.

Viraaleimmat brändit 2010

Viral Ad Network kokosi dataa 20 viikon aikana ja ohessa on mielenkiintoinen raportti löydöksistä…

Tehokkuutta on mennä sinne missä ihmiset jo on. Sosiaalinen brändi ei keskeytä vaan hengittää samaan tahtiin käyttäjiensä kanssa, myös sosiaalisessa mediassa.

Luetuin kirja tällä hetkellä on Facebook

On helppo uskoa naamakirjan kasvuennustuksen käyvän toteen. Käyttöehdoistaan huolimatta Facebook saa uusia käyttäjiä ja samalla yhä uudet ja uudet markkinoijatkin alkavat uskoa sosiaalisen median voimaan markkinointikanavana.

Mutsis on Facebookissa

Siellä on kohta kaikki, paitsi ehkä edelläkävijät. Raha ainakin on löytämässä Facebookin samassa vauhdissa kuin suuret ikäluokatkin, mikä sinänsä on hienoa. Nyt kannattaa aktivoitua sosiaalisessa mediassa, mutta muistetaan kuitenkin että sisältö ratkaisee, pelkkä näyttäytyminen riitä.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

On hyvä että sosiaalisesta mediasta puhutaan jo laajemmalti, ihan sponsoroiduissa blogeissa saakka ja arvovaltaisemmalle kohderyhmälle kuin markkinoinnin varhaisille omaksujille. Näin hyvä koska kohta pääsemme puhumaan itse asiasta eli sosiaalisesta brändistä, sillä sosiaalinen media on kuitenkin vain kanava.

Pitkään hoettu kliseinen mantra idean merkityksestä ei ole ollut turhaa huutelua. Merkittävä haaste sosiaaliselle brändille on kuitenkin löytää sille sopivat sosiaaliset tilanteet ja tavat käyttäytyä – puhutaan siis brändin sijoittelusta ja sisällöstä.

Kun informaatio tarkoittaa viestiä jonka merkityksen vastaanottaja on tulkinnut, on aika päräyttävää huomata että olemme itse asiassa vasta siirtymässä datamarkkinoinnista informaatioaikaan. Sen verran vähäistä on transmediallinen kampanjointi ja eri toimenpiteen osasten suunnittelu synergiseksi kokonaisuudeksi. Haluamme kaikki tilaa omalle tulkinnallemme, mutta harvassa on ne kerrat kun oman oivaltamisen onnentunne meidät valtaa.

Siinä missä ideat (aatteet, arvot, eettiset käsitykset, maailmankatsomukset, teoriat) ovat sisällöllisiä yksiköitä, meemit ovat vapaan tai tuotetun valinnan kohteena olevaa informaatiota.[2] Meemin valikoituminen tapahtuu sosiaalisessa tilassa, jossa ihmiset sekä kopioivat toinen toistensa valintoja että haluavat erottua muista. [Lähde: Wikipedia]

Hyvältä idealta vaaditaan erittäin paljon, muuten meemimarkkinointi tulee ja putsaa pöydän. Pitäkäähän siis ideanikkaripertsat varanne, sillä meemilaaksoon on tullut kevät!

Hop hop tekemään sosiaalisia brändejä!

Teknokraattinen lähestyminen, jossa tekniikan hallitsijoilla olisi kaikki valta on niin antiikin Kreikkaa. Vaikka Kreikan asia on meidän asia, niin voitaisiinko sopia että on ihan jees pitää konepelti kiinni, luottaa huoltohenkilökuntaan ja keskittyä itse siihen miten kanava palvelee parhaiten oman sosiaalisen bränditavoitteen saavuttamisessa. Ettei tarttis mennä konehuoneeseen, vaan vois pysyä komentosillalla, jonne markkinakarit ja paratiisisaaret näkyvät parhaiten.

Onhan se nyt tuloksekkaampaa keskustella siitä miten jotain käytetään, kuin siitä mitä se on. Muistetaan kuitenkin, että diskuteeraaminen sopii länsinaapureillemme ja että me olemme tekijäkansaa, eli hop hop tekemään sosiaalista brändityötä.

Koskakohan viimeksi autokoulussa opetettiin auton mekaniikkaa ja kaasarin purkamista? Koskakohan sponsoroiduissa blogeissa puhutaan sosiaalisista brändeistä?

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Sosiaalisen median kasvupyrähdys on lähellä. Sossun vauvavaihe alkaa olla takana kun YouTube:kaan ei enää pyöri antiikkiselaimissa. Markkinoinnin kuopus, ehkä jopa lellikki on ehtimässä ikään jolloin identiteetti alkaa nostaa päätään. Vapaan kasvatuksen tuotoksena sossua ei ole yliehdollistettu kaikille näin-on-aina-tehdyille, vaan sen on annettu kasvaa omaksi uudeksi itsekseen.

Nyt kun sossu alkaa koko ajan paremmin tiedostaa omaa itseään, olemme huomanneet keskustelun siirtyvän sosiaalisesta mediasta sosiaalisiin brändeihin. Sosiaalinen media on vain kanava, siinä missä television mainoskatkokin. Toki sossu mahdollistaa jotain sellaista mihin TV-keskeytys ei vielä pysty.

Näin ollen koko keskustelu sosiaalisuudesta muuttuu mediakeskeisyydestä brändiin ja sen tuottamaan sisältöön liittyväksi. Eihän mainoskatkoistakaan palaveerata ilman sisältöä kuin median ostamisen yhteydessä ja silloinkin yhä enemmän mainosväittämien ollessa kuvassa mukana? Vielä eilen riitti 30 sekuntia tai FB sivu ja auto palkinnoksi… huomenna haluamme brändiemme etuvartiolta enemmän.

Sosiaalisen brändin maitohampaat heiluvat ja alta työntyvät rautaiset korvaajat, joita on syytä huoltaa vähintään 2 kertaa päivässä ja aina kun syöt… Sosiaalisuuden rautahampaiden ilmaantuessa saattaa olla syytä turvautua oikomishoitoon, jotta toimenpiteet saadaan ketjutettua kauniiksi kokonaisuuksiksi. Uudella toimenpiteiden ketjuttamisella saadaankin purevat toimenpiteet ja kaunis hymy samassa paketissa.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Viimeaikoina erilaisia sosiaalisen median läsnäolo- ja päivityspalveluita tarjoavia yrityksiä on syntynyt Suomeen kuin sieniä sateella. Tämä kertoo siitä, että yritykset eivät todellakaan ymmärrä miten sosiaalisessa mediassa tulee toimia ja uudet toimijat pyrkivät hyödyntämään tätä.

Jotta yritys (brändi) voi menestyä sosiaalisessa mediassa, sen on tapahduttava luonnollisesti, toimimalla brändille ominaisella tavalla. Nykyään useimpien brändien dna ei mahdollista luonnollista jatkuvaa kommunikaatiota asiakkaiden kanssa heidän ehdoillaan. Brändeistä on tultava sosiaalisia ja tämän muutoksen on tapahduttava sisältäpäin.

Pitkäjänteisesti sosiaalisessa mediassa toimiminen vaatii siis yritysten ja brändien toiminnan muutoksen. Läsnäolopalvelut eivät mahdollista, vaan tehokkaasti estävät yritysten kehittymisen sosiaalisemmiksi – ne ovat laastareita, kun tarvittaisiin kirurgia. Ne mahdollistavat asiakkaan toiminnan jatkumisen entisellään – ansaitusta mediasta tulee ostettavaa mediaa. Näitä palveluita tarjoavat yritykset vievät asiakasyrityksiään kauemmaksi heidän asiakkaistaan. Sitä ei kenenkään liiketoiminta kaipaa.

Timo Paloheimo on W.Steinmannin Digital Planner

Kuva: pongo_man

1. Kaikki lähtee tavoitteista
2. Sosiaalisessa ympäristössä brändin käyttäytyminen on olennaista
3. Käyttäytyminen ei ole mahdollista ilman sisältöä
4. Sisältö vaatii resursseja sisällöntuotantoon (ks. ylläoleva kuva)
5. Pelkkä sisältö ei riitä, myös jakelun tulee olla kunnossa
6. Tavoitteita vastaavat tulokset ovat todennettavissa vain jos seuranta on tehty oikein

Kuva SXSWi:stä: marceatsworld

Kun tarjonta ylittää kysynnän, vaikuttaa se hintoihin laskevasti. Chris Anderson väittää kirjassaan ”Free: The Future of a Radical Price” että kaikki asiat jotka ovat tehty ideoista, kohtaavat vääjäämättömän hintojen laskun paineen. Aivan kuten Stewart Brand on julistanut: informaatio haluaa olla ilmaista.

Sosiaalista mediaa on helppo lähestyä ilmaisena, sillä ainakaan vielä mediatoimistot eivät myy sosiaalisen median viraaliefekti- ja suositteluratkaisuja kohderyhmäkauppana. Sossu nähdään yksinkertaisimmillaan brändin Facebook sivun pystyttämisenä ja sehän ei maksa muuta kuin vähän aikaa tekijältään.

Media ilmainen, tuotanto maksullinen. Rynnättäisiinkö siis sosiaaliseen mediaan ja luukutettaisiin kaupallista hapatusta ihmisille siellä missä he ovat? Itse en ainakaan halua olla FB’ssä ideaköyhän mainospommituksen kohde, joten en voi tätä kenellekään muullekkaan suositella.

Konventioiden rikkominen

Halpa ei voi olla hyvää on esimerkki konventiosta, joka on saatu murrettua tuotantoteknisellä tehokkuudella. Uuden markkinointitavan merkittävin haaste on murtaa konventio siitä, että ilmainen on arvokkaampaa kuin maksullinen. Jos tieto haluaa olla ilmaista ja ihmiset haluavat asiat ilmaiseksi, tulevat nämä kaksi asiaa muuttamaan tavat joilla markkinointiorganisaatiot ja -ohjelmat tulevaisuudessa rakentuvat.

Vaikka joku aina maksaa sen ilmaisenkin lounaan, on ymmärrys itsestään levittyvästä viraalimarkkinoinnista ja peer-to-peer suosittelusta ottanut tuulta alleen, sillä kyllähän se ilmaisuus kiinnostaa myös ostajaa.

Markkinointiorganisaatiolla onkin edessään muutosjakso, jonka aikana valmistellaan markkinointipossen kyvykkyys siirtyä ostajan puolelta tuottajan jakkaralle. Jatkossa markkinointipäällikkö ei ole erikoistunut vain median ostamiseen vaan myös mediana olemiseen, sillä siksi vahvasti brändi on läsnä kaikessa mitä tehdään.

Raha ei tee onnelliseksi, mutta parantaa fiilistä. Brändi ei siis jatkossa voi ostaa itselleen suosiota vaan se täytyy ansaita tekemällä, mieluiten joka päivä.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja