Mainostoimisto - Advertising Agency - W.Steinmann - Helsinki, Finland » sosiaalinen media

Sosiaalinen brändi osa 1 – brändi-informaatio

Mikko Kaijansinkko — Thu, 25 Mar 2010 09:15:34 +0000

On hyvä että sosiaalisesta mediasta puhutaan jo laajemmalti, ihan sponsoroiduissa blogeissa saakka ja arvovaltaisemmalle kohderyhmälle kuin markkinoinnin varhaisille omaksujille. Näin hyvä koska kohta pääsemme puhumaan itse asiasta eli sosiaalisesta brändistä, sillä sosiaalinen media on kuitenkin vain kanava.

Pitkään hoettu kliseinen mantra idean merkityksestä ei ole ollut turhaa huutelua. Merkittävä haaste sosiaaliselle brändille on kuitenkin löytää sille sopivat sosiaaliset tilanteet ja tavat käyttäytyä – puhutaan siis brändin sijoittelusta ja sisällöstä.

Kun informaatio tarkoittaa viestiä jonka merkityksen vastaanottaja on tulkinnut, on aika päräyttävää huomata että olemme itse asiassa vasta siirtymässä datamarkkinoinnista informaatioaikaan. Sen verran vähäistä on transmediallinen kampanjointi ja eri toimenpiteen osasten suunnittelu synergiseksi kokonaisuudeksi. Haluamme kaikki tilaa omalle tulkinnallemme, mutta harvassa on ne kerrat kun oman oivaltamisen onnentunne meidät valtaa.

Siinä missä ideat (aatteet, arvot, eettiset käsitykset, maailmankatsomukset, teoriat) ovat sisällöllisiä yksiköitä, meemit ovat vapaan tai tuotetun valinnan kohteena olevaa informaatiota.[2] Meemin valikoituminen tapahtuu sosiaalisessa tilassa, jossa ihmiset sekä kopioivat toinen toistensa valintoja että haluavat erottua muista. [Lähde: Wikipedia]

Hyvältä idealta vaaditaan erittäin paljon, muuten meemimarkkinointi tulee ja putsaa pöydän. Pitäkäähän siis ideanikkaripertsat varanne, sillä meemilaaksoon on tullut kevät!

Hop hop tekemään sosiaalisia brändejä!

Teknokraattinen lähestyminen, jossa tekniikan hallitsijoilla olisi kaikki valta on niin antiikin Kreikkaa. Vaikka Kreikan asia on meidän asia, niin voitaisiinko sopia että on ihan jees pitää konepelti kiinni, luottaa huoltohenkilökuntaan ja keskittyä itse siihen miten kanava palvelee parhaiten oman sosiaalisen bränditavoitteen saavuttamisessa. Ettei tarttis mennä konehuoneeseen, vaan vois pysyä komentosillalla, jonne markkinakarit ja paratiisisaaret näkyvät parhaiten.

Onhan se nyt tuloksekkaampaa keskustella siitä miten jotain käytetään, kuin siitä mitä se on. Muistetaan kuitenkin, että diskuteeraaminen sopii länsinaapureillemme ja että me olemme tekijäkansaa, eli hop hop tekemään sosiaalista brändityötä.

Koskakohan viimeksi autokoulussa opetettiin auton mekaniikkaa ja kaasarin purkamista? Koskakohan sponsoroiduissa blogeissa puhutaan sosiaalisista brändeistä?

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Sosiaalisen median maitohampaat

Mikko Kaijansinkko — Thu, 25 Feb 2010 07:56:37 +0000

Sosiaalisen median kasvupyrähdys on lähellä. Sossun vauvavaihe alkaa olla takana kun YouTube:kaan ei enää pyöri antiikkiselaimissa. Markkinoinnin kuopus, ehkä jopa lellikki on ehtimässä ikään jolloin identiteetti alkaa nostaa päätään. Vapaan kasvatuksen tuotoksena sossua ei ole yliehdollistettu kaikille näin-on-aina-tehdyille, vaan sen on annettu kasvaa omaksi uudeksi itsekseen.

Nyt kun sossu alkaa koko ajan paremmin tiedostaa omaa itseään, olemme huomanneet keskustelun siirtyvän sosiaalisesta mediasta sosiaalisiin brändeihin. Sosiaalinen media on vain kanava, siinä missä television mainoskatkokin. Toki sossu mahdollistaa jotain sellaista mihin TV-keskeytys ei vielä pysty.

Näin ollen koko keskustelu sosiaalisuudesta muuttuu mediakeskeisyydestä brändiin ja sen tuottamaan sisältöön liittyväksi. Eihän mainoskatkoistakaan palaveerata ilman sisältöä kuin median ostamisen yhteydessä ja silloinkin yhä enemmän mainosväittämien ollessa kuvassa mukana? Vielä eilen riitti 30 sekuntia tai FB sivu ja auto palkinnoksi… huomenna haluamme brändiemme etuvartiolta enemmän.

Sosiaalisen brändin maitohampaat heiluvat ja alta työntyvät rautaiset korvaajat, joita on syytä huoltaa vähintään 2 kertaa päivässä ja aina kun syöt… Sosiaalisuuden rautahampaiden ilmaantuessa saattaa olla syytä turvautua oikomishoitoon, jotta toimenpiteet saadaan ketjutettua kauniiksi kokonaisuuksiksi. Uudella toimenpiteiden ketjuttamisella saadaankin purevat toimenpiteet ja kaunis hymy samassa paketissa.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Sosiaalisen median läsnäolopalvelut ovat huonoja laastareita

Timo Paloheimo — Mon, 15 Feb 2010 10:05:34 +0000

Viimeaikoina erilaisia sosiaalisen median läsnäolo- ja päivityspalveluita tarjoavia yrityksiä on syntynyt Suomeen kuin sieniä sateella. Tämä kertoo siitä, että yritykset eivät todellakaan ymmärrä miten sosiaalisessa mediassa tulee toimia ja uudet toimijat pyrkivät hyödyntämään tätä.

Jotta yritys (brändi) voi menestyä sosiaalisessa mediassa, sen on tapahduttava luonnollisesti, toimimalla brändille ominaisella tavalla. Nykyään useimpien brändien dna ei mahdollista luonnollista jatkuvaa kommunikaatiota asiakkaiden kanssa heidän ehdoillaan. Brändeistä on tultava sosiaalisia ja tämän muutoksen on tapahduttava sisältäpäin.

Pitkäjänteisesti sosiaalisessa mediassa toimiminen vaatii siis yritysten ja brändien toiminnan muutoksen. Läsnäolopalvelut eivät mahdollista, vaan tehokkaasti estävät yritysten kehittymisen sosiaalisemmiksi – ne ovat laastareita, kun tarvittaisiin kirurgia. Ne mahdollistavat asiakkaan toiminnan jatkumisen entisellään – ansaitusta mediasta tulee ostettavaa mediaa. Näitä palveluita tarjoavat yritykset vievät asiakasyrityksiään kauemmaksi heidän asiakkaistaan. Sitä ei kenenkään liiketoiminta kaipaa.

Timo Paloheimo on W.Steinmannin Digital Planner

Kuva: pongo_man

Sosiaalisen median hyödyntäminen on yksinkertaista

Timo Paloheimo — Wed, 13 Jan 2010 13:52:35 +0000

Kaikki lähtee tavoitteista
Sosiaalisessa ympäristössä brändin käyttäytyminen on olennaista
Käyttäytyminen ei ole mahdollista ilman sisältöä
Sisältö vaatii resursseja sisällöntuotantoon (ks. ylläoleva kuva)
Pelkkä sisältö ei riitä, myös jakelun tulee olla kunnossa
Tavoitteita vastaavat tulokset ovat todennettavissa vain jos seuranta on tehty oikein

Kuva SXSWi:stä: marceatsworld

Ideahinnat laskussa

Mikko Kaijansinkko — Fri, 20 Nov 2009 12:14:02 +0000

Kun tarjonta ylittää kysynnän, vaikuttaa se hintoihin laskevasti. Chris Anderson väittää kirjassaan ”Free: The Future of a Radical Price” että kaikki asiat jotka ovat tehty ideoista, kohtaavat vääjäämättömän hintojen laskun paineen. Aivan kuten Stewart Brand on julistanut: informaatio haluaa olla ilmaista.

Sosiaalista mediaa on helppo lähestyä ilmaisena, sillä ainakaan vielä mediatoimistot eivät myy sosiaalisen median viraaliefekti- ja suositteluratkaisuja kohderyhmäkauppana. Sossu nähdään yksinkertaisimmillaan brändin Facebook sivun pystyttämisenä ja sehän ei maksa muuta kuin vähän aikaa tekijältään.

Media ilmainen, tuotanto maksullinen. Rynnättäisiinkö siis sosiaaliseen mediaan ja luukutettaisiin kaupallista hapatusta ihmisille siellä missä he ovat? Itse en ainakaan halua olla FB’ssä ideaköyhän mainospommituksen kohde, joten en voi tätä kenellekään muullekkaan suositella.

Konventioiden rikkominen

Halpa ei voi olla hyvää on esimerkki konventiosta, joka on saatu murrettua tuotantoteknisellä tehokkuudella. Uuden markkinointitavan merkittävin haaste on murtaa konventio siitä, että ilmainen on arvokkaampaa kuin maksullinen. Jos tieto haluaa olla ilmaista ja ihmiset haluavat asiat ilmaiseksi, tulevat nämä kaksi asiaa muuttamaan tavat joilla markkinointiorganisaatiot ja -ohjelmat tulevaisuudessa rakentuvat.

Vaikka joku aina maksaa sen ilmaisenkin lounaan, on ymmärrys itsestään levittyvästä viraalimarkkinoinnista ja peer-to-peer suosittelusta ottanut tuulta alleen, sillä kyllähän se ilmaisuus kiinnostaa myös ostajaa.

Markkinointiorganisaatiolla onkin edessään muutosjakso, jonka aikana valmistellaan markkinointipossen kyvykkyys siirtyä ostajan puolelta tuottajan jakkaralle. Jatkossa markkinointipäällikkö ei ole erikoistunut vain median ostamiseen vaan myös mediana olemiseen, sillä siksi vahvasti brändi on läsnä kaikessa mitä tehdään.

Raha ei tee onnelliseksi, mutta parantaa fiilistä. Brändi ei siis jatkossa voi ostaa itselleen suosiota vaan se täytyy ansaita tekemällä, mieluiten joka päivä.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Digi-influenssa uhkaa epäsosiaalisia brändejä

Mikko Kaijansinkko — Wed, 18 Nov 2009 08:21:54 +0000

Markkinoinnin digitalisoitumisen aikaansaama muutos jokapäiväiseksi tekemiseksi osallistuvan ja keskustelevan toiminnan kautta on voimakkaassa kasvussa. Sosiaalisen läsnäolon laiminlyönnin aikaansaamaan digi-influenssaan sairastuvat brändit, jotka eivät muuta toimintaansa vastaamaan nykypäivän haasteita.

Toistaiseksi yhtään yritystä ei ole kuopattu uuden markkinointitavan laiminlyönnin takia, mutta ennustamme muutosvastaisuudesta johtuvien brändihautajaisten räjähdysmäistä kasvua vuoteen 2015 mennessä, mikäli asiaan ei puututa heti.

Digi-influenssan riskiryhmä on keski-ikäiset ja iäkkäämmät henkilöt, mukaan lukien useimmat yritys- ja markkinointijohtajat. Näiden tulisi pikaisesti ottaa rokotuksensa tulevaa brändinkaatotautia vastaan. Sen sijaan nuoret, sekä kuluttajat että markkinointityypit, ovat pystyneet kehittämään jo hyvän alkuimmuniteetin digi-taudin varalle. Suosittelemme kuitenkin myös riskiryhmään kuulumattomillekin jatkuvaa osallistumista ja keskustelua mahdollisen tartunnan välttämiseksi.

Näin vältät digi-influenssan

Toimi uuden markkinointitavan kulmakivien mukaisesti
•   Mene sinne missä ihmiset ovat
•   Älä markkinoi, tee se vapaaehtoiseksi (osallista/engage)
•   Luota brändi-lähettiläisiisi
•   Esittele jotain uutta joka päivä
•   Kohtaa kuluttajat heidän omalla ajallaan
•   Tee toimenpiteistäsi puheenaiheita

Miten digi-influenssan tunnistaa?

Hakeudu hoitoon jos
•   Brändisi edellisestä keskustelusta kohderyhmän kanssa on yli päivä
•   Brändisi panostustaso sosiaalisten objektien luomiseen on alle 20%
•   Monikanavainen pakkosyöttö on ainoa ratkaisu kuluttajien tavoittamiseen
•   Markkinointiviestintää johdetaan väittämillä
•   Panostustasojen nostolla paikataan kevyttä ja merkityksetöntä brändisisältöä

Tapa markkinoida muuttuu. Kun mietimme tapaa jolla lähestymme nykyisiä tai tulevia asiakkaitamme, on hyvä palauttaa mieleen ajatus: ”Tee toisille niin kuin toivoisit heidän sinulle tekevän.” Eli ennen kuin lähetät markkinointiviestiäsi, mieti haluaisitko itse vastaanottaa sen ja mitä vaikutusta sillä sinuun olisi. Jos halussa tai vaikutuksessa on negatiivissävytteinen tai neutraali sävy, tarkista onko toimenpide saanut digi-influenssa tartunnan.

Hae oma rokotuksesi digi-influenssaa vastaan W.Steinmannilta ja varmista terve pohja brändisi kasvulle.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Facebook on paikka, Twitter tilanne

Mikko Kaijansinkko — Fri, 30 Oct 2009 09:24:15 +0000

Webtrends:in tutkimuksen mukaan puolet Twitterin käyttäjistä on kokenut interaktiot brändien kanssa menestyksekkäinä, kun Facebook käyttäjien osalta vastaava luku on 31%. On siis helppo johtaa ajatus, että menestyäkseen sosiaalisessa mediassa pelkkä läsnäolo ei riitä vaan toiminnalla on oltava ajatus ja ajoitus.

Siinä missä Facebook on paikka, on Twitter tilanne. Näin ollen Twitter tarjoaa paremmat mahdollisuuden oikea-aikaiseen brändi-kohtaamiseen, sillä käyttäjä on informaation vastaaottamis-moodissa. Facebook -alusta johon kootaan asioita toimii paikkana, jossa käyttäjän keskeyttämismahdollisuus on enemmän läsnä hänen keskittyessä ylläpitämään kaverisuhteitaan.

Jotta brändi voi aidosti väistää keskeyttävän mainonnan ja tavoittaa yleisönsä silloin kuin tälle parhaiten sopii, on tunnettava sosiaalisen median paikat ja tilanteet erittäin hyvin. Yhtälailla on tärkeää tietää miten ja millä sisällöllä nykysiä ja tulevia brändi-lähettiläitä tulisi lähestyä.

Webtrends:in tutkimuksen mukaan

•   85% alle 35-vuotiaista haastatelluista toivottavat brändit tervetulleiksi Facebookkiin, Twitteriin ja YouTubeen
•   50% sanoi jättävänsä saitin jos se tulee liian kaupalliseksi
•   39% sosiaalisten verkostojen käyttäjistä valittavat saiteilla olevan liiaksi mainontaa
•   brändien pitäisi löytää tasapaino brändiviestinnän ja brändipommituksen välille

Brändien odotetaan käyttävän sosiaalista mediaa ymmärtämään asiakkaitaan, tuomaan heille parempaa palvelua ja osallistamaan käyttäjät tulevien tuotteiden ja palvelujen suunnitteluun.

Markkinoinnin käsikirjaa kirjoitetaan parhaillaan uudestaan. Se miten toimittiin viime vuonna sosialisessa mediassa vanhentuu kovaa vauhtia. Informaatio lisääntyy ja se halpenee. Koska sosiaalisen median jalanjälki on pysyvä, kannattaa käyttää resursseja oikeiden valintojen tekemiseen. Näissä valinnoissa auttaa SIME noteerattu W.Steinmann.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Sosiaalisen median voima

Mikko Kaijansinkko — Thu, 24 Sep 2009 06:05:57 +0000

Sosiaalinen media muuttaa tavan jolla brändimerkitystä rakennetaan jatkossa.

Vähäkanavaisen TV-dominoivan pakkosyötön aikakaudella voitiin kuluttajille syöttää mainontaa joka sai aikaan toimintaa. Ilmiöiden rakentaminen pakkosyöttämällä on tänä päivänä harvojen huvi; ne joilla on resursseja paukuttaa Euroja Euron perään tukemaan etabloitunutta brändiä, toistamalla yksinkertaista viestihokemaa, rajaa ylhäältä-alas mallin useimpien markkinoijien toimenpidevalikon ulkopuolelle. Hyvä niin.

Toimenpiteet suunnitellaan alhaalta ylös

Jatkossa brändityö tehdään innovoiden. Tämä tarkoittaa merkittävää idea-kylvöä sosiaaliseen mediaan ja hyvin ideoiden erottamista akanoista. Kun sosiaalisessa mediassa idea lyö itsensä läpi, aloitetaan tämän hyvän idean kasvattaminen voimamediassa, eli perinteisessä yleistä mielipidettä korostavassa putkessa.

Sosiaalinen media, eli sossu, toimii parhaiten käynnistävänä mediana ja se tarvitsee tuekseen perinteisen median jotta idea voi kasvaa suureksi. Näinhän tapahtui Audille, joskin ei-halutulla tavalla. Ei Kiesi lähtenyt sosiaalisen median vaan voimamedian painostuksen takia. Sossun luukku toimi starttimoottorina, joka sytytti keltaisen lehdistön ja televisioiden väkevät koneistot. Näin juttu kasvoi isoksi ja johti johtopäätöksen tekemiseen.

Suosittelen siis valtaosalle markkinoijia napakampaa ideakylvöä sosiaalisessa mediassa. Tähän sopii mainiosti brandstreaming, osana progressiivisen markkinoinnin lähestymistä. Brandstreaming vie brändin sinne missä kohderyhmä jo on. Kahdensuuntainen brändiviestintä auttaa tunnistamaan merkitykselliset ideat jotka voidaan viedä voimamedian suurennuspöydälle. Tätä keskustelevaa markkinointia tulee tehdä joka päivä, brändimerkitystä vaalien.

Jätetään siis ideakokeilu voimamediassa niille joilla on varaa tuhlata resursseja. Keskitytään me muut tehokkaaseen brändinrakennukseen sosiaalista mediaa hyödyntäen.

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Television tulevaisuus on jo netissä

Mikko Kaijansinkko — Mon, 21 Sep 2009 08:13:19 +0000

Vaikken ole mikään über-digi-intoilija, on myönnettävä että television katselun muuttuminen saa juuri nyt aikaan erittäin positiivisen fiiliksen. Viitteitä mitä tuleman pitää ei tarvitse hakea nettiä kauempaa. Tästä esimerkkinä ammattilais-baseball’in maksullinen verkkopalvelu, joka tarjoaa käyttäjälleen kaiken kyseisestä aihepiiristä.

TV’n ohjelmasisältö uudella tavalla esitettynä…

MLB.tv tarjoaa kohtuullista kausimaksua vastaan mahdollisuuden katsoa Amerikan ammattilaispesäpalloa varsin houkuttelevalla tavalla. Se mahdollistaa henkilökohtaisen katsomiselämyksen mielenkiintoisilla eri tavoilla. Koska baseballin syvin olemus on johdettavissa kahdesta asiasta, yhteisöllisyydestä ja tilastoista, antaa netti-tv näiden korostamiseen ylivertaiset mahdollisuudet.

Suosittelen lämpimästi tutustumaan miten sosiaalinen media (Twitter) on mukana rakentamassa ohjelmasisältöä ohjelman sisällä, katsojien toimesta. Samoin suosittelen tutustumaan miten mainostaminen toteutuu sponsoroinnin ja sisältöyhteistyön kautta. Bonuksena kaikille urheilufaneille on löydettävissä tapa jolla yksittäisiä pelitapahtumia, pelaajia tai tilastoja voidaan laittaa seurantaan ja katsoa juuri silloin kun siltä tuntuu. Tästä on helppo lähteä fiilistelemään miltä tulevaisuuden olympialaisten katsominen tuntuu.

Perinteisen keskeyttämismainonnan rinnalle nousee nopeaa tahtia uusi tapa vahvistaa brändin merkitystä suuret joukot yksilöitä tavoittavassa mediassa. Tämä uusi digitaalisuuden avaava maailma ei kuitenkaan ole massamedia, sillä kokemuksellisuus on aina henkilökohtaista. Jätetään massamediat Kiinaan ja Korean niemimaan pohjoisosiin…

Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja

Markkinointi&Mainonta Twitteriin

Timo Paloheimo — Tue, 25 Aug 2009 12:19:46 +0000

Me W.Steinmannilla olemme innokkaita mikroblogipalvelu Twitterin käyttäjiä. Ainakin allekirjoittaneella se on mm. täysin korvannut Google Readerin uutissivustojen RSS-syötteiden lukemisessa. (RSS tulee sanoista Really Simple Syndication eli se on yksinkertainen tapa siirtää sisältöä sivustolta toiselle. RSS-lukijat, kuten Google Reader auttavat kokoamaan käyttäjän haluamat syötteet yhteen helposti hallittavaan paikkaan.)

Tähän päivään asti olen harmitellut, että Markkinointi&Mainonnan läsnäolo Twitterissä on ollut luokatonta. Eivät ole edes viitsineet automaattisesti lähettää uutisotsikoitaan Twitteriin.

Kuluttajat täyttävät brändityhjiön

Nykypäivänä ei brändi voi jättää sosiaalista mediaa oman onnensa nojaan, kuten M&M on tehnyt. Kuluttajat, jotka haluaisivat kohdata brandin esim. Twitterissä tai Facebookissa törmäävät brändityhjiöön. Tällöin kuluttajat ottavat brändin omiin käsiinsä ja tekevät mitä lystäävät.

Koska halusin Mömmön jutut Twitteriin, niin vein ne sinne. En kysynyt Mömmöltä lupaa, koska en sitä tarvitse. Täytin tyhjiön omalla tavallani.

Tervetuloa seuraamaan Markkinointi&Mainonnan uutisia Twitterissä: @marmatus.

Jos kiinnostaa tietää, miten yrityksesi kannattaisi toimia Twitterissä ja muualla sosiaalisessa mediassa, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen: +358-5966816, timo.paloheimo@steinmann.fi. Muista myös @wsteinmann

Timo Paloheimo on W.Steinmannin Digital Planner