Hyvin hoidettu asiakasreklamaatio sitouttaa paremmin kuin mainonta. Epämukavista lähtökohdista starttaavien, joskin tuloksekkaiden, asiakaspalvelukokemusten luominen on kuitenkin niin vaikeaa ja työlästä.
On tärkeä painottaa yllä olevaa kohtaa epämukavista lähtökohdista, sillä kyllähän kaikkien asiakaspalvelijoiden lähtökohta on nimen omaa palvella ja vielä mahdollisimman hyvin. Helpompaa on kuitenkin palvella asiakasta mukavista lähtökohdista, vaikkakin silloin yllätyspositiivisen kokemuksen saavuttaminen on hyvin vaikeaa. Business as usual voittaa yllätä asiakkaasi –lähestymisen valitettavan usein.
Sosiaalinen brändi elää kumppanuudelle ja yhteisten positiivisten kokemusten kerryttämiselle
Sosiaalinen brändi on jatkuvalla tutkimusmatkalla ja siten osallistuu kaikkiin vastaan tuleviin sosiaalisiin objekteihin, myös epämiellyttäviin teemoihin. Tällä matkalla on syytä varautua sekä positiivisiin että negatiivisiin yllätyksiin, vaikka niihin valmistautuminen olisikin mahdotonta.
Menestyjillä on oma toimintatapansa, joka mahdollistaa linjakkaan toiminnan yllättävissäkin tilanteissa. Kaizenin mukaisesti brändi pystyy oman toimintatapansa kautta kehittymään lennossa ja tehokkaasti – luovuutta hyväksi käyttäen.
Mainostajat kaipaavatkin struktuuria ja mallia sosiaalisten mahdollisuuksien haltuunottoon. Toisaalta mainostoimistoille prosessin myyminen tai oman prosessin kehittäminen saattaa tuntua nihkeältä ajatukselta. Tahtoo vaan olla niin että toimintatapa näkyy tuloksessa.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Markkinoinnin digitalisoitumisen aikaansaama muutos jokapäiväiseksi tekemiseksi osallistuvan ja keskustelevan toiminnan kautta on voimakkaassa kasvussa. Sosiaalisen läsnäolon laiminlyönnin aikaansaamaan digi-influenssaan sairastuvat brändit, jotka eivät muuta toimintaansa vastaamaan nykypäivän haasteita.
Toistaiseksi yhtään yritystä ei ole kuopattu uuden markkinointitavan laiminlyönnin takia, mutta ennustamme muutosvastaisuudesta johtuvien brändihautajaisten räjähdysmäistä kasvua vuoteen 2015 mennessä, mikäli asiaan ei puututa heti.
Digi-influenssan riskiryhmä on keski-ikäiset ja iäkkäämmät henkilöt, mukaan lukien useimmat yritys- ja markkinointijohtajat. Näiden tulisi pikaisesti ottaa rokotuksensa tulevaa brändinkaatotautia vastaan. Sen sijaan nuoret, sekä kuluttajat että markkinointityypit, ovat pystyneet kehittämään jo hyvän alkuimmuniteetin digi-taudin varalle. Suosittelemme kuitenkin myös riskiryhmään kuulumattomillekin jatkuvaa osallistumista ja keskustelua mahdollisen tartunnan välttämiseksi.
Näin vältät digi-influenssan
Toimi uuden markkinointitavan kulmakivien mukaisesti
• Mene sinne missä ihmiset ovat
• Älä markkinoi, tee se vapaaehtoiseksi (osallista/engage)
• Luota brändi-lähettiläisiisi
• Esittele jotain uutta joka päivä
• Kohtaa kuluttajat heidän omalla ajallaan
• Tee toimenpiteistäsi puheenaiheita
Miten digi-influenssan tunnistaa?
Hakeudu hoitoon jos
• Brändisi edellisestä keskustelusta kohderyhmän kanssa on yli päivä
• Brändisi panostustaso sosiaalisten objektien luomiseen on alle 20%
• Monikanavainen pakkosyöttö on ainoa ratkaisu kuluttajien tavoittamiseen
• Markkinointiviestintää johdetaan väittämillä
• Panostustasojen nostolla paikataan kevyttä ja merkityksetöntä brändisisältöä
Tapa markkinoida muuttuu. Kun mietimme tapaa jolla lähestymme nykyisiä tai tulevia asiakkaitamme, on hyvä palauttaa mieleen ajatus: ”Tee toisille niin kuin toivoisit heidän sinulle tekevän.” Eli ennen kuin lähetät markkinointiviestiäsi, mieti haluaisitko itse vastaanottaa sen ja mitä vaikutusta sillä sinuun olisi. Jos halussa tai vaikutuksessa on negatiivissävytteinen tai neutraali sävy, tarkista onko toimenpide saanut digi-influenssa tartunnan.
Hae oma rokotuksesi digi-influenssaa vastaan W.Steinmannilta ja varmista terve pohja brändisi kasvulle.
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
