Miten erottaa idea toteutuksesta? Markkinoijille ei useinkaan riitä pelkkä rautakanki vanhan vitsin mukaisesti vaan tarvitaan terävämpiä työkaluja.
Uudistimme suunnitteluprosessimme tavoitteenamme parempi luovan työn johtaminen kuluttajatarpeista lopputoteutukseen. Huomasimme että sanaa idea käytetään mitä moninaisimmilla tavoilla ja usein idea -termin väärinkäyttökin on verrattoman helppoa.
Hyvä idea vastaa brändin tarjoamaan hyötyyn, on merkityksellinen kohderyhmälle, avaa järki- tai tunneperäisen uuden katsontakannan ja on kilpailijoista erottuva. Liian usein kuitenkin arvioimme markkinoinnin toteutusta näillä samoilla kriteereillä. Toteutuksia tulemme arvoimaan jatkossa niiden pysäytysvoiman, ymmärrettävyyden, herättämän tunteen ja aktivointikyvyn kautta.
Markkinointi on ideatoimiala. On siis hyvä tiedostaa mistä idea alkaa ja mihin sen pitäisi loppua, jotta ydinasian välittyminen oikeanlaisena saadaan varmistettua. Idea johtaa suunnittelua ja mielestämme on vanhanaikaista lähestyä ideantuotantoa hallitsemattomien luovuuspuuskien kautta. Kuluttajatarpeet ja brändi johtavat ideointia, ei päinvastoin.
Idean ja toteutuksen erottamisessa täytyy varmistaa että kummallakin on riittävät elintoiminnot kasvaakseen. Jos näin ei ole, kannattaa tehdä johtopäätökset…
Mikko Kaijansinkko on W.Steinmannin strategiajohtaja
Tänään julkaistu Mainostajien liiton mainosbarometri lupailee parempia aikoja, varsinkin digitaaliseen tekemiseen panostaville toimistoille. On kuitenkin erittäin huolestuttavaa, että samaan aikaan digitekemiseen yhä enemmän panostavat mainostajat aikovat siirtää rahojaan suunnittelusta mediaa. Avauduin tästä jo M&M:n keskustelupalstalla ja toistan sanani tässä:
Mainostajilla on paljon opittavaa
On hienoa, että mainostajat siirtävät panostuksiaan yhä enemmän digipuolelle, mutta on erittäin huolestuttavaa, että he aikovat samalla leikata panostuksiaan suunnitteluun.
Perinteisen median suunnittelun, tuotannon ja median panostusten suhteet eivät päde digitaalisessa mediassa. Median osuus ei ole siellä läheskään yhtä suuri kuin esim. TV-mainonnassa.
Usein digikampanjoiden mediakustannus on olematon tai erittäin pieni. Esimerkkinä tästä ovat lukemattomat viraali- ja sosiaalisen median kampanjat.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että digitekeminen olisi halpaa, päinvastoin. Onnistuneiden internet-toimenpiteiden tekeminen vaatii erittäin paljon työtä nimenomaan suunnittelussa.
Kokemus on osoittanut, että kunnon suunnittelulla ja laadukkaalla tuotannolla pystytään verkossa tekemään erittäin tehokkaita kampanjoita pienillä mediapanostuksilla. Jos bannerit muuttuvat tapetiksi – niinkuin valitettavan usein käy – ei auta vaikka ostaisi kaikki maailman banneripaikat.
Suosittelen lämpimästi kaikille mainostajille – ja myös useimmille mainostoimistoissa työskenteleville – erinomaista American Association of Advertising Agencies’in julkaisua “Understanding the Economics of Digital Compared to Traditional Advertising and Media Services“: Lataa PFD tästä.
Timo Paloheimo on W.Steinmannin Digital Planner
Kuva: net_efekt
